Verotus, julkiset palvelut ja yritykset
- Työntekijä maksaa palkastaan ansiotuloveroa.
- Yritys maksaa voitostaan yhteisöveroa.
- Kuluttaja maksaa ostoksistaan arvonlisäveroa.
- Asunnon omistaja maksaa omistuksestaan kiinteistöveroa.
Tietyt palvelut ovat suomalaisessa yhteiskunnassa kustannettu julkisin verovaroin.
Hyvinvointiyhteiskunnassa (esim. Suomi) pyritään takaamaan kaikille kansalaisille mahdollisimman tasavertainen elintaso ja arki.
Tilanne ei ole kaikkialla maailmassa samanlainen. Esimerkiksi koulutus ei ole jokaisessa maassa kustannettua verovaroin, vaan kouluissa voi olla vaikkapa lukukausimaksut. Mitä hyviä ja huonoja puolia tässä on?
Yrityksiä ja julkisia palveluita
Yrityksiä ovat esimerkiksi kauppa, kioski, parturi-kampaamo, vaateliike, ravintola, elokuvateatteri ja kahvila.
Julkisia palveluita ovat esimerkiksi terveyskeskukset, koulut, poliisi ja pelastuslaitos, katuvalaistus. tiet ja puistot.
(Vaikka julkiset palvelut rahoitetaan (ainakin osin) verovaroin, ovat kaikki niiden käyttämät tuotteet pääsääntöisesti yksityisten yritysten valmistamia. Esimerkiksi kouluissa käytettävät vihkot, kynät ja oppikirjat ovat jonkin yrityksen valmistamia ja ne on ostettu koulun käyttöön.
Lisäksi kaupungit ja kunnat ovat yksityistäneet osia palveluistaan, eli vaikka sairaankuljetus kustannetaan verovaroin, työn saattaa tehdä alan yksityinen yritys.)
Yritys, ruokakauppa: Jos ruoka olisi ilmaista, kaupassa saattaisi olla ns. asiointimaksu, eli nimellinen korvaus kaupan palveluiden käytöstä. Ihmiset hakisivat paljon ruokaa, eivätkä ehtisi syödä kaikkea ennen sen pilaantumista. Ruoan tuotanto työllistäisi toki valtavasti ihmisiä, mutta sen tuottaminen kuluttaisi myös tarpeettoman paljon maapallon luonnonvaroja. Ihmiset myös todennäköisesti heittäisivät herkemmin ruokaa pois, kun siitä ei ole tarvinnut maksaa. Tämän myötä myös ruoan hukkaprosentti kasvaisi nykyisestä.
Julkinen palvelu, poliisi: Jos poliisi olisi yritys, alkaisi se laskuttaa palveluistaan (selkeästi enemmän kuin nykyiset asiakirjamaksut). Jos kadulla olisi tappelu ja silminnäkijä soittaisi poliisit, kiinteistön omistaja, tappelevat osapuolet tai puhelun soittaja joutuisi maksamaan poliisin paikalle saapumisesta. Kaikilla ei esimerkiksi olisi tällöin varaa poliisien kutsumiseen. Tämä voisi vaikuttaa soittohalukkuuteen.
Julkinen palvelu, koulutus: Mikäli koulutus olisi kallista, kaikilla kansalaisilla ei olisi varaa kouluttautua. Kouluttamattomilla kansalaisilla ei olisi tarvittavia taitoja perustaa uusia yrityksiä, tai työskennellä koulutusta vaativissa ammateissa. Suomeen ei syntyisi uusia yrityksiä ja monet ulkomaiset yritykset lähtisivät pois. Suomalaisten yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla laskisi huonon osaamisen tason vuoksi. Työttömyys kasvaisi suureksi ongelmaksi, eikä verovaroja enää kertyisi samalla tavalla. Suomen valtiolla ei olisi enää mahdollisuutta tarjota yhtä kattavia sosiaalietuuksia kansalaisilleen.