UE2 MAAILMANLAAJUINEN KRISTINUSKO
Tehtävä 5
Tarkastele kristinuskoa 1900-luvun ja 2000-luvun alun näkökulmasta. (Kristinusko nykyajalla):
1a. Miksi kristinuskoa voidaan pitää edelleen merkittävänä katsomuksena maailmassa?
b. Millä tavoin kristinusko on vaikuttanut ihmisen yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen elämään 1900-luvulta eteenpäin? (esim. moraali ja politiikka)
-Kristinuskosta on juurtunut yleisiä moraalikäskyjä yhteiskunnan normeiksi> kuten kymmenen käskyä ja kultainen sääntö
-Politiikassa voidaan ns. elää jonkin kymmenen käskyn mukaan, ja mainostaa sitä, jotta ihmiset luottaisivat
c. Tarkastele fundamentalistista ja ekumeenista toimintaa kristinuskossa
D. Pohdi yleisesti...
d1. mitä hyvää kristinusko on saanut aikaan?
-yhdistänyt kansoja
-luonut yhteiskunnalle/kansalle/yhteisölle yhteisen perustan, jota ollaan lähdetty muokkaamaan
-luonut yleisiä moraalisääntöjä> kymmenen käskyä> esimerkiksi "älä tapa" tai "älä varasta"
d2. mistä asioista kristinuskoa voisi kritisoida? (siis kr. uskon + ja -)
2. Kirjaa muutama tieto seuraavista aiheista!
Kristinusko..
a. Euroopassa
b. Pohjois-Amerikassa
c. Aasiassa
d. Afrikassa
Keskiajan kristillinen taide
KÄSITETEHTÄVÄ
1. askeesi
Harjoitettu elämäntapa, jossa itsehillinnällä, itsekurilla ja hyveiden tarjoamisella on keskeinen merkitys. Esimerkiksi pappi tai munkki voi pidättäytyä nautinnollisista aineista tai paastota.
2. darvinismi
on Charles Darwinin kehittämä luonnonvalintaoppi. Darvinismin aate oli uhka sen ajan kirkolle.
3. kreationismi
Kreatomismi eli luomisusko. Se on oppi, jonka mukaan kaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa. Esimerkiksi usko siihen, että Jumala loi maan =kreatomismia
4. dogmi
Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale, sellainen uskomus joka kuuluu jonkin uskonnon tai järjestelmän keskeisiin oppeihin. Uskonnossa dogmin hylkääminen tarkoittaa omakohtaista uskonnon hylkäämistä tai henkilökohtaisen epäilyn tilaan joutumista.
5. diakonia
Diakonia eli kirkollinen sosiaali- ja terveystyö on kristillisten kirkkojen ja seurakuntien järjestämää sosiaalista palvelu- ja avustustyötä. Diakonia kuuluu kirkon perustehtäviin.
6. ekumenia
Ekumenia tarkoittaa eri kristillisten kirkkojen yhteistyötä ja pyrkimyksiä läheisempään yhteyteen.
7. ex cathedra
Tarkoittaa että sanoma tulee ns. Jumalalta. Ex cathedran julistamisessa paavi tai muu kirkollinen henkilö puhuu kansalle heidän yläpuoleltaan, joka viittaa jumalalliseen sanomaan.
8. fundamentalismi
Fundamentalismi on uskontoon liittyvä ideologia, jossa pyritään palaamaan johonkin alkuperäiseen väittämään ja näkemykseen sekä oikaisemaan sellaiset uudemmat piirteet, joiden katsotaan hämärtävän totuutta.
9. hereesia
Hereesia eli harhaoppi, on kristillisen opin tulkintaa, joka on hylätty suurissa kirkolliskokouksissa vuosina 325-787. Harhaopeista esimerkkejä ovat gnostilaisuus, montanolaisuus ja novatiolaisuus.
10. herätysliike
kristillinen liike, joka on syntynyt herätyksen seurauksena. Pyrkii levittämään sanomaansa aktiivisesti ja siihen usein liittyy karsimaattisia kokemuksia.
11. hierarkia
tarkoittaa arvojärjestystä esim. yhteiskunnassa tai kirkkokunnassa. Esimerkiksi katolilaisessa hierakiassa huipulla on paavi, jonka alla tämän lähimmät käskyläiset/työntekijät, jos jumalaa ei oteta huomioon.
12. individualismi
yksilökeskeisyys, on yksilölähteinen ajatussuunta tai näkökulma erilaisiin ajatuksiin
13. inkvisitio
katolisen kirkon laitos, joka toimii sen määrittelemään harhaoppisuutta vastaan. Muodostui vuonna 1184 kirkon pysyvä harhaoppisuutta vastustava laitos.
14. karisma, karismaattisuus
15. protestiliike
16. lahko
lahko on vallitsevasta kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä. perinteisessä kristillisessä uskonnossa lahko on harhaoppisena pidetty liike, jonka ei katsota dogmissaan tunnustavat jumalan statusta samalla tavalla kuin raamattu
17. luostari
luostari on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
18. marttyyri
martyyri on uskontonsa tai jonkin muun asian puolesta kuollut henkilö.
19. marxismi
Marxismi on Karl Marxin kirjoituksiin pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
20. materialismi
Materialismi tarkoittaa aineellista todellisuuskäsitystä, joka on ontologinen käsitys. Tämän mukaan todellisuus on aineellinen, ja kaikki tosiasiat, mukaan lukien tietoisuutta ja mielentiloja koskevat, voidaan selittää yksinomaan materiaalisista tosiasioista lähtien. Vaikutti kirkonoppeihin
21. mystiikka
on jumaluuden välittömään yhteyteen pyrkivä uskonnollisen elämän muoto. Mystiikka tarkoittaa tällöin elämäntapaa, jossa pyritään saavuttamaan välitön yhteys jumalaan, perimmäinen todellisuus tai henkinen totuus.
22. skolastiikka
Skolastiikka oli filosofinen suuntaus, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100-1500. Skolastiikka pyrki yhdistämään antiikin tieteet ja filosofian, erityisesti aristotelismin, ja vallitsevan uskonnon pyhät kirjoitukset ja opetukset. Kirkon vastaisuus--> puhdasoppisuus
23. panna
Panna eli anateema (tai kirkonkirous) tarkoittaa erottamista tai syrjäänasettamista. Kristinuskossa tällä tarkoitetaan oppituomiota, jossa jokin käsitys kristillisestä opista julistetaan vääräksi eli harhaoppiseksi.
24. pyhimykset
Pyhimys tarkoittaa uskonnossa pyhänä pidettyä henkilöä. Katolisen kirkon näkemyksen mukaan pyhimykset ovat jumalan palvelijoita ja kanonisoivat eli tunnustavat näitä vain, kun nämä ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain, kun tämä on todistettu yleisellä maineella ja todennetuilla perusteluilla.
25. uskonpuhdistus
Uskonpuhdistuksella tarkoitetaan 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanutta liikettä, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epöäkohtia. Uskonpuhdistuksen taustalla oli jo kauan jatkunut paaviuden alennustila sekä levinnyt turmeltuneisuus kirkon piirissä.
26. sekularismi
Sekularismilla tarkoitetaan uskonnosta irtautumista. Sekularistien mielestä tieteen edistyminen on tehnyt jumalia koskevat oletukset tarpeettomiksi
27. teesi
Teesi tarkoittaa lyhyeeseen muotoon saatettua väitettä, joka voidaan todistaa.
28. valistus
Valistus tarkoittaa eurooppalaista aatevirtausta, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä. Tämä tuotti kirkolle kritiikkiä ja asetti sen hankalaan asemaan omien oppiensa takia, joissa korostettiin ihmisen kuuliasuutta jumalalle sekä ylhäältä päin tulleita ohjeita ja käskyjä.
29. konflikti
Konflikti on kahden tai useamman osapuolen ristiriita tilanne, jossa on saanut surmansa vähitnään 25 henkilöä viimeisen kalenterivuoden aikana.
30. vainot
Vaino tarkoittaa ihmisoikeutta rikkovaa toimintaa. Uskonnossa vainot kohdistuivat yleensä altavastaajiin, kuten alku vaiheessa kristinuskoon ja myöhemmin niin sanottuihin vääräoppisiin. Vainojen toiminta keskittyi tiettyn ryhmään, jota krtitisoitiin ja johon kohdistui ilkivaltaa sekä fyysistä väkivaltaa. Usein vainojen kohderyhmä haluttiin hävittää maan päältä.
31. valta
Yleiseti valta tarkoittaa jonkun tai jonkin oikeutta hallita jotakuta, päättää jostakin tai määrätä.
32. lähetystyö
Lähetystyö tarkoittaa sen tekijän oman uskonnon levittämistä edistöäviä toimenpiteitä joko uskonnottomille tai toisen uskonnon edustamille henkilöille.
33. teollistuminen
Teollistuminen on yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta. Tarkoittaa maan niin sanottua paranemista, sillä teollistuminen on vavhavsti yhteyksissä energiavarnatoihin ja taloudelliseen tilaan. Teollistuminen 1700-luvulla aiheutti uskon unohtumista.
34. tieteet
Tiede on jokin todellisuuden ilmiön ja niiden välisen suhteen selventämistä faktatiedoilla. Tieteiden kehittymisen aikakausi vaaransi katolisen kirkon opit, sillä monet tieteet todistivat ne vääräksi
35. rationalismi
Rationalismi on järkeä korostava ajattelua tapa. Tämä aate vaikutti 1600-luvulla
36. yhtenäiskulttuuri
Yhtenäsikulttuuri tarkoittaa kulttuuria, jossa samat arvot ja ihanteet vallitsevat kaikilla osa-alueilla. Kaikilla on suunnilleen sama käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin
37. ane
Ane eli lievitys oli ns vapautus, jonka sai ostettua rahaa vastaan. Aneella saattoi hyvittää syntejään niinkuin aikaansa kiirastulessa. Tämä johti maalikiden ajattelutapaan, että synnin tekeminen on hyväksyttävää kunhan sen hyvittää aneella
38. sakramentti
Sakramentti tarkoittaa katolisen kirkon pyhää toimitusta,, kuten kastetta tai konfirmaatiota. Katolisella kirkolla on seitsemän skaramenttia, joita voidaan pitää myös eräänlaisina rajapyykkeinä yksilön elämässä. Sakrmentteja ovat kaste, konfirmaatio, pappisvihkimys, avioliitto, ehtoollinen, rippi ja sairaiden voitelu.
39. ristiretket
Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat islaminuskoisia vastaan.
Tehtävä 1
Vuoteen 1000 mennessä kristinusko oli jakautunut kahteen haaraan Rooman jakautumisen takia; Idän (ortodoksit) ja Lännen (katolilaiset) kirkkoon. Molemmat kirkot tekivät lähetysmatkoja ja uskonto pääsi leviämään entistä pidemmälle. Idän kirkko suuntasi lähetystyönsä Venäjälle ja slaavien keskuuteen kun taas Lännen kirkko suuntasi sen germaaneihin ja frankkeihin. 1000-luvulla kristinusko oli ehtinyt levitä Rooman valtakunnasta nykyisten Saksan, Ranskan, Englanin ja Venäjän alueille.
Kristinuskon leviäminen:
+kristinuskosta valtiouskonto
+lähetystyö
+usko korosti perinteisiä roomalaisia arvoja
+hyvät tie- ja meriyhteydet> nopea, helppo liikkuminen ja informaatio
+alkurauha
+pari virallista valtakieltä> helpotti lähetysmatkoja ja sanoman ymmärtämistä
-/+kirkkojen jakautuminen
-kristilliselle kirkolle luotu yhtenäinen oppi oli vaikeaa luoda
-uskonpuhdistukset
-vainot
-luonnontieteiden valistuajattelu 1500-luvulla
Tehtävä 1
Muotoutumiseen ja vahvistumiseen vaikuttaneita tekijöitä:
-Vapautuminen keisarin palvonnasta Rooman aikakautena
-Roomassa sallittiin uskontojen harjoittaminen kunhan niiden ei katsottu olevan uhaksi vallanpitäjille
-Jerusalemiin järjestäytynyt alkuseurakunta> nousi auktoriteettiasemaan kristittyjen keskuudessa
-Apostoli Paavali> lähetysmatkan, seurakuntien perustamiset ja niihin yhteydenpito sekä kristinuskon opilliset kulmakivet
-Jeesuksen elämän toiminta> opetukset ja opetuslapset, kuolema ja ylösnousemus
-Kirkon ja seurakuntien diakoniatyö> myönteinen kuva kirkosta ja sen opeista
-Lähetyskäsky
-Kaste kristityksi riitti seurakuntaan liittymiselle
Vainot:
-Pax Romana mahdollisti uskonnon rauhanomaisen ja helpon leviämisen
-Uskontoa levittivät karismaattiset puhujat
-Monoteistinen kristinusko tarjosi erilaisen vaihtoehdon polyteistisille aikalaisuskonnoille
-Kuitenkin Rooman salliva uskontopolitiikka muuttui vainoksi> kristittyjä syytettiin Rooman palon sytyttämisestä
-Kansalaisilta alettiin vaatia uhritoimituksia keisarin suojelushengelle> vallanpitäjät pitivät sitä uskonnollisuuden osoituksena kun taas monoteistisille kristityille se oli epäjumalanpalvontaa> kristittyjen ongelmat lisääntyivät
-200-luvulla vainot huipentuivat> tavoitteena oli hävittää kristinusko maan päältä> tilalle perinteinen roomalainen uskonto, jossa kreikkalaisesta uskonnosta lainatut jumalat
-Konstantinolainen käänne vuonna 313> keisarit Konstantinus ja Licinus antoivat määräyksen kristittyjen vapaasta uskonnon harjoittamisesta
Tehtävä 2
Kristikunnan jakautuminen oli Rooman keisarikunnan jakautumisen tulos. Rooma kärsi pitkään rappeutumisesta (taloudellisista sekä sotilaallisista ongelmista, keskushallinnon romahdus, yhteiskunnallisten rakenteiden järkkyminen). Lopulta Rooman keisarikunta jakautui kahteen osaan; itäiseen ja läntiseen Roomaan. Koska kristinusko oli tähän menessä noussut keisarikunnassa suureen suosioon ja oli Rooman valtauskonto, joutui sekin jakautumaan kahtia. Itäiseen eli ortodoksiseen kirkkoon ja läntiseen eli katolilaiseen kirkkoon. Kristinuskon kulttuurillisen eron lisäksi jakautumiseen vaikuttivat esim. kielierot, kirkkohallinnolinen eroavaisuus, oppipainotuksien eroavaisuus..
Ortodoksinen kirkko (idän eli Bysantin kirkko)
-oppipainotus mystiikassa ja filosofiassa
.kirkon identiteetti perustuu Raamattuun sekä yleisten kirkkokokousten päätöksiin ja linjavetoihin (viimeisin kokous 787)
-arvostetaan kaanoneja eli historian kuluessa annettuja sääntöjä
-liturgia> kolmiosainen ehtoollisjumalanpalvelus> toiminnan ydin
-mysteerit (sakramentit)> ortodoksisella kirkolla myös seitsemän> nimitykset ja sisällölliset piirteet vaihtelevat
-kilvoittelu> ahkera rukouselämä
Katolinen kirkko (lännen kirkko)
-oppipainotus oikeanlaisessa elämässä ja oikeat teot (moraalin painotus)> hyveiden tarjoaminen (ihminen voi kehittää itseään tulemaan paremmaksi ihmiseksi), vastakohtaa paheet
-sakramentit> katolisella kirkolla seitsemän pyhää toimitusta (kaste, konfirmaatio, eukaristia, rippi, sairaan voitelu, avioliitto, pappeus)
-messu> uskonnollisen harjoittamisen ydin>jumalanpalvelus, jossa jaetaan ehtoollinen
-pyhimysten kunnioittaminen
-pyhiinvaellukset
-paasto
4. Mitä ristiretket olivat? (syitä ja seurauksia)
Rsitiretket olivat paavien johdolla tehtyjä sotaretkiä kristinuskon puollustamiseksi tai levittämiseksi, päätavoitteena oli Palestiinan ja Jerusalemin valloittaminen takaisin ja uskon levittäminen pakana-alueille. Ne ajoittuivat 1090-luvulta aina 1200-luvun loppupuolelle. Syyt olivat myös poliittisesti perusteltuja.
Ristiretket avarsivat maailmankuvaa länsimaissa, arabilaiset tieteet ja kulttuuri levisivät Länsi-Eurooppaan, jonka ansiosta kaupankäynti vilkastui, ristiretkien kautta sotataidot kehittyivät ja hallitsijavalta alkoi kadota.
5. Mitä yhtenäiskulttuurilla tarkoitetaan? Millä tavoin ihmisten elämää ja maailmankuvaa ohjailtiin keskiajalla? Mitkä tekijät vaikuttivat yhtenäiskulttuurin murtumiseen?
Yhtenäiskulttuuri on kulttuuria, jossa samat arvot sekä ihanteet ovat olemassa jokaisella osa-alueella. Jokaisella kulttuurin vaikutuspiirissä olevalla on lähes sama ajatus oikeasta ja väärästä.
Keskiajalla vallitsi säätyjaottelu eli hierarkia, joka vaikutti vapauteen ja vapaaseen tahtoon suuresti. Jokaisella nähtiin oma tehtävä ja paikka maailmassa; visio kolmesta säädystä; aatelisto, hengellinen sääty, kolmas sääty joka sisälsi talonpojat ja käsityöläiset. Maailmankuva oli hyvin rajoittunut tuohon aikaan kyseisen säätyilmiön takia. Maailmankuva rajoittui rankasti oman säädyn arvoihin ja toimintatapaan.
Yhteiskulttuuri alkoi murentua, kun Iso-Britanniasta alkoi levitä työväenliike, joka johti sisällissotiin sekä vallankumouksiin. Sen seurauksena yhä useammat valtiot itsenäistyivät. Myös Kolumbuksen löytöretket ja tieteellisytyminen vaikuttivat uskonnon aseman horjumiseen.
Tehtävä 3
Uskonpuhdistus alkoi 1500-luvulla, kun saksalainen Marthin Luther käynnisti syvällisesti muuttaneen uudistuksien ketjun. Luther etsi elinaikanaan vastauksia elämän sekä uskon kysymyksiin, ja päätyi lopulta johtopäätökseen, että ihminen ei voi elää rikkomatta jumalan tahtoa vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen voi pelastua vain jumalan armon ansiosta eikä kirkon määrittelemillä aneille tai hyvitystöillä ollut merkitystä. Näiden oivallusten ja johtopäätösten perusteella Luther alkoi tehdä töitä muuttaakseen katolisen kirkon, kuten opin ja käytännöt, niin alkuperäisiksi kuin mahdollista.
Vuosisatojen saatossa katoliseen kirkkoon ovat vaikuttaneet erilaiset ulkopuoliset tekijät, jolloin kirkon opit, käytännöt ja muut piirteet muokkaantuivat. Keskiajan loppu puolella ilmeni paljon "ongelmia", jotka johtivat uskonpuhdistukseen.
Esimerkiksi uudet aatevirtaukset, kuten humanismi, toivat kritiikkiä kirkolle oppien kannalta. Humanistit arvostivat ihmisen omaa ajattelua sekä viisausta toisin kuin katolilainen kirkko, joka taas korosti ylhäältä päin tulleita ohjeita ja käskyjä. Humanistit tutkivat paljon Raamattua monella eri kielellä ja vertailivat niitä keskenään. Heille kävi ilmi, ettei kaikkia katolilsen kirkon piirteitä voitu perustella Raamatulla. Tämä taas johti kansan harjoittaman pyhimysten palvonnan ja pinnallisen kristinuskon jyrkkään arvosteluun.
Toinen suuri vaikuttaja oli renessanssin aika kausi, jolloin ajattelutapa muuttui elämää, taidetta ja ennakkoluulotonta uuden tiedon etsintää korostavaksi. Tällainen muutos poikkesi suuresti keski ajan uskon korostuksesta sekä aatteesta, jonka mukaan elämä oli valmistautumista kuolemaan.Uskonpuhdistuksen yksi tärkeimmistä vaikuttajista oli renessanssin aikainen maailmankuvan laajentuminen. Tällöin tehdyt löytöretket ja kehittyneet tieteet antoivat uutta tietoa maailmasta. Merkittäviä huomioita olivat esimerkiksi tieto siitä, ettei maapallo olekkaan maailmankaikkeuden keskipiste niinkuin katolinen kirkko oli opettanut.
Keski ajan loppu puolella syntyi myös kansallisvaltiota kannattava ajatustapa, jonka mukaan valta oli kansan antamaa eikä jumalallista alkuperää. Renessanssiajan käsitys paaviudesta oli ristiriitainen, paavi edusti taiteen ja kulttuuri tukipylvästä, mutta samalla rappeutuneen vallankäyttäjän edustajaa. Koska renessanssiajan käsitys paaviudesta oli kaksinainen, haluttiin paavin rinnalle tuoda maallikkojen päätösvalta. Tämän takia humanistit vaativat kirkon opissa ja elämässä paluuta alkukirkon yksinkertaisuuteen.
Anekaupalla oli myös merkitystä uskonpuhdistuksen käynnistymiseen. Ane tarkoitti todistusta, jolla ihminen vapautettiin ajallisesta rangaistuksesta eli synnin hyvitystyöstä. Aneet toivat kirkolle rahaa, joita käytettiin esimerkiksi kunnostus töihin ja muihin menoihin. Ajanmyötä anekauppa alkoi kuitenkin muuttua pakanalliseksi. Monet maallikot alkoivat ajatella aneella saavan suoraan synnin anteeksi ilman hyvitystyötä, joka taas johti aneiden ostamiseen, jotta voisi "vapaasti" tehdä syntiä. Tämänlainen toiminta sai Lutherin arvostelemaan anekauppaa ja sen väärinkäsitykseen, jonka mukaan anekirjeen omistajan ei enää tarvinnut katua syntejään eli kääntyä jumalan puoleen.
Luther alkoi toimia kyseisiä "ongelmia" vastaan ja pyrki palauttamaan kirkon alkuperäiseksi. Luther teki monia uudistuksia. Ensimmäiseksi Luther hylkäsi katolisen kirkon perinteet ja paavin että kristikunnan ohjeet. Hänen mielestään Raamatun tulisi olla kansakielinen ja kaikilla tulisi olla oikeus lukea sitä itse. Edellytyksen tavoitteelle oli Raamatun kääntäminen mahdollisimman monelle kielelle. Pitemmällä aika välillä tavoite onnistuikin.
Lutherin vaikutuksesta katolisen kirkon jumalanpalveluskin koki muutoksia; jumalanpalveus muuttui kansankieliseksi, saarnan asema korostui, lisättiin kansankielinen virsilaulu, ehtoollisella jaettiin kansakunnalle leipä sekä viini. Myös lukutaito ja kansanopetus lisääntyivät, sillä kaikkien tuli perehtyä Raamatun oppeihin.
Uskonpuhdistuksen myötä myös pppien asema muuttui. Luterilaisuuden kutsumusetiikan mukaan heidän työnsä ei ole muita ammatteja tärkeämpiä, sillä jokainen maallikko palvelee jumalaa omassa työssään. Yhteiskunnassakin alkoi vaikuttaa sekä maallinen esivalta että kirkko. Molemmilla oli omat tehtävänsä, eivätkä ne saaneet puuttua toistensa tehtäviin.
Lutherin käynnistämä uskonpuhdistus synnytti vastauskonpuhdistuksen, joka tarkoitti katoliseen kirkoon kohdistuneen kritiikin torjuntaa paavin toimesta.
Tehtävä 4
Tarkastele esim. uusia uskonnollisia liikkeitä, aatteita, tieteiden kehitystä ja yhteiskunnallisia muutoksia. Tuo esille mahdollisimman monta asiaa!
> esim. mitä puhdasoppisuudella tarkoitetaan? Miksi valistuksen aika oli haasteellista kirkolle? Entä mitä vaikutuksia teollisella vallankumouksella oli ihmisten uskonnollisuuteen? Miten tieteet haastoivat kristinuskon? jne
HUOM. MYÖS TÄMÄ TEHTÄVÄ ON LAAJA!
Katolinen kirkko on kohdannut monia sisäisiä että ulkoisia haasteita historiansa aikana. 1550-1800 ajanjaksolla kirkkoon kohdistui paljon kritiikkiä ja se joutui usein arvostelun kohteeksi muuttuvan maailman takia. Tähän vaikuttivat esimerkiksi kehittyneet tieteet, uudet aatteet ja käsitykset sekä teollistuminen.
Kirkko sai osakseen paljon huomiota tieteiden kehityksen aikaan. Tieteet todistivat kirkon oppeja vääräksi. Esimerkiksi tähtitiede todisti, ettei maapallo ole maailman kaikkeuden keskipiste niinkuin kirkko oli opettanut ja luonnontiede kyseenalaisti evoluutioteoriallaan kirkon opin, jonka mukaan jumala on kaiken luoja ja jumala olisi luonut myös ihmisen. Tieteet saattoivat myös luomistarinan kyseenalaiseen valoon.
1600-luvulla vaikuttivat uskonsodat ja puhasoppisuuden käsite. Puhdasoppisuus tarkoittaa jonkinn asian tai ilmiön puhtaana pitoa, eli sen pysymistä alkuperäisenä erossa ulkoisilta vaikutteilta. Katolinen kirkko halusi pitää uskontonsa puhdasoppisena, jonka valossa kirkon hallinto, opetus ja kurinpitotoimenpiteitä kehitettiin voimakkaasti. Tähän aikaan alettiin kiinnittää huomiota kansanopetukseen, etenkin lukutaitoon, jotta jokaisella kansalaisella olisi edellytykset oikean uskon omaksumiseen ja jotta jokainen pystyisi itse lukemaan jumalan sanaa raamatun kautta. Uskonsdat eivät tuottaeet minkäänlaisia rajamuutoksia. Uskonsotien seurauksena paavin ja kirkon maallinen valta alkoi vähentyä. Aluilla, joilta kirkko joutui luostareineen vetäytymään, luostarin tehtävät siirtyivät kirkolta valtiolle. Näitä olivat esimerkiksi koulutus, sairaanhoito sekä köyhistä huolehtiminen. Näin ollen poliittiset vallanpitäjät eivät kysyneet enää kirkolta tukea päätöksiinsä, jonka seurauksena kirkon vaikutusvalt alkoi vähentyä huomattavasti.
Yksi vaikuttaja tekijä kirkon ulkoisissa haasteissa oli 1700-luvulla alkanut teollistuminen. Teollistumisen seurauksen aihmiset alkoivat muuttaa suurin kaupunkeihin maaseudulta. Kaupungit pystyivät tarjoamaan työtä sekä palkkaa, mutteivät välttämättä asuntoa tai vapaa-ajan muodostamaa turvaverkkoa, kuten yhteisöä tai sosiaalisia suhteita. Uusien, muuttuvien olojen keskellä ihmiset alkoivat unohtaa uskonnon taka-alalle tai sen arvostus alkoi laskea joka päiväisessä elämässä.
1700-luvulla alkoi nousta uusia aatteita kansan keskuudessa. Näitä olivat esimerkiksi humansmi sekä valistusaate. Molemmat näistä hylkivät kirkon opetuksia ja normeja, jonka sijaan ne korostivat ihmistä yksilönä. Valistusaatteen perusta ihmisen järjen ja suvaitsevuudeen korostamisessa. Valistusaatteen mukaan kaikki yliluonnollinen, kuten jumala ja enkelit sekä mystiikka eivät olleet järjellä selitettäviä, joten niillä ei ollut merkitystä. Valistusaatteen mukaan luonnollinen uskonto ohjaa ihmistä hyviin ja järkeviin tekoihin. Toinen aate, joka nousi pintaan 1700-luvulla oli humanismi. Humanismit arvostivat ihmisen omaa ajattelua ja viisautta, toisin kuin kirkko, joka korosti ylhäältä päin saatuja ohjeita ja käskyjä.