Ihmisen muuttuminen lapsesta aikuiseksi vie kauan aikaa. Ihmisen elämä voidaan jakaa erilaisiin elämänvaiheisiin, jotka koostuvat kullekin vaiheelle tyypillisista kehitystehtävistä. Ei ole kuitenkaan yhtä ainoaa oikeaa elämänpolkua, jota pitkin jokaisen pitäisi kulkea. Polku voi olla hyvinkin erilainen ja kehitystehtävät voivat kohdata ihmistä eri-ikäisenä, mutta joitakin suuntaviivoja voidaan luetella. Ihmisen elämä voidaan jakaa syntymään, lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen, vanhuuteen ja kuolemaan. Ikämääritelmät ovat suuntaa-antavia.

Syntymä: Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas. Sairaus ei heikennä lapsen ihmisarvoa. Suomessa on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä, koska meillä on muun muassa neuvolajärjestelmä, joka seuraa vastasyntyneen kasvua ja kehitystä. Esimerkiksi äiti saa ilmaiseksi äitiyspakkauksen, jossa on tarpeellisia tavaroita ja vaatteita vastasyntyneelle lapselle.

Lapsuus: Kasvun ja kehityksen aika, jolloin lapsi on riippuvainen hoitajastaan. Vanhempien tai huoltajien huolenpito, hellyys ja rakkaus luovat kasvualustan lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Turvallinen lapsuus on tärkeää myöhemmänkin kasvun ja kehityksen takia. Lapsuusikä alkaa syntymästä ja kestää noin 10-12 -vuotiaaksi.

Nuoruus: Kasvu ja kehitys jatkuvat, mutta kehitys on jotain aivan uutta. Tyypillistä nuoruudessa on itsenäistyminen sekä omien rajojen etsiminen. Murrosiän muutokset vaikuttavat voimakkaasti fyysisellä alueella ja tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä nuoressa. Ystävien merkitys kasvaa ja vanhempiin halutaan ottaa etäisyyttä. Omien taitojen etsiminen ja onnistumisen kokemukset siivittävät nuoruutta. Nuoruus on elämän toinen mahdollisuus kehityksen kannalta, koska nuoruudessa ihminen voi jo omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteensa ja terveyteensä. Oma ja muiden suhtautuminen nuoreen muuttuvat murrosiän aikana. Nuoren matka kohti aikuisuutta alkaa noin 13-vuotiaana ja päättyy aikuisuudessa. Tämä matka ei taitu hetkessä. Siihen kuuluu epävarmuutta, iloa, pelkoa ja haikeuttakin. Kaikki tunteet ovat normaaleja kasvun ja kehityksen mukanaan tuomia asioita.

Aikuisuus: Ihminen on henkisesti kypsä ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään. Suomen lain mukaan nuori on täysi-ikäinen 18-vuotiaana. Hän saa päättää omista asioistaan, ottaa vastuuta, mutta samalla hänen tulee huolehtia velvollisuuksistaan. Vastuun mukana ihminen aikuistuu. Aikuisen ihmisen elämään kuuluu niin iloja kuin suruja, vastuuta kuin vapautta. Nuori menee opiskelemaan ja hankkii ammatin ja työtä. Aikuinen saattaa perustaa perheen, hankkia lapsia ja kasvattaa heitä. Aina elämä ei mene niin kuin on suunnitellut ja tällöin tarvitaan erilaisia taitoja selvitä elämästä. Sairastuminen tai työttömyys voivat mullistaa ihmisen elämää. Elämänkokemus ja onnistumiset rikastuttavat elämää. Aikuisuuden alkamista ja päättymistä on vaikea määritellä numeroissa. Psyykkisesti ihminen saavuttaa aikuisuuden noin 24-vuotiaana. Aikuisuus päättyy vanhuuteen.

Vanhuus: Suurin osa suomalaisista saavuttaa vanhuuden. Oma kokemus terveydestä ja hyvinvoinnista vaikuttavat suuresti vanhuuteen. Joku voi olla hyvinkin aktiivinen ja hyväkuntoinen vanhetessaan. Hyvien ihmissuhteiden merkitys vanhuudessa kasvaa. Vanhuuden alkamisikää on myös vaikea määritellä. Harvoin eläkkeelle siirtyvää ihmistä ajatellaan vanhana, koska hänellä saattaa olla paljon suunnitelmia ja toimintakykyä. Lasten ja lastenlasten tuoma ilo, harrastukset, matkustelu ja ystävyssuhteet tuovat iloa vanhuudenkin päivinä.

Kuolema: Elinajanodote vuonna 2012 Suomessa syntyneellä poikalapsella on 77,5 vuotta ja tyttölapsella 83,4 vuotta. Elinajanodottella tarkoitetaan syntymähetkellä ennusteen jäljellä olevasta elinajasta, joka on sama kaikilla samana vuonna, samaa sukupuolta syntyneillä vauvoilla. Suomessa moni elää pidempään kuin elinajanodote antaa ymmärtää. Toisaalta kuolema on läsnä joka hetki jokaisen ihmisen elämässä ja se voi kohdata missä tahansa elämänvaiheessa. Lääkäri toteaa ihmisen kuolleeksi, kun sydän ja hengitys ovat pysähtyneet. Lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen. Läheisen kuolema on aina vaikea asia. Nuoren ihmisen yllättävä kuolema on vieläkin vaikeampi kohdata. Pitkän ja mielekkään elämän kokeneen vanhuksen tai vakavasti sairaan ihmisen kuolema saattaa olla helpotus, koska silloin hän pääsee kivuistaan ja tuskistaan lepoon.