Metsähiiren metsäretki, L-tarina
Eräänä aamuna metsähiiri herää taas kodasta ja päättää lähteä retkelle. On kylmä, joten Metsähiiri pukee leivän päähänsä.
Metsähiiri lähtee kävelemään kodalta polkua kohti metsänreunassa olevaa isoa kiveä. Jostain kuuluu ääntä. Mitä kummaa se on? Se on Lusikka!
Tuulee kovasti ja puusta lentää lehti. Metsähiiri peuhaa lehdissä ja menee niiden alle piiloon.
Metsähiiri jatkaa matkaansa. Leonie putoaa hiiren nenälle. Alkaa sataa. Metsähiiri juoksee kiireesti läheiseen majaan piiloon. Majassa tuoksuu Lauri. Jokuhan on ollut jo täällä retkellä! Ehkä se oli lepakko.
Kohta Metsähiiri kurkistaa ulos: ”Joko sade on loppunut?” Ei sada enää, joten Metsähiiri jatkaa taas matkaansa ja lähtee juoksemaan kiireesti takaisin kohti kotaa.
Sisällä Metsähiiri heittää pois linnun. Kodassa on pimeää eikä Metsähiiri näe kunnolla. Se kurkottaa kohti hyllyä ja löytää sieltä leijan. Pitkällisen kurkottelun jälkeen hyllyltä löytyi myös lumi ja Metsähiiri pääsi viimein syömään. Olipa lentokoneruokaa!
Sitten Metsähiiri käpertyy kylläisenä ja tyytyväisenä kodan nurkkaan ja nukahtaa lukko-päivän jälkeen.
Hyvää yötä!