Euroopan kielet
Tervehdykset
Suomi: Moi! Hei! Terve! Moro!
Englanti: Hello! Hi!
Espanja: ¡Hola!
Ruotsi: Hej!
Saksa: Hallo!
Portugali: Ei! Oi!
Viro: Tere!
Ranska: Salut! Hé!
Italia: Ciao!
Islanti: Hæ!
Unkari: Szia!
Tanska: Hej!
Romania: Sânâtos!
Bulgaria: Zdrav! Zdrasti!
Norja: Hei! Sunt!
Englanti: Hello! Hi!
Espanja: ¡Hola!
Ruotsi: Hej!
Saksa: Hallo!
Portugali: Ei! Oi!
Viro: Tere!
Ranska: Salut! Hé!
Italia: Ciao!
Islanti: Hæ!
Unkari: Szia!
Tanska: Hej!
Romania: Sânâtos!
Bulgaria: Zdrav! Zdrasti!
Norja: Hei! Sunt!
Kiitos!
Suomi: Kiitos!
Englanti: Thank you!
Espanja: Gracias!
Ruotsi: Tack!
Saksa: Danke!
Portugali: Obrigado!
Viro: Aitäh!
Ranska: Merci!
Italia: Grazie!
Unkari: Köszönöm!
Tanska: Tak!
Romania: Multumesc!
Bulgaria: Blagodarya!
Norja: Takk!
Englanti: Thank you!
Espanja: Gracias!
Ruotsi: Tack!
Saksa: Danke!
Portugali: Obrigado!
Viro: Aitäh!
Ranska: Merci!
Italia: Grazie!
Unkari: Köszönöm!
Tanska: Tak!
Romania: Multumesc!
Bulgaria: Blagodarya!
Norja: Takk!
Ole hyvä!
Suomi: Ole hyvä!
Englanti: You're welcome!
Espanja: Por favor!
Ruotsi: Varsågod!
Saksa: Bitte!
Portugali: Por favor!
Viro: Palun!
Ranska: s'il vous plait!
Italia: Prego!
Unkari: Kérem!
Tanska: Venligst!
Romania: Vā rog!
Bulgaria: Molya!
Norja: Vær så snill!
Englanti: You're welcome!
Espanja: Por favor!
Ruotsi: Varsågod!
Saksa: Bitte!
Portugali: Por favor!
Viro: Palun!
Ranska: s'il vous plait!
Italia: Prego!
Unkari: Kérem!
Tanska: Venligst!
Romania: Vā rog!
Bulgaria: Molya!
Norja: Vær så snill!
Hyvää huomenta
Suomi: Hyvää huomenta.
Englanti: Good morning.
Espanja: Buenos dias.
Ruotsi: God morgon.
Saksa: Guten morgen.
Portugali: Bom dia.
Viro: Tere hommikust.
Ranska: Bonjour.
Italia: Buongiorno.
Unkari: Jó reggelt.
Tanska: God morgen.
Bulgaria: Dobro utro.
Norja: God morgen.
Englanti: Good morning.
Espanja: Buenos dias.
Ruotsi: God morgon.
Saksa: Guten morgen.
Portugali: Bom dia.
Viro: Tere hommikust.
Ranska: Bonjour.
Italia: Buongiorno.
Unkari: Jó reggelt.
Tanska: God morgen.
Bulgaria: Dobro utro.
Norja: God morgen.
Euroopan liput
Eurooppa
Hyvää päivää
Suomi: Hyvää päivää.
Englanti: Good day.
Espanja: Buenos dias.
Ruotsi: Bra dag.
Saksa: Guter tag.
Portugali: Bom dia.
Viro: Tere päevast.
Ranska: Bonne journée.
Italia: Buongiorno.
Unkari: Jó napot.
Tanska: God dag.
Bulgaria: Dobur den.
Norja: God dag.
Englanti: Good day.
Espanja: Buenos dias.
Ruotsi: Bra dag.
Saksa: Guter tag.
Portugali: Bom dia.
Viro: Tere päevast.
Ranska: Bonne journée.
Italia: Buongiorno.
Unkari: Jó napot.
Tanska: God dag.
Bulgaria: Dobur den.
Norja: God dag.
Hyvää yötä
Suomi: Hyvää yötä.
Englanti: Good night.
Espanja: Buenas noches.
Ruotsi: God natt.
Saksa: Gute nacht.
Portugali: Boa noite.
Viro: Head ööd.
Ranska: Bonne nuit.
Italia: Buonanotte.
Unkari: Jó éjszakát.
Tanska: Godnat.
Bulgaria: Leka nosht.
Norja: God natt.
Englanti: Good night.
Espanja: Buenas noches.
Ruotsi: God natt.
Saksa: Gute nacht.
Portugali: Boa noite.
Viro: Head ööd.
Ranska: Bonne nuit.
Italia: Buonanotte.
Unkari: Jó éjszakát.
Tanska: Godnat.
Bulgaria: Leka nosht.
Norja: God natt.
Minä rakastan sinua <3
Suomi: Minä rakastan sinua.
Englanti: I love you.
Espanja: Te amo.
Ruotsi: Jag älskar dig.
Saksa: Ich liebe dich.
Portugali: Eu te amo.
Viro: Ma armastan sind.
Ranska: Je t'aime.
Italia: Ti amo.
Unkari: Szeretlek.
Tanska: Jeg elsker dig.
Romania: Te iubesc.
Bulgaria: Obicham te.
Norja: Jeg elsker deg.
Englanti: I love you.
Espanja: Te amo.
Ruotsi: Jag älskar dig.
Saksa: Ich liebe dich.
Portugali: Eu te amo.
Viro: Ma armastan sind.
Ranska: Je t'aime.
Italia: Ti amo.
Unkari: Szeretlek.
Tanska: Jeg elsker dig.
Romania: Te iubesc.
Bulgaria: Obicham te.
Norja: Jeg elsker deg.
Äiti
Suomi: Äiti
Englanti: Mother
Espanja: Mamá
Ruotsi: Mamma
Saksa: Mama
Portugali: mamãe
Viro: Ema
Ranska: Maman
Italia: Mamma
Unkari: Anya
Tanska: Mor
Bulgaria: Mama
Norja: Mamma
Englanti: Mother
Espanja: Mamá
Ruotsi: Mamma
Saksa: Mama
Portugali: mamãe
Viro: Ema
Ranska: Maman
Italia: Mamma
Unkari: Anya
Tanska: Mor
Bulgaria: Mama
Norja: Mamma
Isä
Suomi: Isä
Englanti: Father
Espanja: padre
Ruotsi: pappa
Saksa: Vater
Portugali: Pai
Viro: Isa
Ranska: Pere
Italia: Padre
Unkari: Apa
Tanska: Far
Bulgaria: Bashta
Norja: Far
Englanti: Father
Espanja: padre
Ruotsi: pappa
Saksa: Vater
Portugali: Pai
Viro: Isa
Ranska: Pere
Italia: Padre
Unkari: Apa
Tanska: Far
Bulgaria: Bashta
Norja: Far
Kissa ja Koira
Suomi: kissa ja koira
Englanti: cat and dog
Espanja: gato y perro
Ruotsi: katt och hund
Saksa: katze und hund
Bortugali: gato e cão
Viro: kass ja koer
Ranska: chat et de chien
Italia: cane e gatto
Unkari: macska és kutya
Tanska: kat og hund
Bulgaria: kotka i kuche
Norja: katt og hund
Englanti: cat and dog
Espanja: gato y perro
Ruotsi: katt och hund
Saksa: katze und hund
Bortugali: gato e cão
Viro: kass ja koer
Ranska: chat et de chien
Italia: cane e gatto
Unkari: macska és kutya
Tanska: kat og hund
Bulgaria: kotka i kuche
Norja: katt og hund
Kosinta
Suomi: Tuletko vaimokseni?
Englanti: Will you marry me?
Espanja: Te casarias conmigo?
Ruotsi: Vill du gifta dig med mig?
Saksa: Willst du mich heiraten?
Portugali: Voce quer se casar comigo?
Viro: Kas sa abielluksid minuga?
Ranska: Veux-tu m'epouser?
Italia: Vuoi sposarmi?
Unkari: Hozzám jössz?
Tanska: Vil du gifte dig med mig?
Bulgaria: Shte se omuzhish za men?
Norja: Vil du gifte deg med meg?
Englanti: Will you marry me?
Espanja: Te casarias conmigo?
Ruotsi: Vill du gifta dig med mig?
Saksa: Willst du mich heiraten?
Portugali: Voce quer se casar comigo?
Viro: Kas sa abielluksid minuga?
Ranska: Veux-tu m'epouser?
Italia: Vuoi sposarmi?
Unkari: Hozzám jössz?
Tanska: Vil du gifte dig med mig?
Bulgaria: Shte se omuzhish za men?
Norja: Vil du gifte deg med meg?
EUROOPAN KARTTA
Kielikunta
Kielikunta on yhteistä alkuperää olevien kielten laajin mahdollinen ryhmä, johon kuuluvat kielet periytyvät samasta kantakielestä. Suppeammassa ryhmässä sukulaiskieliä yhden kielikunnan sisällä voidaan käyttää termiä kieliryhmä.
Kieliä, jotka eivät kuulu mihinkään kielikuntaan, kutsutaan isolaateiksi. Toisin sanoen isolaatti kieli on kielikuntansa ainoa kieli.
Monet kielen epäsäännöllisyydet kertovat sen muuttuneen historiansa aikana. Esim. vesi-sanan taivutusmuodoista on päätelty sen muinaisen perusmuodon olleen likimain vete. Tälläisen sisäisen rekonstruktion lisäksi kieliä verrataan myös muihin kieliin foneettisia muutoksia menneisyyteen seuraamalla sukukielille voidaan hahmotella yhteinen alkumuoto eli kantakieli, josta ne ovat alkaneet kehittyä omiin suuntiinsa. Kielikunta muodostuu laajimmasta joukosta kieliä, joiden voidaan osoittaa periytyneen yhteisestäkantakielestä. Kielten välillä saattaa olla kaukaisempiakin sukulaissuhteita-erään hypoteesin mukaan maailman kaikki kielet ovat peräisin samasta kantamuodosta-mutta sitä tosin voida enää osoittaa.
Kieliä, jotka eivät kuulu mihinkään kielikuntaan, kutsutaan isolaateiksi. Toisin sanoen isolaatti kieli on kielikuntansa ainoa kieli.
Monet kielen epäsäännöllisyydet kertovat sen muuttuneen historiansa aikana. Esim. vesi-sanan taivutusmuodoista on päätelty sen muinaisen perusmuodon olleen likimain vete. Tälläisen sisäisen rekonstruktion lisäksi kieliä verrataan myös muihin kieliin foneettisia muutoksia menneisyyteen seuraamalla sukukielille voidaan hahmotella yhteinen alkumuoto eli kantakieli, josta ne ovat alkaneet kehittyä omiin suuntiinsa. Kielikunta muodostuu laajimmasta joukosta kieliä, joiden voidaan osoittaa periytyneen yhteisestäkantakielestä. Kielten välillä saattaa olla kaukaisempiakin sukulaissuhteita-erään hypoteesin mukaan maailman kaikki kielet ovat peräisin samasta kantamuodosta-mutta sitä tosin voida enää osoittaa.
Murteet
Murteet ovat kielen variantteja, jotka eroavat toisistaan lausumisen, sanaston ja kieliopin suhteen. Murretta ei pidä sekoittaa aksenttiin, joka on kielen standardin version lausumista tietyllä tavalla.
Murteet voidaan jakaa aluemurteisiin, puhujaryhmien kielimuotoihin eli sosiolekteihin, ja yksilömurteisiin eli idiolekteihin. Sosiaalinen murre(sosiolekti)on tietyn sosiaalisen ryhmän puhemuoto. Esim. tiettyjen ammattikuntien tai tieteenalojen erikoiskielet, sekä yhdistysten ja harrastajien slangit ovat sosiolekteja.
Ammattislangeilla on tyyppillisesti runsas yleiskielestä poikkeava sanasto eli leksikko.
Yksilömurre(idiolekti)on yhden henkilön puheenparsi. Siihen luetaan kaikki yksilön käyttämät rekisterit. Esim. ihminen puhuu eri tavalla äidilleen ja poliisille, koska puhetapa muuttuu ja kehittyy ajan kuluessa, yksilömurre on syytä rajata tiettyyn ajanjaksoon.
Aluemurteet, idiolektit ja sosiolektit eivät eroa toisistaan vain sanastoltaan vaan eroja on myös kieliopissa, äänteissä ja painotuksessa.
Murteet voidaan jakaa aluemurteisiin, puhujaryhmien kielimuotoihin eli sosiolekteihin, ja yksilömurteisiin eli idiolekteihin. Sosiaalinen murre(sosiolekti)on tietyn sosiaalisen ryhmän puhemuoto. Esim. tiettyjen ammattikuntien tai tieteenalojen erikoiskielet, sekä yhdistysten ja harrastajien slangit ovat sosiolekteja.
Ammattislangeilla on tyyppillisesti runsas yleiskielestä poikkeava sanasto eli leksikko.
Yksilömurre(idiolekti)on yhden henkilön puheenparsi. Siihen luetaan kaikki yksilön käyttämät rekisterit. Esim. ihminen puhuu eri tavalla äidilleen ja poliisille, koska puhetapa muuttuu ja kehittyy ajan kuluessa, yksilömurre on syytä rajata tiettyyn ajanjaksoon.
Aluemurteet, idiolektit ja sosiolektit eivät eroa toisistaan vain sanastoltaan vaan eroja on myös kieliopissa, äänteissä ja painotuksessa.
Euroopan kielten päivä
Euroopassa vietetään kielten päivää vuosittain 26.9 Euroopan monikielisyyden kunniaksi.
Euroopassa puhutaan yli 200:aa kieltä.
EU:ssa käytetään 24:ää virallista kieltä.
Lisäksi EU:ssa on 60 alue- ja vähemmistökieltä.
Kielten määrää lisäävät Euroopan ulkopuolelta tulleet siirtolaiset.
Eri puolilla Eurooppaa järjestetään kielten päivänä ja sen tienoilla monenlaisia kieleen liittyviä tapahtumia, mm. kursseja, kieliin liittyviä pelejä, keskustelutilaisuuksia, konferensseja ja radio-ohjelmia.
Eri maiden kansalliset organisaatiot, EU:n toimielimet ja Euroopan neuvosto suunnittelevat yhteistyössä eri ikäryhmille soveltuvan oman tapahtumakalenterin.
Euroopan neuvosto, joka nykyisin edustaa 800 miljoonaa eurooppalaista 47 maassa, teki aloitteen Euroopan kielten päivästä. Monet yliopistot, koulut, kulttuurikeskukset ja järjestöt ovat mukana tapahtuman kehittämisessä.
Euroopan kielten teemavuonna 2001, vietettiin ensimmäistä kertaa Euroopan kielten päivää, ja tapahtuma on ollut vuosittainen siitä lähtien.
Euroopan kielten päivää vietettiin tänä vuonna (2016) jo viidettätoista kertaa ympäri Eurooppaa. Erilaiset kulttuurit ja kielet ovat EU:n rikkaus.
Sinuttelu ja teitittely
Monissa eurooppalaisissa kielissä teitittely on toisilleen tuntemattomien ensisijainen puhuttelu muoto. Valinnan perusteena ovat puhutellun -tietysti myös puhuttelijan- ikä, asema, arvo tai rooli. Puhuttelusta päättää vanhempi ja arvoltaan korkeampi, nainen ennen miestä. 1970-luvulla Ruotsissa alkanut yleinen sinuttelu tuli myös Suomessa suosituksi niin, että teitittely on tuntunut hieman liioittelevalta ja sen oikea muodostus on ollut varsinkin nuorilta kateissa. Teitittely ei ole kuitenkaan kokonaan kadonnut ja viime aikoina onkin ollut havaittavissa merkkejä sen palaamisesta. Puhuttelussa on paljon sävyjä: myös sinutellen voi olla kohtelias. Työpaikoilla voidaan sopia keskinäisesti sinuttelusta arvoasemaa katsomatta.
MUODOLLINEN JA EPÄMUODOLLLINEN YKSIKKÖ:
ranska: vous-tu
espanja: usted-tus
venäjä: vy-ty
ruotsi: ni-du
suomi: te-sinä
viro: te,teie-sa,sina
englanti: you-you
saksa: sie-du
Englannissa, hollannissa, ranskassa ja venäjässä käytetään kohteliaassa puhuttelussa monikon toista persoonaa, mutta monissa muissa eurooppalaisissa kielissä on käytössä kolmas persoona.
MUODOLLINEN JA EPÄMUODOLLLINEN YKSIKKÖ:
ranska: vous-tu
espanja: usted-tus
venäjä: vy-ty
ruotsi: ni-du
suomi: te-sinä
viro: te,teie-sa,sina
englanti: you-you
saksa: sie-du
Englannissa, hollannissa, ranskassa ja venäjässä käytetään kohteliaassa puhuttelussa monikon toista persoonaa, mutta monissa muissa eurooppalaisissa kielissä on käytössä kolmas persoona.