Tammi (Quercus robur)
Tammi luetaan Suomessa jaloihin lehtipuihin. Se on levinneisyysalueeltaan eteläinen, ja on luontaisesti kasvanut ainoastaan Varsinais-Suomessa. Istutusten myötä tammi on levinnyt muuallekin maamme eteläosiin, mutta Pohjois-Suomessa se ei istutettunakaan menesty. Jos tammi selviää herkästä taimivaiheestaan elossa, se on sitkeä, pitkäikäinen, hyvin vahvarunkoiseksi kasvava puu.
Tammen tunnistaa parhaiten lehdistään. Ne ovat pituuttaan selvästi kapeammat, reunoiltaan liuskaiset ja pinnaltaan nahkeat. Puu kukkii kesäkuussa lehtien puhjetessa. Emikukkiin syntyy tammelle ominaisia, pähkinän kaltaisia terhoja. Niiden sisässä olevat siemenet ovat mieluista ravintoa esimerkiksi oraville ja närhille. Muutenkin suurikokoiset tammet lisäävät merkittävästi eliöyhteisön monimuotoisuutta. Sen eri osissa elää monenlaisia selkärangattomia, oksilla ja koloissa pesii lintuja ja lahottajasienet hyödyntävät kuolleita osia. Tammella on myös useita sille erikoistuneita sienijuurikumppaneita.
Tammen tunnistaa parhaiten lehdistään. Ne ovat pituuttaan selvästi kapeammat, reunoiltaan liuskaiset ja pinnaltaan nahkeat. Puu kukkii kesäkuussa lehtien puhjetessa. Emikukkiin syntyy tammelle ominaisia, pähkinän kaltaisia terhoja. Niiden sisässä olevat siemenet ovat mieluista ravintoa esimerkiksi oraville ja närhille. Muutenkin suurikokoiset tammet lisäävät merkittävästi eliöyhteisön monimuotoisuutta. Sen eri osissa elää monenlaisia selkärangattomia, oksilla ja koloissa pesii lintuja ja lahottajasienet hyödyntävät kuolleita osia. Tammella on myös useita sille erikoistuneita sienijuurikumppaneita.