Tehtävä 2
3. Miksi kristikunta jakautui idän ja lännen kirkkoihin? Luonnehdi lyhyesti ortodoksista ja katolilaista kirkkoa. (Esim. opillisiet näkemykset)
Kristikunnan jakautuminen oli Rooman keisarikunnan jakautumisen tulos. Rooma kärsi pitkään rappeutumisesta (taloudellisista sekä sotilaallisista ongelmista, keskushallinnon romahdus, yhteiskunnallisten rakenteiden järkkyminen). Lopulta Rooman keisarikunta jakautui kahteen osaan; itäiseen ja läntiseen Roomaan. Koska kristinusko oli tähän menessä noussut keisarikunnassa suureen suosioon ja oli Rooman valtauskonto, joutui sekin jakautumaan kahtia. Itäiseen eli ortodoksiseen kirkkoon ja läntiseen eli katolilaiseen kirkkoon. Kristinuskon kulttuurillisen eron lisäksi jakautumiseen vaikuttivat esim. kielierot, kirkkohallinnolinen eroavaisuus, oppipainotuksien eroavaisuus..
Ortodoksinen kirkko (idän eli Bysantin kirkko)
-oppipainotus mystiikassa ja filosofiassa
.kirkon identiteetti perustuu Raamattuun sekä yleisten kirkkokokousten päätöksiin ja linjavetoihin (viimeisin kokous 787)
-arvostetaan kaanoneja eli historian kuluessa annettuja sääntöjä
-liturgia> kolmiosainen ehtoollisjumalanpalvelus> toiminnan ydin
-mysteerit (sakramentit)> ortodoksisella kirkolla myös seitsemän> nimitykset ja sisällölliset piirteet vaihtelevat
-kilvoittelu> ahkera rukouselämä
Katolinen kirkko (lännen kirkko)
-oppipainotus oikeanlaisessa elämässä ja oikeat teot (moraalin painotus)> hyveiden tarjoaminen (ihminen voi kehittää itseään tulemaan paremmaksi ihmiseksi), vastakohtaa paheet
-sakramentit> katolisella kirkolla seitsemän pyhää toimitusta (kaste, konfirmaatio, eukaristia, rippi, sairaan voitelu, avioliitto, pappeus)
-messu> uskonnollisen harjoittamisen ydin>jumalanpalvelus, jossa jaetaan ehtoollinen
-pyhimysten kunnioittaminen
-pyhiinvaellukset
-paasto
4. Mitä ristiretket olivat? (syitä ja seurauksia)
Rsitiretket olivat paavien johdolla tehtyjä sotaretkiä kristinuskon puollustamiseksi tai levittämiseksi, päätavoitteena oli Palestiinan ja Jerusalemin valloittaminen takaisin ja uskon levittäminen pakana-alueille. Ne ajoittuivat 1090-luvulta aina 1200-luvun loppupuolelle. Syyt olivat myös poliittisesti perusteltuja.
Ristiretket avarsivat maailmankuvaa länsimaissa, arabilaiset tieteet ja kulttuuri levisivät Länsi-Eurooppaan, jonka ansiosta kaupankäynti vilkastui, ristiretkien kautta sotataidot kehittyivät ja hallitsijavalta alkoi kadota.
5. Mitä yhtenäiskulttuurilla tarkoitetaan? Millä tavoin ihmisten elämää ja maailmankuvaa ohjailtiin keskiajalla? Mitkä tekijät vaikuttivat yhtenäiskulttuurin murtumiseen?
Yhtenäiskulttuuri on kulttuuria, jossa samat arvot sekä ihanteet ovat olemassa jokaisella osa-alueella. Jokaisella kulttuurin vaikutuspiirissä olevalla on lähes sama ajatus oikeasta ja väärästä.
Keskiajalla vallitsi säätyjaottelu eli hierarkia, joka vaikutti vapauteen ja vapaaseen tahtoon suuresti. Jokaisella nähtiin oma tehtävä ja paikka maailmassa; visio kolmesta säädystä; aatelisto, hengellinen sääty, kolmas sääty joka sisälsi talonpojat ja käsityöläiset. Maailmankuva oli hyvin rajoittunut tuohon aikaan kyseisen säätyilmiön takia. Maailmankuva rajoittui rankasti oman säädyn arvoihin ja toimintatapaan.
Yhteiskulttuuri alkoi murentua, kun Iso-Britanniasta alkoi levitä työväenliike, joka johti sisällissotiin sekä vallankumouksiin. Sen seurauksena yhä useammat valtiot itsenäistyivät. Myös Kolumbuksen löytöretket ja tieteellisytyminen vaikuttivat uskonnon aseman horjumiseen.
Kristikunnan jakautuminen oli Rooman keisarikunnan jakautumisen tulos. Rooma kärsi pitkään rappeutumisesta (taloudellisista sekä sotilaallisista ongelmista, keskushallinnon romahdus, yhteiskunnallisten rakenteiden järkkyminen). Lopulta Rooman keisarikunta jakautui kahteen osaan; itäiseen ja läntiseen Roomaan. Koska kristinusko oli tähän menessä noussut keisarikunnassa suureen suosioon ja oli Rooman valtauskonto, joutui sekin jakautumaan kahtia. Itäiseen eli ortodoksiseen kirkkoon ja läntiseen eli katolilaiseen kirkkoon. Kristinuskon kulttuurillisen eron lisäksi jakautumiseen vaikuttivat esim. kielierot, kirkkohallinnolinen eroavaisuus, oppipainotuksien eroavaisuus..
Ortodoksinen kirkko (idän eli Bysantin kirkko)
-oppipainotus mystiikassa ja filosofiassa
.kirkon identiteetti perustuu Raamattuun sekä yleisten kirkkokokousten päätöksiin ja linjavetoihin (viimeisin kokous 787)
-arvostetaan kaanoneja eli historian kuluessa annettuja sääntöjä
-liturgia> kolmiosainen ehtoollisjumalanpalvelus> toiminnan ydin
-mysteerit (sakramentit)> ortodoksisella kirkolla myös seitsemän> nimitykset ja sisällölliset piirteet vaihtelevat
-kilvoittelu> ahkera rukouselämä
Katolinen kirkko (lännen kirkko)
-oppipainotus oikeanlaisessa elämässä ja oikeat teot (moraalin painotus)> hyveiden tarjoaminen (ihminen voi kehittää itseään tulemaan paremmaksi ihmiseksi), vastakohtaa paheet
-sakramentit> katolisella kirkolla seitsemän pyhää toimitusta (kaste, konfirmaatio, eukaristia, rippi, sairaan voitelu, avioliitto, pappeus)
-messu> uskonnollisen harjoittamisen ydin>jumalanpalvelus, jossa jaetaan ehtoollinen
-pyhimysten kunnioittaminen
-pyhiinvaellukset
-paasto
4. Mitä ristiretket olivat? (syitä ja seurauksia)
Rsitiretket olivat paavien johdolla tehtyjä sotaretkiä kristinuskon puollustamiseksi tai levittämiseksi, päätavoitteena oli Palestiinan ja Jerusalemin valloittaminen takaisin ja uskon levittäminen pakana-alueille. Ne ajoittuivat 1090-luvulta aina 1200-luvun loppupuolelle. Syyt olivat myös poliittisesti perusteltuja.
Ristiretket avarsivat maailmankuvaa länsimaissa, arabilaiset tieteet ja kulttuuri levisivät Länsi-Eurooppaan, jonka ansiosta kaupankäynti vilkastui, ristiretkien kautta sotataidot kehittyivät ja hallitsijavalta alkoi kadota.
5. Mitä yhtenäiskulttuurilla tarkoitetaan? Millä tavoin ihmisten elämää ja maailmankuvaa ohjailtiin keskiajalla? Mitkä tekijät vaikuttivat yhtenäiskulttuurin murtumiseen?
Yhtenäiskulttuuri on kulttuuria, jossa samat arvot sekä ihanteet ovat olemassa jokaisella osa-alueella. Jokaisella kulttuurin vaikutuspiirissä olevalla on lähes sama ajatus oikeasta ja väärästä.
Keskiajalla vallitsi säätyjaottelu eli hierarkia, joka vaikutti vapauteen ja vapaaseen tahtoon suuresti. Jokaisella nähtiin oma tehtävä ja paikka maailmassa; visio kolmesta säädystä; aatelisto, hengellinen sääty, kolmas sääty joka sisälsi talonpojat ja käsityöläiset. Maailmankuva oli hyvin rajoittunut tuohon aikaan kyseisen säätyilmiön takia. Maailmankuva rajoittui rankasti oman säädyn arvoihin ja toimintatapaan.
Yhteiskulttuuri alkoi murentua, kun Iso-Britanniasta alkoi levitä työväenliike, joka johti sisällissotiin sekä vallankumouksiin. Sen seurauksena yhä useammat valtiot itsenäistyivät. Myös Kolumbuksen löytöretket ja tieteellisytyminen vaikuttivat uskonnon aseman horjumiseen.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin