VUOROVESI

Vuorovettä kutsutaan kuun ja auringon painovoiman aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Auringon painovoiman vaikutus on noin puolet
kuun painovoiman vaikutuksesta. Vedenpinnan korkeinta
vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi. Kemiön ja Perniön rajalla sijaitseva vuonna 1844 rakennettu Strömman kanava on Suomen ainoa paikka, jossa vuorovesi-ilmiön voi havaita. Itämeri on niin pieni, että siinä ei vuoroveden vaihtelua näy juuri lainkaan. Itämeren virtaukset aiheuttavat lisäksi sen, että nousu- ja laskuvesi tulevat vain kerran vuorokaudessa. Ilmanpaineen erot Itämeren pohjoisosan ja eteläosan välillä nostavat ja laskevat veden pintaa enemmän kuin vuorovesi, joten senkin takia vuorovesi jää huomaamatta. Vuoroveden aiheuttaa Kuun ja Auringon painovoimat. Maapallon Kuun puoleiselle puolelle syntyy vuorovesipullistuma, koska tässä pisteessä Kuun vetovoima on hieman keskimääräistä suurempi ja vesi siirtyy siksi hieman keskimääräistä enemmän Kuuta kohti. Vastaavasti vastakkaisella puolella maapalloa Kuun aiheuttama painovoima on hieman keskimääräistä pienempi, ja siksi vesi asettuu hieman keskimääräistä kauemmaksi Kuusta. Näin syntyy toinen vuorovesipullistuma. Jopa 5 metriä sekunnissa oleva vuoroveden virtausta voidaan käyttää hyväksi merenkulussa vaikuttaen muun muassa satamaliikenteeseen: osaan satamista voidaan liikennöidä vain vuoksen eli nousuveden aikana. Voimakkaasti pakeneva vuorovesi voi kuljettaa veneet tai uimarit ulapalle aiheuttaen vaara- ja onnettomuusriskin.

Wikipedia: http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vuorovesi

MAALÄMPÖ

Maalämpö on veden tai maaperän massaan varastoitunutta energiaa.
Auringon säteilemä maalämpö ulottuu Suomessa enintään 15 metrin syvyyteen ja
siten Suomessa käytetyistä porakaivoista saatava lämpö on alkuperältään pääosin geotermistä lämpöenergiaa. Suomessa geoterminen lämpö tuottaa 6-10 asteen lämpötilan jo 200m:n syvyydessä, riippuen kallioperän laadusta. Maalämpöjärjestelmällä lämpöenergiaa voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu lämpöenergia siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, jota voidaan taloudellisesti kannattavasti tuottaa hajautetusti pienissä rakennuskohtaisissa yksiköissä. Viime vuosien tekninen kehitys näyttää asettavan uusia haasteita maalämpöpumppujärjestelmille: puhtaalla ympäristöystävällisellä kylmäaineella toimivat ilma-vesilämpöpumput ovat tulleet markkinoille ja ne soveltuvat samoihin tehtäviin kuin maalämpöpumput. Laitteiden etuna on myös ulkoyksikön pienempi koko ja yksinkertainen asennus, koska lämpöä imetään ulkoilmasta yhdestä pisteestä eikä järeää perusputkistoa maaperään tarvita.


Wikipedia: http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maalämpö.
Avain fysiikka 2 ISBN-13: 978-951-1-19593-1 Tekijät: Aleksi ja Andrei
ISBN-10: 951-1-19593-X Päivämäärä: 2.2.2015