Esteettinen osaaminen
Esteettisellä kokemuksella tarkoitetaan Tieteen termipankista (17.10.2022) löytämäni Baumgartenin määritelmän mukaan kokonaisvaltaista rationaalisesta tiedosta erottuvaa kokemusta, jossa yksittäiset astikokemuksen ydistyvät kokonaisuudeksi. Tällaista kokemusta ei voida erotella loogisesti jonkin ilmiön osatekijöihin, vaan kokemus on ikäänkuin mielikuvituksen vapaan leikin tulosta. Omassa opetusharjoittelussani pohdin estettiikkaa etenkin oppilaiden omien esteettisten kulttuurien ja yhdessä opetuksessa läpi käymiemme esteettisten kokemusten pohjalta.
Harjoittelun aikana kohtasin monesti oppilaita, kun he kertoivat minulle esimerkiksi harrastuksistaan, taidoistaan, piirtämistään kuvista, peleistä ja muista heille mieluisista tavoista viettää aikaa ja toteuttaa itseään. Minusta nämä hetket oppilaiden kohtaamiselle olivat kaikkein mukavimpia. Oli kiinnostavaa päästä kuulemaan, mistä oppilaat ovat kiinnostuneita ja huomasin näiden hetkien olevan myös tärkeitä oppilaille ja yhteisen ryhmähengen luomiselle. Ruokosen ja Rusasen (2009) mukaan aikuisten ja lasten välille on mahdollista kehittää vuorovaikutukseen pohjautuvaa yhteistä kulttuuria. Lasten omalla kulttuurilla tarkoitetaan puolestaan vertaisryhmissä tuotettua vertaisryhmäkulttuuria. Omissa kokemuksissani tämä kulttuuri oli juuri niitä asioita, joita oppilaat minulle esittelivät. Välillä toki myös ohimennen kysyin: "Hei, mikäs tuo on -näyttääpä hienolta!", josta saattoi alkaa keskustelu esimerkiksi oppilaiden itse kehittelemästä piirroshahmosta, joka seikkaili esimerkiksi sarjakuvissa. Kasvattajalle onkin mahdollista tukea oppilaidensa omaa kulttuuria suuntaamalla huomiota lasten maailmaan ja näkemyksiin. (Ruokonen ja Rusanen, 2009)
Muut itselleni merkittävät esteettiset kokemukset liittyivät yhdessä tehtyihin esteettisiin tuotoksiin, kuten majakkaprojektin kuvataidetyöhö, kalojen askarteluun ja minä kielenkäyttäjänä - hahmon värittämiseen, joka liittyi kielitietoisuustehtävään. Toiminnan suunnittelussa huomioin, mitkä ovat ryhmän oppilaille ominaiset tavat toimia, jotta kokemus olisi mahdollisimman innostava. Oppilaiden oman kulttuurin huomioiminen edellyttääkin perehtymistä heidän tapaansa ajatella, toimia ja kommunikoida. (Ruokonen ja Rusanen, 2009) Majakka -ja kalatehtävissä päädyin valitsemaan yhdessä parin kanssa tehtävät kuvalliset tuotokset, sillä oppilaat kertoivat pitävänsä paritöiden tekemisestä ja samaa mieltä oli ohjaajani. Minä kielenkäyttäjänä -hahmon tehtävässä valitsin yksilötyön, sillä ajattelin tämänkaltaisen esteettisen kokemuksen olevan enemmän henkilökohtainen. Majakkatyössä toiminnassa keskiössä oli myös vahvasti lasten osallisuus, joka toteutui esimerkiksi toiminnan yhteisöllisyyden ja lasten oman kiinnostuksen kautta. (Ruokonen ja Rusanen, 2009) Lisäksi myös oma roolini kasvattajana ja ohjaajaa muotoutui enemmänkin toimintaan innostavaksi sekä tavoitteiden rajaajaksi, joka lisäsi entisestään lasten oman toiminnan tilaa.
Esteettiseen kokemukseen ja esteettiseen ympäristökokemukseen liittykiin myös eettinen näkökulma: kun oppilaat tuottavat jotakin kaunista, mitä arvostavat he kokevat halua suojella sitä. (Sepänmaa, 2018) Ajattelen, että vaikka omassa harjoittelussa ei toiminnan tavoitteena ollut ekologisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvät näkökulmat on arvostaminen ja halu suojella kaunista tärkeää myös muiden esteettisten kokemusten kohdalla.Oppilaille tulisikin tarjota mahdollisuuksia taiteen kokemiseen ja tulkintaan sekä nauttimaan esteettisyyden edistämisestä ja sen eri ilmenemismuodoista. (OPH, 2014) Harjoittelun aikana tärkeää olikin mielestäni, että pppilaat saavat tuottaa jotakin heille tärkeää ja tehdä omaa tulkintaansa. Parasta mielestäni on, jos kokemus vielä lisää oppilaan kokemusta minäpystyvyydestä.
Tavoitteita tulevaan:
-Tulevaisuudessa voisin miettiä enemmän liikuntaa ja musiikkia esteettisinä kokemuksina ja harjoitella niihin liittyvän opetuksen suunnittelua ja toteuttamista.
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/perusopetus
Ruokonen, I. & Rusanen, S. 2009. Esteettinen kasvattaja kulttuurisena kasvattajana. Teoksessa Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen & Anna-Leena Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Yliopistopaino Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80314/3ade1cb7-b61e-4c73-b0a8-b0305b3f927b.pdf?sequence=1
Sepänmaa, Y. (2018). Esteettinen maailmasuhde ja ympäristövastuu. Elore, vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/6839/1534937860559647261.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tieteen termipankki 17.10.2022: Estetiikka: estetiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:estetiikka.)
Harjoittelun aikana kohtasin monesti oppilaita, kun he kertoivat minulle esimerkiksi harrastuksistaan, taidoistaan, piirtämistään kuvista, peleistä ja muista heille mieluisista tavoista viettää aikaa ja toteuttaa itseään. Minusta nämä hetket oppilaiden kohtaamiselle olivat kaikkein mukavimpia. Oli kiinnostavaa päästä kuulemaan, mistä oppilaat ovat kiinnostuneita ja huomasin näiden hetkien olevan myös tärkeitä oppilaille ja yhteisen ryhmähengen luomiselle. Ruokosen ja Rusasen (2009) mukaan aikuisten ja lasten välille on mahdollista kehittää vuorovaikutukseen pohjautuvaa yhteistä kulttuuria. Lasten omalla kulttuurilla tarkoitetaan puolestaan vertaisryhmissä tuotettua vertaisryhmäkulttuuria. Omissa kokemuksissani tämä kulttuuri oli juuri niitä asioita, joita oppilaat minulle esittelivät. Välillä toki myös ohimennen kysyin: "Hei, mikäs tuo on -näyttääpä hienolta!", josta saattoi alkaa keskustelu esimerkiksi oppilaiden itse kehittelemästä piirroshahmosta, joka seikkaili esimerkiksi sarjakuvissa. Kasvattajalle onkin mahdollista tukea oppilaidensa omaa kulttuuria suuntaamalla huomiota lasten maailmaan ja näkemyksiin. (Ruokonen ja Rusanen, 2009)
Muut itselleni merkittävät esteettiset kokemukset liittyivät yhdessä tehtyihin esteettisiin tuotoksiin, kuten majakkaprojektin kuvataidetyöhö, kalojen askarteluun ja minä kielenkäyttäjänä - hahmon värittämiseen, joka liittyi kielitietoisuustehtävään. Toiminnan suunnittelussa huomioin, mitkä ovat ryhmän oppilaille ominaiset tavat toimia, jotta kokemus olisi mahdollisimman innostava. Oppilaiden oman kulttuurin huomioiminen edellyttääkin perehtymistä heidän tapaansa ajatella, toimia ja kommunikoida. (Ruokonen ja Rusanen, 2009) Majakka -ja kalatehtävissä päädyin valitsemaan yhdessä parin kanssa tehtävät kuvalliset tuotokset, sillä oppilaat kertoivat pitävänsä paritöiden tekemisestä ja samaa mieltä oli ohjaajani. Minä kielenkäyttäjänä -hahmon tehtävässä valitsin yksilötyön, sillä ajattelin tämänkaltaisen esteettisen kokemuksen olevan enemmän henkilökohtainen. Majakkatyössä toiminnassa keskiössä oli myös vahvasti lasten osallisuus, joka toteutui esimerkiksi toiminnan yhteisöllisyyden ja lasten oman kiinnostuksen kautta. (Ruokonen ja Rusanen, 2009) Lisäksi myös oma roolini kasvattajana ja ohjaajaa muotoutui enemmänkin toimintaan innostavaksi sekä tavoitteiden rajaajaksi, joka lisäsi entisestään lasten oman toiminnan tilaa.
Esteettiseen kokemukseen ja esteettiseen ympäristökokemukseen liittykiin myös eettinen näkökulma: kun oppilaat tuottavat jotakin kaunista, mitä arvostavat he kokevat halua suojella sitä. (Sepänmaa, 2018) Ajattelen, että vaikka omassa harjoittelussa ei toiminnan tavoitteena ollut ekologisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvät näkökulmat on arvostaminen ja halu suojella kaunista tärkeää myös muiden esteettisten kokemusten kohdalla.Oppilaille tulisikin tarjota mahdollisuuksia taiteen kokemiseen ja tulkintaan sekä nauttimaan esteettisyyden edistämisestä ja sen eri ilmenemismuodoista. (OPH, 2014) Harjoittelun aikana tärkeää olikin mielestäni, että pppilaat saavat tuottaa jotakin heille tärkeää ja tehdä omaa tulkintaansa. Parasta mielestäni on, jos kokemus vielä lisää oppilaan kokemusta minäpystyvyydestä.
Tavoitteita tulevaan:
-Tulevaisuudessa voisin miettiä enemmän liikuntaa ja musiikkia esteettisinä kokemuksina ja harjoitella niihin liittyvän opetuksen suunnittelua ja toteuttamista.
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/perusopetus
Ruokonen, I. & Rusanen, S. 2009. Esteettinen kasvattaja kulttuurisena kasvattajana. Teoksessa Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen & Anna-Leena Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Yliopistopaino Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80314/3ade1cb7-b61e-4c73-b0a8-b0305b3f927b.pdf?sequence=1
Sepänmaa, Y. (2018). Esteettinen maailmasuhde ja ympäristövastuu. Elore, vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/6839/1534937860559647261.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tieteen termipankki 17.10.2022: Estetiikka: estetiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:estetiikka.)