6. Uskonpuhdistus - syyt ja seuraukset! (LAAJA!)

Uskonpuhdistus alkoi 1500-luvulla, kun saksalainen Marthin Luther käynnisti syvällisesti muuttaneen uudistuksien ketjun. Luther etsi elinaikanaan vastauksia elämän sekä uskon kysymyksiin, ja päätyi lopulta johtopäätökseen, että ihminen ei voi elää rikkomatta jumalan tahtoa vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen voi pelastua vain jumalan armon ansiosta eikä kirkon määrittelemillä aneille tai hyvitystöillä ollut merkitystä. Näiden oivallusten ja johtopäätösten perusteella Luther alkoi tehdä töitä muuttaakseen katolisen kirkon, kuten opin ja käytännöt, niin alkuperäisiksi kuin mahdollista.

Vuosisatojen saatossa katoliseen kirkkoon ovat vaikuttaneet erilaiset ulkopuoliset tekijät, jolloin kirkon opit, käytännöt ja muut piirteet muokkaantuivat. Keskiajan loppu puolella ilmeni paljon "ongelmia", jotka johtivat uskonpuhdistukseen.
Esimerkiksi uudet aatevirtaukset, kuten humanismi, toivat kritiikkiä kirkolle oppien kannalta. Humanistit arvostivat ihmisen omaa ajattelua sekä viisausta toisin kuin katolilainen kirkko, joka taas korosti ylhäältä päin tulleita ohjeita ja käskyjä. Humanistit tutkivat paljon Raamattua monella eri kielellä ja vertailivat niitä keskenään. Heille kävi ilmi, ettei kaikkia katolilsen kirkon piirteitä voitu perustella Raamatulla. Tämä taas johti kansan harjoittaman pyhimysten palvonnan ja pinnallisen kristinuskon jyrkkään arvosteluun.
Toinen suuri vaikuttaja oli renessanssin aika kausi, jolloin ajattelutapa muuttui elämää, taidetta ja ennakkoluulotonta uuden tiedon etsintää korostavaksi. Tällainen muutos poikkesi suuresti keski ajan uskon korostuksesta sekä aatteesta, jonka mukaan elämä oli valmistautumista kuolemaan.Uskonpuhdistuksen yksi tärkeimmistä vaikuttajista oli renessanssin aikainen maailmankuvan laajentuminen. Tällöin tehdyt löytöretket ja kehittyneet tieteet antoivat uutta tietoa maailmasta. Merkittäviä huomioita olivat esimerkiksi tieto siitä, ettei maapallo olekkaan maailmankaikkeuden keskipiste niinkuin katolinen kirkko oli opettanut.
Keski ajan loppu puolella syntyi myös kansallisvaltiota kannattava ajatustapa, jonka mukaan valta oli kansan antamaa eikä jumalallista alkuperää. Renessanssiajan käsitys paaviudesta oli ristiriitainen, paavi edusti taiteen ja kulttuuri tukipylvästä, mutta samalla rappeutuneen vallankäyttäjän edustajaa. Koska renessanssiajan käsitys paaviudesta oli kaksinainen, haluttiin paavin rinnalle tuoda maallikkojen päätösvalta. Tämän takia humanistit vaativat kirkon opissa ja elämässä paluuta alkukirkon yksinkertaisuuteen.
Anekaupalla oli myös merkitystä uskonpuhdistuksen käynnistymiseen. Ane tarkoitti todistusta, jolla ihminen vapautettiin ajallisesta rangaistuksesta eli synnin hyvitystyöstä. Aneet toivat kirkolle rahaa, joita käytettiin esimerkiksi kunnostus töihin ja muihin menoihin. Ajanmyötä anekauppa alkoi kuitenkin muuttua pakanalliseksi. Monet maallikot alkoivat ajatella aneella saavan suoraan synnin anteeksi ilman hyvitystyötä, joka taas johti aneiden ostamiseen, jotta voisi "vapaasti" tehdä syntiä. Tämänlainen toiminta sai Lutherin arvostelemaan anekauppaa ja sen väärinkäsitykseen, jonka mukaan anekirjeen omistajan ei enää tarvinnut katua syntejään eli kääntyä jumalan puoleen.

Luther alkoi toimia kyseisiä "ongelmia" vastaan ja pyrki palauttamaan kirkon alkuperäiseksi. Luther teki monia uudistuksia. Ensimmäiseksi Luther hylkäsi katolisen kirkon perinteet ja paavin että kristikunnan ohjeet. Hänen mielestään Raamatun tulisi olla kansakielinen ja kaikilla tulisi olla oikeus lukea sitä itse. Edellytyksen tavoitteelle oli Raamatun kääntäminen mahdollisimman monelle kielelle. Pitemmällä aika välillä tavoite onnistuikin.
Lutherin vaikutuksesta katolisen kirkon jumalanpalveluskin koki muutoksia; jumalanpalveus muuttui kansankieliseksi, saarnan asema korostui, lisättiin kansankielinen virsilaulu, ehtoollisella jaettiin kansakunnalle leipä sekä viini. Myös lukutaito ja kansanopetus lisääntyivät, sillä kaikkien tuli perehtyä Raamatun oppeihin.
Uskonpuhdistuksen myötä myös pppien asema muuttui. Luterilaisuuden kutsumusetiikan mukaan heidän työnsä ei ole muita ammatteja tärkeämpiä, sillä jokainen maallikko palvelee jumalaa omassa työssään. Yhteiskunnassakin alkoi vaikuttaa sekä maallinen esivalta että kirkko. Molemmilla oli omat tehtävänsä, eivätkä ne saaneet puuttua toistensa tehtäviin.
Lutherin käynnistämä uskonpuhdistus synnytti vastauskonpuhdistuksen, joka tarkoitti katoliseen kirkoon kohdistuneen kritiikin torjuntaa paavin toimesta.