3.9 Ludwig van Beethoven
Ludwig van Beethoven
Portrait of Ludwig van Beethoven when composing the Missa Solemnis / Joseph Karl Stieler [Public domain]
Thirteen-year-old Beethoven / Anonymous [CC-BY-SA-3.0 or CC-BY-SA-2.5]
Portrait of Ludwig van Beethoven / Christian Horneman [Public domain]
Ludwig van Beethoven / Ferdinand Georg Waldmüller [Public domain]
Beethoven's Missa Solemnis manuscript [Public Domain]
Beethoven Klaviersonate Nr 30 [Public Domain]
Beethoven house of birth Bonn 2008 / Sir James [CC-BY-SA-3.0]
Haus Ungargasse Nr. 5 / Pressemappe [CC-BY-SA-3.0]
Ludwig van Beethoven Symphony No 9, Op. 125 kansilehti [Public domain]
Ludwig van Beethoven (1770-1827)
- Ludwig oli Mozartin tavoin ihmelapsi. Kuitenkin ankaran isän pakottamana.
- Hän kuuroutui vanhempana, mutta jatkoi silti säveltämistä ja salasi kuuroutensa kaikilta.
- Sävelsi yhdeksän sinfoniaa, joista viimeinen on kuuluisin.
- Vei klassismin kohti romantiikkaa
Isä halusi esitellä poikansa yleisölle nuorempana kuin tämä oli jotta hänen taitonsa vaikuttaisivat vielä ihmeellisemmiltä. Tästä syystä myös Ludwigin syntymävuodesta löytyy erilaisia tietoja. Näyttää siltä, että edes Ludwig itse ei ollut varma omasta iästään. Syntymätodistuksen mukaan hän on kuitenkin syntynyt 17. joulukuuta 1770.
Beethoven oli musikaalinen lapsi
Ludwig van Beethoven oli musikaalinen lapsi ja oppi pakottamisesta huolimatta rakastamaan musiikkia. Musiikkia hän kutsui Muusaksi. Kymmenvuotias Ludwig-poika kertoi Muusastaan, että se saa hänen päänsä soimaan puhtaita säveliä ja että Muusasta on tullut hänelle rakas yhtä lailla kuin hänestä Muusalle.
Beethovenin lapsuus oli onneton, sillä hänen kotinsa ei ollut rauhallinen eikä turvallinen paikka. Hänen isänsä oli luonteeltaan arvaamaton. Beethoven kävi alkeiskoulua Saksassa, mutta ei viihtynyt siellä muiden lasten joukossa. Arvellaan myös, että hänellä on ollut lukivaikeus, kuten niin monilla muillakin luovilla ihmisillä. Pian koulu saikin jäädä ja Beethoven keskittyi musiikkiin.
Beethoven jatkoi kuitenkin sinnikkäästi opiskelua itsekseen. Hän rakasti kirjallisuutta ja kutsuikin itseään sävelrunoilijaksi. Hän luki esimerkiksi Shakespearen näytelmiä ja Immanuel Kantin kirjoituksia. Näistä sinun ei tarvitse tietää enempää, mutta on hauska ajatella, että samat kirjat löytyvät yhä kirjastoista ja ihan suomeksi käännettyinä!
Nuorena Beethoven eli tyypillistä nuoren muusikon elämää ja matkusti ajan tapaan myös Wieniin esittelemään taitojaan. Wienissä hän tapasi myös Mozartin. Tarinoiden mukaan nämä musiikin suurmiehet, silloin lapsi ja aikuinen, tekivät toisiinsa suuren vaikutuksen, mutta vaikutus oli ristiriitainen. He taisivat tunnistaa toistensa nerouden. Ehkäpä kilpailuasema ja erilaisuus estivät heitä pitämästä toisistaan mutkattomasti?
Beethovenin lapsuus oli onneton, sillä hänen kotinsa ei ollut rauhallinen eikä turvallinen paikka. Hänen isänsä oli luonteeltaan arvaamaton. Beethoven kävi alkeiskoulua Saksassa, mutta ei viihtynyt siellä muiden lasten joukossa. Arvellaan myös, että hänellä on ollut lukivaikeus, kuten niin monilla muillakin luovilla ihmisillä. Pian koulu saikin jäädä ja Beethoven keskittyi musiikkiin.
Beethoven jatkoi kuitenkin sinnikkäästi opiskelua itsekseen. Hän rakasti kirjallisuutta ja kutsuikin itseään sävelrunoilijaksi. Hän luki esimerkiksi Shakespearen näytelmiä ja Immanuel Kantin kirjoituksia. Näistä sinun ei tarvitse tietää enempää, mutta on hauska ajatella, että samat kirjat löytyvät yhä kirjastoista ja ihan suomeksi käännettyinä!
Nuorena Beethoven eli tyypillistä nuoren muusikon elämää ja matkusti ajan tapaan myös Wieniin esittelemään taitojaan. Wienissä hän tapasi myös Mozartin. Tarinoiden mukaan nämä musiikin suurmiehet, silloin lapsi ja aikuinen, tekivät toisiinsa suuren vaikutuksen, mutta vaikutus oli ristiriitainen. He taisivat tunnistaa toistensa nerouden. Ehkäpä kilpailuasema ja erilaisuus estivät heitä pitämästä toisistaan mutkattomasti?
Beethoven matkalla maineeseen
Beethoven menetti äitinsä nuorena ja se aiheutti hänelle suuren surun ja paluun Wienistä takaisin synnyinkaupunkiinsa Bonniin. Suru näkyi myös hänen tuona aikana säveltämässään musiikissa. Isään Beethoven ei voinut turvata, joten hänen turvakseen tulivat ystävät. Hän aloitti Bonnissa myös yliopisto-opinnot. Yliopistossa vaikuttivat valistuksen ajan aatteet ja Ranskan vallankumouksen ajatukset.
Lopulta Beethovenin musiikilliset taidot huomasi ajan suuri säveltäjä Joseph Haydn, joka oli myös Mozartin ystävä. Haydn sai järjestettyä Beethovenille varakkaan suojelijan, eli rikkaan ihmisen, joka halusi maksaa nuoren säveltäjän elämän Wienissä. Näin Beethoven pääsi takaisin musiikin pääkaupunkiin.
Beethoven eli lopun elämäänsä Wienissä. Kerrotaan, että säveltäminen oli hänelle välillä hyvin vaikeaa. Itse Joseph Haydn opetti Beethovenia Wienissä hetken ja hänen kerrotaan kuvaillen Beethovenin musiikkia epätavalliseksi, odottamattomaksi ja melankoliseksi. Melankolisella tarkoitetaan surumielistä tai synkkää mielenlaatua jollainen Ludwig van Beethovenilla taisi ollakin. Hänen luonteensa välittyi siis hänen musiikkiinsa kuten Mozartilla huumorintaju.
Lopulta Beethovenin musiikilliset taidot huomasi ajan suuri säveltäjä Joseph Haydn, joka oli myös Mozartin ystävä. Haydn sai järjestettyä Beethovenille varakkaan suojelijan, eli rikkaan ihmisen, joka halusi maksaa nuoren säveltäjän elämän Wienissä. Näin Beethoven pääsi takaisin musiikin pääkaupunkiin.
Beethoven eli lopun elämäänsä Wienissä. Kerrotaan, että säveltäminen oli hänelle välillä hyvin vaikeaa. Itse Joseph Haydn opetti Beethovenia Wienissä hetken ja hänen kerrotaan kuvaillen Beethovenin musiikkia epätavalliseksi, odottamattomaksi ja melankoliseksi. Melankolisella tarkoitetaan surumielistä tai synkkää mielenlaatua jollainen Ludwig van Beethovenilla taisi ollakin. Hänen luonteensa välittyi siis hänen musiikkiinsa kuten Mozartilla huumorintaju.
Outo mies, rakastettu musiikki
Yleisö rakasti Beethovenin sävellyksiä. Ne ovatkin voimakkaita ja vastakohtien värittämiä. Beethoven taisteli huonontuvan kuulonsa kanssa ja oli välillä vaipua epätoivoon. Hän kuitenkin onnistui kääntämään heikon kuulonsa edukseen käyttämällä musiikissaan hyvin matalia ääniä ja suuria vaihteluita, jotka kykeni vielä itse kuulemaan. Viimeiset sävellyksensä Beethoven teki täysin kuuroutuneena siten, että ne soivat enää hänen päässään. Nämä sävellykset taitavat olla edelleen kaikkein rakastetuimmat Beethovenin teokset!
Beethovenin sävellykset jaetaan usein kolmeen vaiheeseen, jotka liittyvät hänen elämänsä vaiheisiin: nuoruuteen, kuulon heikkenemiseen ja kuurouden aikaan. Säveltäjä aluksi noudatti, sitten luovasti rikkoi klassismin sääntöjä. Beethoven vei klassismia kohti romantiikkaa, josta saat tietää seuraavassa luvussa.
Kuuron ja synkkämielisen säveltäjän 9. sinfonia on jo hyvin romanttista musiikkia ja siinä kuoro saa ihan uudella tavalla liittyä orkesterin mukaan tasavertaisena osana sinfonian kokonaisuutta.
Beethovenin sävellykset jaetaan usein kolmeen vaiheeseen, jotka liittyvät hänen elämänsä vaiheisiin: nuoruuteen, kuulon heikkenemiseen ja kuurouden aikaan. Säveltäjä aluksi noudatti, sitten luovasti rikkoi klassismin sääntöjä. Beethoven vei klassismia kohti romantiikkaa, josta saat tietää seuraavassa luvussa.
Kuuron ja synkkämielisen säveltäjän 9. sinfonia on jo hyvin romanttista musiikkia ja siinä kuoro saa ihan uudella tavalla liittyä orkesterin mukaan tasavertaisena osana sinfonian kokonaisuutta.
Muusa muistelee
Ludwig oli jo melkein täysin kuuro ja elettiin vuotta 1816. Beethovenin sävellystyö oli hankalaa. Osa sävellyksistä onnistui hienosti ja paperille päätyneet nuotit kuulostivat juuri siltä kuin säveltäjä halusi. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin hyvin. Aina välillä Beethoven sävelsi mitä ihmeellisimpiä juttuja. Nuotit paperilla eivät vaan kuulostaneet siltä kuin Beethoven oli mielessään ajatellut. Eihän hän voinut kuulla musiikkiaan itse ollenkaan.Silti Ludwig aloitti yhdeksännen sinfoniansa sävellystyön. Hän joutui keskeyttämään sävellystyönsä monta kertaa ja säveltämään välissä muita kappaleita. Esimerkiksi Missa Solemnis ja useampi pianosonaatti pakottivat yhdeksännen sinfonian välillä pöytälaatikkoon.
Kun sinfonia lopulta valmistui Beethoven uhkasi, että se esitetään ensimmäisen kerran Wienin sijasta Berliinissä. Ihan vain koska wieniläiset olivat kovasti ihastuneet italialaisen Gioacchino Rossinin musiikkiin. Wieniläiset kirjoittivat kuitenkin vetoomuksen säveltäjälle ja niin he saivat pidettyä kantaesityksen Wienissä.
Kantaesitys sovittiin pidettäväksi Kärntnertorissa. Kärntnertor oli todella arvostettu konserttipaikka, jossa myös Beethovenin ooppera Fidelio sai kantaesityksensä kymmenen vuotta aikaisemmin.
Kun harjoitukset esiintyjien kanssa käynnistyivät mikään ei sujunut helposti. Ludwig oli nimittäin säveltänyt sinfonian ihan uudella tavalla. Soittajat olivat erilaisessa roolissa kuin ikinä aikaisemmin, kuoron ja solistienkin roolit olivat todella vaativat. Kukaan muusikoista ei päässyt helpolla. Kuitenkin toukokuun 7. 1824 – kahdeksan vuotta sen jälkeen kun Beethoven oli aloittanut sävellystyönsä sinfonian parissa – kaikki oli valmista ja kantaesitys alkoi ajallaan klo 19. Melkein kaikki seudun tärkeät ihmiset istuivat yleisössä. Ainoa joka puuttui oli arkkiherttua Rudolph, joka oli ollut kaupungissa sillä hetkellä.
Ludwig halusi itse olla johtamassa musiikkiaan. Mutta kuuroutensa takia hän johti esityksen yhdessä kapellimestari Michael Umlaufin kanssa. Konsertti oli aivan valtava menestys. Esitys jouduttiin keskeyttämään toisen osan aikana yleisön aplodien takia. Kun esitys lopulta päättyi yleisö oli hetken aikaa aivan hiljaa. Sitten yleisö aloitti suosionosoitukset ja niille ei meinannut tulla loppua ollenkaan. Beethoven seisoi selin yleisöön eikä tietenkään huomannut suosionosoituksia kunnes konsertissa alttosoolon laulanut laulajatar Caroline Unger käänsi Ludwigin yleisöön päin. Aplodit loppuivat vasta kun poliisipäällikkö huusi ”Hiljaa!”. Esitys oli siis huikea menestys.
Sinfonian kaikkein tunnetuin kohta löytyy sinfonian neljännestä osasta. Se on hymni nimeltään Oodi ilolle. Tämä hymni on nykyään EU:n hymniksi. Kuuluisa kapellimestari Herbert von Karajan sovitti EU:n pyynnöstä Beethovenin sävellyksestä kolme erilaista versiota. Yhden pianolle, yhden puhallinorkesterille ja yhden sinfoniaorkesterille. Kaikkiin versioihin kuului tietysti hymni laulettuna.
Beethovenin loistavan yhdeksännen sinfonian takia monet säveltäjät puhuvat yhdeksännen sinfonian kirouksesta. Esimerkiksi Anton Brucknerin ja Gustav Mahlerin kerrotaan kärsineen tästä kirouksesta. Yhdeksännen sinfonian pitäisi olla paras ja täydellinen. Ehkä juuri siksi Anton Bruckner ei saanut omaa yhdeksättään valmiiksi. Hän kuoli kesken sävellystyön.