Kappaleiden 1-5 keskeisiä asioita

Tässä oppitunneilla korostettuja keskeisiä asioista.
Käsitteiden selitykset löytyy kappaleiden lisäksi kirjan takana olevasta sanastosta.

1 Suomen sota


  • Milloin? 1808-1809​
  • Ketkä sotivat? Venäjä ja Ruotsi​
  • Miksi? Venäjä yritti pakottaa Ruotsin kauppasaartoon Isoa-Britanniaa vastaan, mistä sovittiin Tilsitissä. Ruotsi ei suostunut, koska kauppa Iso-Britannian kanssa oli tärkeää. ​
  • Mitä tapahtui? Ruotsin sotasuunnitelma ei onnistunut. Viaporin antautuminen oli sodan käännekohta.​
  • Mitä seurasi? Solmittiin Haminan rauha. Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle.

2 Suomen autonomia

  • Keskeisiä käsitteitä: autonomia, säädyt, senaatti, kenraalikuvernööri, konservatismi 
  • Keskeinen henkilö: Venäjän keisari Aleksanteri I
Aleksanteri lupasi kunnioittaa Suomen asemaa ja antoi autonomian. Lupasi myös säilyttää luterilaisen uskonnon ja perustuslain. 
  • Keskeisiä tapahtumia: Porvoon valtiopäivät ja autonomian saaminen, pääkaupungin siirtyminen Helsinkiin
3 Kansallisuusaate muuttaa Eurooppaa
  • Keskeisiä käsitteitä: nationalismi
  • Keskeinen tapahtuma: Italian ja Saksan valtioiden synty
Yhteiset piirteet: ajoitus (1800-luku) ja tapa (pienet ruhtinaskunnat yhdistyivät)
  • Miten nationalismi voi vaikuttaa ihmisten elämään?
Esimerkiksi
  • luo yhteenkuuluvuutta ja ihmiset iloitsevat esimerkiksi maan saavutuksista
  • uusien valtioiden synty
  • sodat
  • rasismi

4 Ihanteellisen kansakunnan luojat
  • Keskeiset henkilöt: J.L. Runeberg, Elias Lönnrot, J.V. Snellman
  • Keskeinen tapahtuma: nationalismin leviäminen Suomeen (miksi levisi? mitä seurasi?)

5 Säätyjen ja säädyttömien Suomi

sääty-yhteiskunta

= ihmisen oikeudet ja velvollisuudet riippuivat siitä, millaiseen perheeseen ja säätyyn syntyi

Säädyt = aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat
Säädyillä enemmän oikeuksia. Säätyihin kuuluvilla oli omaisuutta: he asuivat itse omistamassaan kodissa.

Säätyjen ulkopuolella = piiat ja rengit, torpparit, loiset
Säätyjen ulkopuolella olevat eivät omistaneet kotiaan eli olivat siis tilattomia. Heitä oli lähes 70 % suomalaisista 1800-luvulla.