-mennä kotiin(kota)

• etelä(kodan etupuoli)
• pohjoinen (kodan perä)
• itä (aurinko itää. tulee esiin)
• länsi(aurinko läntää. laskee)
• koillinen (aamun koi)

-kodassa makuusiat (loitot)

• pysyä loitolla (makuulla)

Ruoka

• valmistettiin kotien edessä paadella >paistettiin>paistaminen
• kivittäminen(keittäminen)
• hauduttaminen
• ahava(kuiva kevät tuuli< kalan kuivattaminen
  • savustaminen
  • hapattaminen . mädättäminen > kala kesiintyi(irtosi ruodoista)
• pani koira(penin kulma)
• koirat elivät teurasjatteistä

kiertotalous

-esim ravinnon tarve 22000 kcal/hlö/vrk > 800000kcal/vuosi
-jos 25 henkillöä niin tarve 20 000 000 kcla/vuosi (esim 50 hirveä tai 75 hyljettä tai 400 majavaa tao 20 000 kiloa kalaa)
-kiertotalous ryöstömetsäktyksen tai kalastuksen välttämiseksi

• kalastus(hauki>ahven>särkikalat>kuha>lohi)
• hylkeenpyynti(kevät, kesä ja syksy)
• majava(loppusyksy)
• hirvi(syksy: hirvet laumoihin, kevät: hankikannon aikaan)
• linnustus (keväällä vesilintuja, loppukesäsä sulkkasadon aikaan heittoaseella ja pohjoismuuton aikaan verkoilla) talvella ei pyydetty

vuotuiskierto

• pisimpään muinaiskylän vuotuiskierto kaytössä lapissa
• villipeuran pyynti
• kyläalueeet evistäjen ympärille> lapin kyliä ympäri somea
• peuranpyynti 25.7.-1.11(hankaat vipu ja köysiansat

-kiukasten kulttuuri(pyyntikulttuurin osaksi maatalous) 2000ekr-pienialainen kevätkylvö(naiset j vanhanisäntä hoitivat)
-savolainen kaskitalous1200-luvulla (lopetti peuranpyynnin)

Tapaoikeudesta
-yksityiskohtainen säätely
-kalastuskunnat< kalvesien jakaminen
-majavan pyynti: majavavala< veronmaksu majavan nahoissa
-suurristan pyyntiyhtiöt(pää peuran kaatajalle)
-tasajako pyytäjien kesken, jokaiselle osansas (kohtalo) arpomalla
maatalouden mukana tuomia käsitteitä

- tärkein sana vara : varasto, varautua, varallisuus, varmuus
-talo:talas, tallessa, talkoot ja talvi
-ens. viljelykasvi vesipähkinä
-kylvetty
-vasarakirveskansa: käytti hevosia, poltti metsiä, kassvattikarjaa ja suosi suurperheitä
-vasarakirveskansa käytti 200 kertaa tehokkaammin maapinta-alaa kuin
-edeltävät pyyntikulttuurit: (karja = kapital)
-maja(6 x 6m)
-muita sanoja: huone, seänä, karsina,d tarha, seiväs, arsi, malka, lauta, terva
kirves ja luuta
-talo pakotti ylivuotiseen suunnittekuun
-aikakäsitteen muuttuminen
-maanomistus käsitteenä muuttuu
- tonttimaa (kontu)
-rintapelto (lannoitus karjalannalla)
-karjalaitumet
-apajat ja katiskansijat
-metsästysalueet

verotuksen käyttöönotto

• kohteena nauta
• (kestitysvero)pronssikaudella skandinaavinene väestö alisti muinaissuomalaiset verovelvollisikseen)
• verovelvollisuutta ylläpidettiin kihlajakunta järjesttämällä (kihlat eli grisslat = panttivankeja = aluperäisväeston jotomiesten lapsia)

hevonen

• kallis ylläpitää ja valtapoliittista syistä vain vasara kirveskansalla oikeus ylläoitää hevosta (ratsuna)?
• muutoin vetoeläimenä härkä . kuohittu sonni

Hiisi, pyhä ja seita

• hiisi vasarakirveskansan Suomeen tuoma yhteiskunnallinen laitos
  • aluksi vaonajat poltettiin
  • hiidesä vainajat poltettiin > tuhka peitettiin kivillä
  • hiisi vainajan maanpäällinen osa
  • vainajilta kysyttiin apua ja heitä palvottiin
  • hiisi kulttikeskukseksi
  • hiidessä oli voimaaa eli väkeä
  • "mene hiiteen" (nykyisin eri eri merkitys)
  • hiidellä oli myös helma eli vaikutus alue

pyhä

• laajempi kokonaisuus kuin hiisi
• pyhä = erotettu
• pyhä = vaarallinen paikka
• pyhä= alue, jonne ei saanut mennä
• Pyhä = metsästäjän merkitsemä alue
• pihlaja suomalaisten pyhäpuu

seita

• pyhä kivi(si'eide)
• saamelaisten palvontakivi (uhrin polttaminen)
• seidassa salattua voimaa
• tai pyyntionnea
• seidalla paennutta tai haavoittunutta eläintä ei saanut tappaa

uhon palvonta
-ukkonen ylijumalana
-samelaisilla vanhin perinne
-Äijäh, Tiermes ja Päjan
palvonnan paikka inarin saari
-ukonilma merkitsi jumalhäitä (taivaan ja maan yhtyminen)
vasrakirveskkansan mukana ukkosen jumala Baltiasta
-perkele . perkules
-paholaisekski perkele muuttui viikinki ajalla
- vrt. pyyntiväestön jumala oli lempeä päivä