Lue huolellisesti ohjeet ja vinkit ennen kirjoittamista!

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräysten mukaan ”lyhyen kirjoitustehtävän ensisijainen tavoite on viestinnällinen eli se, miten opiskelija pystyy reagoimaan toisen osapuolen viestiin ja ottamaan huomioon sen piirteet ja edellytykset omassa viestinnässään”.

Lyhyt kirjoitustehtävä sisältää aina yhden tehtävänannon. Se voi olla esimerkiksi aineistoon liittyvä kommentti, sähköpostiviesti, blogiteksti, muu arkielämän viesti tai dialogin täydennys.

Lyhyestä kirjoitelmasta saa aina 0-30 pistettä. Muista, että annetun merkkimäärän alittaminen tai ylittäminen, vähentää pisteitä!

Katso täältä tarkemmin arviointikriteerit:
https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/sks2/t5o/lka

Mitä lyhyessä kirjoitelmassa mitataan?

Lyhyessä kirjoitustehtävässä mitataan sitä, miten opiskelija pystyy reagoimaan annettuun aineistoon ja ottamaan huomioon sen piirteet ja edellytykset omassa viestissään. Lisäksi mitataan sitä, miten hyvin opiskelija pystyy tuottamaan halutun tekstilajin piirteitä. Osaako opiskelija siis käyttää juuri tähän tekstiin sopivaa kieltä? Osaako opiskelija tehdä juuri pyydetynlaisen tekstin (esim. kommentti, kirje, sähköposti, hakemus jne.)?

Lyhyen kirjoitustehtävässä tärkeää on siis miettiä, miten viestiin tulisi reagoida ja millainen teksti pyydetään kirjoittamaan!

Kirjakieltä vai puhekieltä?

S2-ylioppilaskokeen tekstit kirjoitetaan kirjakielellä, ellei tehtävänanto tai konteksti edellytä toisin. Lyhyessä kirjoitustehtävässä on tehtävänantoja, jotka mahdollistavat puhekielen käyttämisen. Puhe- tai kirjakielen valintaan vaikuttavat monet seikat: pitää miettiä, millaista kieltä tilanteessa yleensä käytettäisiin.

Tänään kirjoitamme puheen. Kyse on siis suullisesta viestintätilanteesta. Tässä mielessä puhekielen käyttäminen olisi perusteltua. Toisaalta kyseessä on melko muodollinen puhetilanne: yleisölle pidetyissä, valmistelluissa puheissa käytetään usein yleiskieltä (vaikka toki 18-vuotissyntymäpäiväjuhlat eivät aina ole kovin muodollinen tilaisuus). Sekä yleis- että puhekielen käyttäminen olisi siis mahdollista. Tärkeintä on tehdä valinta ja laatia yhtenäinen teksti. Ei voi tehdä niin, että aloittaa kovin kirjakielisesti ja vaihtaa puhekieleen. Sen sijaan voi kyllä kirjoittaa kirjakielellä ja laittaa mukaan jonkin puhekielisemmän toivotuksen vaikkapa loppuun, jos se tuntuu sopivan tilanteeseen.

Pitääkö lyhyessä kirjoitelmassa tehdä täydellinen viittaus?

Joskus lyhyessä kirjoitelmassa pyydetään kirjoittamaan hyvin virallinen vastaus, esimerkiksi sanomalehdessä julkaistava kommentti. Silloin tekstilajiin kuuluu olennaisesti täydellinen viittaus. Toisaalta joskus on pyydetty kirjoittamaan hyvin epävirallisia tekstejä, joihin virallinen viittaus ei oikein sovi. Myös tällaisten asioiden miettiminen ja päätteleminen kuuluu olennaisesti lyhyeen kirjoitelmaan.

Onnittelupuheeseen viittaus ei sovi, koska onnittelupuhe on melko epävirallinen tekstilaji ja lisäksi puhuttua kieltä.

Yleisiä vinkkejä lyhyeen kirjoitelmaan!

- Lue tehtävänanto huolellisesti: selvitä, mitä tehtävänannossa pyydetään. Lue huolella myös muut ohjeet, joita vastauksen kirjoittamisesta annetaan.

- Tutustu aineistoon perusteellisesti. Mieti lukiessasi, miten aineiston teksti eroaa tekstistä, joka sinun pitää kirjoittaa: Ovatko ne samaa vai eri tekstilajia? Mikä on aineiston tekstin ja vastauksen tekstin tavoite? Miten aineiston tekstin tyyli eroaa vastauksen tekstin tyylistä? Miten tiedot on esitetty aineistossa? Miten tiedot tulisi esittää vastaustekstissä?

- Suunnittele vastaustekstin rakenne: Mitä asioita käsittelet? Missä järjestyksessä käsittelet niitä? Jos tehtävässä edellytetään omaa mielipidettäsi, mikä on mielipiteesi ja miten perustelet sen? Mitä aineiston tietoja aiot käyttää vastauksessasi? Miten viittaat aineistoon eli miten osoitat, mistä käyttämäsi tiedot ovat peräisin?

- Kun olet kirjoittanut tekstin, tarkista, että teksti muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden eikä ole vain asialuettelo. Tarkista myös, että tekstiin on merkitty kappalejaot ja virkerajat. Tarkista myös muut kieliasuun liittyvät asiat (=oikeinkirjoitus, isot ja pienet alkukirjaimet, pilkut, pisteet jne.).

Vinkkejä tämän päivän tehtävään!

Kirjoitamme tänään onnittelupuheen. Tarkka tehtävänanto on alla.

Kun kirjoitat puhetta, kannattaa muistaa:

- Onnittelupuheella on vakiintunut tyyli: sen tavoitteena on ilahduttaa, joten sen perussävy on myönteinen. Siinä voi kuitenkin olla paljon vaihtelua sen mukaan, ketä onnitellaan, kuka puhuu ja keitä on kuuntelemassa. Myönteinen perussävy kuitenkin edellyttää, että puheessa ei sorruta mauttomuuksiin tai että onniteltavaa ei esitetä epäedullisessa valossa.

- Onnittelupuhe on suullinen tekstilaji: se esitetään nimensä mukaisesti puheena, ja useimmiten julkisesti. Tämä ei ole kuitenkaan ristiriidassa sen kanssa, että onnittelupuhe on kirjoitustehtävän tehtävänantona. Yleensä onnittelupuhe suunnitellaan ja usein myös kirjoitetaan etukäteen, vaikka itse puhe pidettäisiin vapaamuotoisemmin tukisanojen avulla.

- Onnittelupuhe voi vaihdella myös kulttuurin mukaan. Kulttuurisidonnaisia eroja voi olla esimerkiksi sen suhteen, miten yleisöä tulee puhutella ja keitä täytyy mainita nimeltä, miten paljon tulee miellyttää vanhempia, mitä yhteisiä muistoja puheessa voi tuoda esille tai millaista huumoria puheessa voi viljellä. Tällaisia seikkoja voi käyttää hyväksi puhetta laatiessa. Muista silti, että puhe on tarkoitettu pidettäväksi juuri suomenkielellä.