Eliökunnat

Eliökunnat

Arvio

Arvioijat:
Mona ja Iina

  1. Erinomainen taso
  1. asioita käsitelty laajasti omin sanoin, lisäksi kuvia, videoita tai artikkeleita. Joo
    1. Merkinnöissä on otettu yhtenä extramerkintänä joku opiskellun asian teemoista ja lähdetty pohtimaan tai etsimään siihen lisää tietoa (muista lähdemerkinnät). joo
    2. Omia pohdintoja löytyy merkinnöistä. joo
    3. Kaikki merkinnät joo
Hyvät puolet:
-Lähteet löytyy
-kuvat
-omaa tekstiä
-laajasti käsitelty koko jakson asiat
-paljon tekstiä.

Huonot puolet:
-Ei ole kerrottu tohvelieläimestä.
-Kirjotuis virheet

Arvio: Laajasti käsitelty jakson asiat. Hyvin kerrottu omia pohdintoja aiheesta. 

Viipu: 10-

Mona: 10
Iina: 10-

Numero: 10-

Muinaiset eläimet

Lukuaika: 6-7 min

Johdanto
Hei ja terve. Tänään käsittelen muinaisia eläimiä kuten hirmuliskoja. Olen tehnyt tästä aiheesta jo power pointin, joten tietoja oli helppo etsiä. Aihe on omasta mielestäni todella mielenkiintoinen. Varmaan on koska kaikki muinaiset eläimet olivat isoja ja no tykkään isoista eläimistä 👉👈🥺. Kuitenkin saan vihdoin kertoa isoimmista ja vaarallisimmista eläimistä ja asioista. Tai no minulla on ekstra merkintä, johon voin kertoa niistä. Pääsen esittelemään teille fossiilit, hirmuliskot, aikakaudet ja joitain eläimiä. Tästä johdannosta on tullut enemmän chat osuus, jossa voin chatata. Olisi siistiä, jos voisin luoda tänne blogiin, jonkinlaisen chatin. Muuten nyt voin kertoa mielenkiintoisen jutun. Tiedätte varmasti jääkaudet. No siis, jos ilmastonmuutoksesta olisi tullut asia ei ihmisiä ehkä olisi enää. Anna kun selitän. Vuonna 2016 nature lehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan vuonna 1700 olisi ollut otollinen hetki jääkaudelle alkaa. Se ei kuitenkaan alkanut, koska teollisuus alkoi jyllätä. Toisin sanoen ilmastonmuutosalkoi. Tarkoittaako tämä, että ilmastonmuutos on hyvä asia? Ei tällä menolla olemme tappaneet pallomme ennätys ajassa. Jos pidämme maapallon tässä tilassa ikänä ei tule enää olemaan jääkautta? Ei seuraava jääkausi on arvioitu alkavan 60 000 vuoden päästä. Mutta mitä tapahtuisi, jos jääkausi tulisi tai olisi tullut. Jos jääkausi olisi tullut ei ihmisille olisi käynyt hyvin. Sen ajan teknologialla ja rakennuksilla ei olisi siitä selvitty. Ihmiset eivät olisi osanneet varautua ja mitä lie mörrejä söpöistä eläimistä olisi kehittynyt. Millä tavalla se olisi vaikuttanut nykypäivään? Jääkausi olisi varmaan menossa yhä ja suurinta osaa meistä ei varmasti olisi olemassa. Pohjois-Eurooppaa ei olisi asutettu. Teollistumista ei olisi tullut ja ihmisiä ei varmastikaan olisi näin paljoa. Mitä tapahtuu sitten kun uusi jääkausi alkaa? Uskoisin, että silloin kaikki energia olisi ilmasto ystävällistä ja jne. Oma näkemykseni on se, että ihmiset jäisivät paikoilleen. Pohjoisiin paikkoihin kuten suomeen tuotaisiin jotain apuja. Toinen juttu olisi, että ihmiset muuttaisivat pois Pohjois-Euroopasta mikä ei ole hyvä asia, sillä silloin kaupungeista tulisi täydemmät. Jääkausi ei olisi tragedinen ja ihmiskunta kyllä selviäisi. Jotain uusi (pelottavia) karvaturreja voisi ehkä kehittyä. Tämä on vain oma näkemyksesi. Jos sinulla on hyvä teoria laita se kommenteihin haluisin kovasti kuulla teidän ideoita. Kuvassa 1 jäätä. 
Kuva 1
File:Inlandeis Russels Gletscher.JPG

Hirmuliskot
Ensimmäiset hirmuliskot kehittyivät vuonna 230 miljoonaa vuotta sitten. Ne kuolivat liitukauden joukkosukupuutossa. Liitukauden lopulla nykyiseen Meksikoon tippui suuri meteoriitti. Meteoriitti aiheutti monia seurauksia kuten tulivuoren purkauksia ja tsunameja. Meteoriitti aiheutti suuren pölypilven, joka peitti auringon. Kasvit kuolivat tämän takia. Se aiheutti kasvissyöjien kuoleman ja sitten kun kasvisyöjät kuolivat ei ollut lihansyöjillä juurikaan ruokaa. Dinosaurukset olivat tasalämpöisiä. Ne olivat todella eri kokoisia. Maailman suurin maaeläin oli dinosaurus. Dinosauruksilla oli paljon erilaisia ominaisuuksia. Jotkin osasivat lentää ja toiset uida. Dinosaurukset "löydettiin" ensimmäisen kerran 1800-luvulla. Dinosauruksille on yhteisesti vaikea määritellä ulkonäköä, kokoa ja piirteitä. Sen verran pystyn selittämään, että kasvissyöjät olivat suurimmaksi osaksi isoja, sillä ne söivät korkeiden puiden lehtiä. Niille oli yhteistä pitkät kaulat, suuri koko ja silmät pään sivuilla. Tähänkin kuuluu poikkeuksia kuten ankylosaurus joka oli aika pieni, se ei myöskään omistanut pitkää kaulaa. Päin vastoin se omisti kolmesarvea, joten tätä olisi voinut luulla lihansyöjäksi. Lihansyöjillä oli silmät edessä ja ne olivat aika nopeita. Tyrannosaurus Rex söi päivässä 136 kiloa raakaa lihaa, joka on yksi 51 osa sen 7 tonnin painosta. Tiesitkö, että tyrannosaurus Rexin nimi tulee osittain latinasta. Rex on latinaa ja tarkoittaa kuningasta. Kuvassa 2 T-Rex. 
Kuva 2
T Rex, Tyrannosaurus Rex, Dinosauruksen, Dino, Matelija

Fosiilit
Fossiilit ovat kivettyneitä, tai muulla tavalla säilyneitä yli 10 000 tuhatta vuotta eläneitä eläimiä tai kasveja tai sen osia. Fossiilit eivät ole aina täydellisiä. Monista luurangoista saattaa puuttua luita. Kaikki asiat eivät fossiloidu. Vaan oikeassa ympäristössä kuolleet eliöt fossiloituvat. Eliöillä, joilla on kovakuori, on suurempi todennäkösyys fossiloitua. Palentologiksi kutsutaan fossiileja tutkivaa ihmistä. Palentologi on fossiileja tutkiva tieteen ala. Suurin osa fossiileista on sukupuuttoon kuolleen eliön. Eliöitä, joista on löydetty fossiileja, mutta ne eivät ole kuolleet sukupuuttoon kutsutaan eläväksi fossiileiksi. Eläviä fossiileja on mm siili. Dinosaurusten luut ovat fossiileista tunnetuimpia. Fossiileja voi löytää vanhoista kalliosta ja maan alta. Suomessa todennäköisyys löytää fossiili on alhainen. Kuvassa 3 dinosauruksen fossiili. 
Kuva 3
Ilmainen kuva: dinosaurus luuranko luun, fossiilisten, museo, dinosaurus,  triceratops

Aikakaudet
Seuraava teksti on suurimmaksi osasi omaa tekstiäni power pointista, joten älkää ihmetelkö. Elämä jaetaan yleensä 4 suurempan maailman kauteen. Näiden kausien sisällä on monia pienempiä kausia. Tällä hetkellä elämme Kvartääriä. Maapallo syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten.  Ilmakehä syntyi kun ensimmäisiä happea tuottavia bakteereja syntyi noin 3,5 miljardia vuotta sitten eli 350 miljoonaa vuotta sitten. Ihmiset kehittyivät vasta viisi miljoonaa vuotta sitten. Mennään sitten aiheeseen. Elämä syntyi noin 2,7-4,6 miljardia vuotta sitten. Tällöin lämpimissä oloissa syntyi elämä. Tällöin syntyi yksi soluiset alkueliöt ja bakteerit. Näillä eliöillä ei ole tumaa eli solun "solun aivoja". Nämä alkueliöt ja bakteerit joiden joukkoon kuuluu mm arkeonit lisääntyvät jakautumalla. Arkeonit muodostavat 1,3 % maailman kaiken elollisen massasta joka on 13 kertaa enemmän kuin kaikkien 7,8 miljardin ihmisen massa. Ensimmäinen maailmankausi oli esiaika. Elämän esiaika alkoi noin 4600 miljoonaa vuotta sitten ja loppui noin 550 miljoonaa vuotta sitten. Elämän esiaikana keittyivät ensimmäiset monisoluiset eläimet. Elämän esiaikana yhteyttämisestä tuli asia. Vaikka kasvit kehittyivät vasta 50 miljoonaa vuotta sitten ensimmäiset bakteerit pystyivät jo yhteyttämään. Ensimmäiset tumat syntyivät (tuma on solun osa). Suvullinen lisääntyminen tuli ja soluelimiä tuli. Elämän esiaika oli aitotumaisten ja ensimmäisten monisoluisten eläimien valta-aikaa. Seuraava aikakausi oli vanhaaika. Elämän vanhalla ajalla (550 miljoona vuotta sitten ja loppunui 250 miljoonaa vuotta sitten) .Elämän vanhalla ajalla aluksi kaikki elämä sijoittui veteen. Vasta kauden loppupuolella elämä alkoi siirtyä maahan kun ensimmäiset sammakot, hyönteiset ja sammaleet alkoivat kehittyä. Elämän vanhalla ajalla noin 400 miljoonaa vuotta sitten kehittyivät ensimmäiset kasvit. Uusia eliöitä oli sammakot, kalat ja itiökasvit kuten sammaleet. Kolmas aikakausi oli elämän keskiaika. Elämän keskiaika (250 miljoonaa vuotta sitten ja loppui noin 65 miljoonaa vuotta sitten) Elämän keskiaika oli matelijoiden ja liskojen valtakausi. Dinosauruksetkin elivät tällä aikakaudella. Uusia eliöitä olivat mm. matelijat, linnut, nisäkkäät ja kukkakasvit. Kasveihin kuului mm. saniaiset ja käpypalmut. Viimeinen aikakausi on elämän uusiaika (alkoi 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen). Elämme tälläkin hetkellä elämän uutta aikaa. Elämän uusiaika alkoi diosaurusten kuolemasta. Dinosaurusten kuoleman jälkeen alkoi nisäkkäiden valtakausi. Nisäkkäitä ja lintuja oli enemmän kuin koskaan. Evoluutio alkoi todella tehdä tehtäviään ja 60 miljoonan vuoden jälkeen ensimmäinen ihminen syntyi eli 5 miljoonaa vuotta sitten. Kuvassa 4 maapallo.
Kuva 4
Earth from Space | NASA archive image, relase date October 1… | Flickr


Jättiläislaiskiainen
Jättiläislaiskiainen, joka tunnetaan, myös nimellä megatherium on suurikokoinen laiskiaisen sukulainen. Se eli jääkausien aikaan ja kuoli sukupuuttoon ihmisten saavuttua planeetalle. Osaksi  megatheriumin kuolemaa epäilleen, että ihmiset metsästivät sitä. Se söi pääosin kasveja vaikka toisin uskotaan. Jättiläislaiskiainen oli 6 metrinen eli norsun kokoinen. Se sattoi painaa jopa neljä tonnia. Megathreum omisti hänän. Mikä näistä tekee vielä pelottavamman on se että nämä hirviö pystyivät jopa nousemaan kahdelle jalalle. Ensimmäiset löydökset megathreumista tehtiin vuonna 1788 Argenttiinassa. Kuvassa 5 megathreum koko suhde ja kuvassa 6 megatherium.
Kuva 5


Kuva 6
Megatherium (1:30) / Not in My Collection | Sculpted by Sean… | Flickr



Linkkejä ja videoita

-Hieno sivusto jossa näkyy mm kuolemat, syntymät, liikenne onnettomuudet ja autojen myynnit tänä vuonna.
https://www.worldometers.info/fi/

-BBC video Megatheriumista


-Ylen artikkeleita dinosauruksista
https://yle.fi/uutiset/18-218316

___________________________________________________
Lähteet:
https://peda.net/yl%C3%B6j%C3%A4rvi/peruskoulut/yy/4-6-luokat/5a/efyke5-6/2/byod-tunti/maapallo
https://edupalvelut.sharepoint.com/:p:/r/sites/5-6opiskelu/_layouts/15/Doc.aspx?sourcedoc=%7B16D4ECE1-DE9E-496F-8337-16F71884A33E%7D&file=4.%20Aihe%20%20Ryhm%C3%A4%20WAL.pptx&wdOrigin=OFFICECOM-WEB.MAIN.REC&ct=1619696404573&action=edit&mobileredirect=true
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_v%C3%A4kiluku
https://www.worldometers.info/world-population/
https://www.worldometers.info/fi/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/04/hyva-kysymys-miksi-lasi-sarkyy-mutta-metalli-ei
https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o3/e5/eliokunta/muinaisia_elaimia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fossiili
https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4v%C3%A4_fossiili
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veiksel-j%C3%A4%C3%A4kausi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laiskiaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Megatherium
https://en.wikipedia.org/wiki/Megatherium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tonni
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyrannosaurus_rex
http://mimmit.com/wp-content/uploads/2019/06/1706_musapatti_ekstra_dinosaurukset.pdf
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dinosaurukset


Kuvat:
Kuva 1 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Inlandeis_Russels_Gletscher.JPG
Kuva 2 https://pixabay.com/fi/photos/t-rex-tyrannosaurus-rex-3743799/
Kuva 3 https://pixnio.com/fi/arkkitehtuuri/museot/dinosaurus-luuranko-luun-fossiilisten-museo-dinosaurus-triceratops
Kuva 4 https://www.flickr.com/photos/gsfc/6049973495
Kuva 5 http://www.prehistoric-wildlife.com/species/m/megatherium.html
Kuva 6 https://www.flickr.com/photos/130140542@N03/49487813838

Selkärangalliset

Lukuaika: 10min-11min

Johdanto
Hei ja tervetuloa taas mukaani tutustumaan eliökuntaan. Tänään aiheena on selkärangalliset. Niihin kuuluu kaikki liskot ja nisäkkäät. Kaiken lisäksi niihin kuuluu hirmuliskot ja jättiläislaiskiaiset. Aika jännittävä ja laaja aihe tänään. Ihmisetkin kuuluvat selkärangallisiin. Selkärangallisia voi jakaa vaikkapa nisäkkäisiin ja matelioihin tai vaihtolämpöisiin ja tasalämpöisiin. Tiesittekö, että kalat ovat selkärankaisia ja se tarkoittaa sitä että valaatkin ovat. Haluaisin kuitenkin puhua hetken yhdestä selkärangallisesta eläimestä. Tämä eläin on muurahaiskäpy. Et varamaan ole ikinä kuullut tästä eläimestä. En siis puhu muurahaiskarhuista vaan muurahaiskävyistä. Muurahaiskäpyjä on kahdeksan lajia. Suurin niistä on jättiläismuurahaiskäpy joka on noin 75-80cm pitkä. Kaikki lajit ovat uhanalaisia. Muurahaiskävyt näyttävät aika pelottavilta. Niin kuin pieniltä dinosauruksilta. Niillä ei kuitenkaan ole hampaita vaan pitkä kieli, jolla ne syövät muurahaisia. Lajit ovat uhanalaisia ja suurin uhka on salametsästys. Noin 100 tuhatta pangolia tapetaan joka vuosi. Arviolta 300 tapetaan päivässä ja melkein 2000 viikossa. Niitä tapetaan lihan ja suomujen takia. Suomuja käytetään aasialaisissa lääkkeissä. Ne ovat mielestäni mielenkiintoisia ja sistejä niiden ulkonäön takia. Vielä ihmeellisempää on, että nämä kuuluvat nisäkkäihin eikä matelijoihin. Matelijoissakin on jotain tosi siistejä eliöitä kuten komodonvaraani. Ne on ihan kuin pikku dinoja. Ne kasvaa 2-3 metriin ja näyttää ihan mahtavilta. Niitä elää vain pienellä alueella. Ne eivät ole vaarallisia, jos niitä ei kiusaa. Nämä liskot erittävät myrkkyä, joten purema voi olla vaarallinen. Viime kerran vuonna 2017 miestä puri tälläinen eläin. Hän meni liian lähellä ruokailevia komondovaraaneja ilman opasti ja lisko kävi kimppuun. Mies ei kuitenkaan kuollut. Kuvassa 1 muurahaiskäpy. Kuvassa 2 komodonvaraani.
Kuva 1


Kuva 2
kävely, villieläimet, eläintarha, saari, saalistaja, matelija, iguana, eläimistö, lisko, iso, suuri, vaarallinen, Komodonvaraani, komodo, skaalattu matelija, Lacertidae, niilinkrokotiili

Kalat
Kalat ovat vesien asukkaita. Kalat hengittävät kidusten avulla ja liikkuvat evien avulla. Niiden joukkoon mahtuu monia ihmeellisiäkin kaloja. Kalat lisääntyvät kuduilla, jotka ovat pieniä "löllöjä" munia. Kaikki kalat eivät kuiteenkaan kudu. Jotkin lajit, kuten hait synnyttävät eläviä poikasia. Kalat eivät ole tasalämpöisiä vaan vaihtolämpöisiä. Tämä tarkoittaa, että niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön mukaan. Tiesitkö, että kala on maailman tapetuin eläin. Niitä tapetaan 3 minuutissa 10,5 miljoonaa. Kaloja on kaikkialla vesistöissä ojia lukuun ottamatta. Niitä löytyy pohjoisimmista puroista ja syvimmistä paikoista. Kala naaraat ja urokset ovat yleensä samannäköisiä. Suurin kala jota elää tällä hetkellä on valas hai. Sitä ennen jurakaudella elänyt Leedsichthyks on arvioitu olevan 9-27m pitkä. Valashai taas on 12-18 metrinen. Kalat ovat todella monimuotoinen selkärankaisten haara. Kaloista on vaikea kertoa, sillä lajien ulkonäön, ravinnon ja elinalueen välillä on niin suuria eroja. Kaloja on kuvattu noin 34,5 tuhatta lajia. Kuvassa 3 valashai.
Kuva 3
Rhincodon typus · iNaturalist Suomi

Sammakot
Sammakot ovat selkärangallisia. Ne selviävät hyvin maalla ja vedessä. Vesi on niille silti elin tärkeää, sillä ne kutevat sinne. Sen lisäksi sammakon ihon täytyy pysyä tarpeeksi kosteana. Jos sen nahka pääsee kuivumaan tukehtuu sammakko. Sammakot elävät vesistöjen mm soiden lähistöllä. Ne saalistavat hyönteisiä niiden tahmealla kielellä, eli ovat petoja. Sammakot horrostavat talvet veden pohja mudissa Pohjoisilla alueilla. Sammakot ovat tunnettuja hyppimisestään. Pohjoisessa sammakot kutevat lumien lähdön jälkeen. Munasta kehityy pieni nuijapää, jolla on pyrstö. Jonkin ajan kuluttua sille kasvaa jalat ja häntä tippuu pois. Sammakoita on yli 6 000 lajia. Sammakot tunnistaa helposti ne ovat suurisilmäisiä, nelijalkaisia ja kurnuttavat. Niitä löytyy melkein kaikissa väreissä. Sammakot eivät ole ihmisella vaarallisia muutamaa lajia lukuun ottamatta. Näitä lajeja kutsutaan nuolimyrkysammakoiksi. Niitä on noin 200 lajia. Kaikista niistä myrkyllisin on kultanuoli. Sitä tavataan kolumbiassa. Se on pieni ja keltainen. Sen myrky aiheuttaa hermo- ja lihassolujen lamautumista, joka johtaa rytmihäiriöihin sydämmessä ja kuolemaan. Myrkkyä on sammakon nahassa, joten sitä ei saa koskea. Myrkky suojaa sammakkoa vihollisilta. Sen kirkas väri kertoo sen olevan myrkyllinen. Tämä pätee muihinkin sammakko lajeihin. Jos sammakon väri on kirkas (kuten keltainen) on suurempi todennäköisyys, että sammakko on myrkyllinen. Suomessa tavataan neljää eri sammakko lajia, joista hauskin on mielestäni mölysammakko. Kuvassa 4 kultanuoli.
Kuva 4
luonto, kukka, eläin, villieläimet, villi, sammakko, sammakkoeläin, keltainen, kasvisto, eläimistö, myrkyllinen, selkärankainen, salamanteri, salamandra, makrokuvaus, vesiliskot, Euroopan tulisalamanteri

Linnut
Linnuille olennaisia tuntomerkkejä on nokka, siivet ja sulat. Kaikki linnut eivät kuitenkaan lennä, kuten kanat. Erilaisia lintulajeja tavataan maailmalla yli 9000 joista Suomessa voit nähdä yli 200. Suurin osa lintulajeista on kehittynyt lentämään. Niillä on keuhkot ja todella ontot luut. Lintujen sulat suojaavat niitä kylmältä. Kaikki linnut munivat. Emot hautovat munia, joista ajan myötä kehittyy poikanen. Poikaset eivät osaa suoraan lentää vaan rippuen lajista niillä kestää viikkoja tai kuukausia oppia. Linnuilla on kaksi jalkaa joiden pituus vaihtelee. Niiden etu raajat ovat muuttuneet evoluution aikana siiviksi. Suurin osa lintulajeista omaa erinomaisen näkö- ja kuuloaistit. Tiesitkö, että linnun nokka kertoo sen ravinnosta. isoilla ja pitkillä nokilla voi noukkia sammakoita ja terävillä nokilla raadella saaliin. Kaikista viisaimmat linnut eivät ole papukaijoja vaan jalohaukkoja. Löytämäni tiedon mukaan jalohaukkojen iq on 10. Linnuilla ei ole hampaita ja ne ovat taalämpöisi. Pohjoisilla alueilla asuvat linnut ovat pääosin muuttolintuja, eli ne muuttavat talveksi etelään. Ihmiset käyttävät lintuja pääosin ruokana. NIiden sulkia käytetään esim tyynyjen täytteenä ja kauan sitten kyninä. Linnun ulostetta hyödynnetään lannoitteena. Monet linnut tunnistaa niiden laulusta. Tiesitkö, että kolibri on ainut lintulaji, joka voi lentää takaperin. Kuvassa 5 kolibri.
Kuva 5
luonto, haara, lintu, villieläimet, nokka, trooppinen, pieni, kolibri, värikäs, eläimistö, höyhenet, selkärankainen, kyydissä, CORACIIFORMES, perching lintu

Matelijat
Matelijat ovat valloittaneet tätä palloa jo kauan. Ne kehittyivät kauan kauan sitten sammakko eläimistä. Ne elävät maalla. Matelijat omistavat kovan ja kuivan ihon joka auttaa niitä selviytymään karuissakin olosuhteissa. Matelijat eivät yleensä synnytä. Ne munivat munat lämpimään paikkaan kuten hiekkarannalle. Jonkin ajan kuluttua muna poksahtaa rikki ja pieni matelija kömpii valmiina aloittamaan uuden elämänsä. Kuitenkin tähän kuuluu poikkeuksia. Matelijat ovat vaihtolämpöisiä. Jotkin niistä horrostavat talvet. Näihin kuuluu mm kyy. Vaikka monilla matelija lajeilla on mahdollisuus horrostaa, elävät ne silti etelässä. Kaikki matelijat eivät ole vaarallisia. Silti niiden joukkoon kuuluu myrkyllisiä, agressiivisia ja pelottavia mönkijöitä. Matelijoihin kuuluu mm alligaattorit, käärmeet, dinot ja sisiliskot. Kaikilla matelijoilla on neljä jalkaa. Niiden koko ero on suurin. Pienin tällä hetkellä elävä laji on Sphaerodactylus ariasae (17 mm) ja suurin suistokrokotiili (6 m). Lisä vertailuksi tyhmin matelija on käärme (1,5 iq) ja viisain tällä hetellä krokotiili (32 iq). Viisain matelija ikinä on ollut velociraptor kuudellakymmeellä iq pisteellä. Kaikki matelijat uudelleen luovat nahkansa. Olet varmasti nähnyt käärmeen kauniin nahan vaihdokset. Muutkin matelijat tekevät niin. ei kuitenkaan näin kauniisti. Matelijat jotka eivät tee sitä kuin käärmeet hilseilevät nahkansa pienissä hilseissä uudeksi. Lopuksi vielä hauska fakta. Tiesitkö, että joidenkin matelijoiden munien lämpötila vaikuttaa siihen mikä on siitä poksahtavan poikasen sukupuoli. Kuvassa 6 merikilpikonna.
Kuva 6
meri, vesi, valtameri, villieläimet, vedenalainen, biologia, kilpikonna, merikilpikonna, matelija, eläimistö, uima-, Koralliriutta, riutta, meren-, selkärankainen, organismi, tyhmyri, liemikilpikonna, Emydidae, meribiologian

Nisäkkäät
NIsäkkäät ovat muita selkärankaisia huomatavasti kehittyneimpiä. Niillä on suuremmat aivot kuin muilla ryhmillä. Ihmisetkin ovat nisäkkäitä. Viisain nisäkäs, jos ihmistä ei lasketa on jääkarhu ja simpanssi (41 iq ja 42 iq ). Ne ovat tasalämpöisiä. Suurin osa nisäkäs lajeista omaa taidon oppia uusi asioita ja sopeutua uusiin ympäristöihin. Omistavat kehittyneet aistit ja elimet. Kaikki nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia, joita imettävät jokaiselle lajille sopivalla ajalla. Nisäkkäät asuvat kaikkialla ja niitä löytyy kaikissa pakoissa. Nisäkkäät elävät jokainen eritavalla. Joukosta löytyy sekä lihan, että kasvin syöjiä. Kaikilla nisäkkäillä on neljä raajaa. Nisäkkäs lajit ja lahkot ovat ajan aikana saaneet erilaisia piirteitä. Sen takia nisäkkäitä lajitellaan mm pussielämiin, vesinokkaeläimiin ja valaisiin. Jokaiselle täläiselle lahkolle on helppo vetää pää piirteitä. Jotkin nisäkkäät nukkuvat talviunta tai talvihorrosta. Tiesitkö, että nisäkkäiden kaloissa on suuria eroja. Petoeläinten kallot ovat pitkiä. Hampaat ovat samanlaisia ihmiseen verrattuna. Kuitenkin kulma hampaat ovat isommat. Hyönteisten syöjien kallot ovat pieniä. Niiden hampaat ovat saman laisia kuin ihmesten paria muutosta lukuunottamatta. Niiden etuhampaiden tilalla ei ole mitään ja niiden kulma hampaat ovat isot. Jyrsiöiden kallot ovat kaikista monimutkaisimpia. Niiden etuhampaat ovat poissa erittäin pitkiä kulmahampaita lukuun ottamatta. Loput niiden hampaista sijouttuu kaus kulmahampaista. Siis kulmahampaiden ja "oikeiden" hampaiden välissä on rako. Kannattaa käydä googlettamassa Jyrsiän kallo niin ymmärrät paremmin. Tähän loppuun saat vielä surullisen, mutta mielenkiintoisen faktan. Tiedät laiskiaiset, ne hitaat ja söpöt tyypit. Tiesitkö, että ne kuolevat joskus (aika usein) omaan tyhmyyteen. Siis kyllä, laiskiaisten iq on todella matala. Vaikka ne nukkuu yli 20 h päivässä ne onnistuvat kuolemaan omaan tyhmyyteensä. Siis kun ne liikkuu puissa, ne nappaavat aina kädellään seuraavasta oksasta kiinni. No sitten niille joskus käy sellainen vahinko, että ne nappaa omasta kädestä, tai jalasta kiinni, joka aiheuttaa sen että ne tippuu. Sitten kun ne tippuu puusta ne kopsahtaan niin kovasti, että ne kuolee. Tämä oli aika surullista, joten tässä vielä yksi hassu fakta. Siat ei hikoile. Se on yksi syy miksi ne on mudassa. Koska niillä on niin kuuma ja ne haluaa vilvotella. Kuvassa 7 laiskiainen.
Kuva 7
Laiskiainen, Kaksi Varpaat Laiskiainen, Sademetsä
__________________
(Extra)

Punajätttikenguru
Punajättikenguru on yksi 65 kenguru lajista. Se on myös maailman suurin pussieläin. Se ei omista kohtua, sillä sen poikanen kehittyy pussissa. Kun poikanen on syntynyt kiipeää se pussiin. Poikanen ottaa kiinni yhdestä emon nisästä. Kun aika kuluu nisä paisuu ja poikanen jää siihen kiinni. Poikanen kehityy pussissa oin seitsemän kuukautta. Se lähtee pussista imemästä maitoa viimeistää vuoden kuluttua, kun sinne tulee mahdollinen uusi poikanen. Punajätti on muidenkin kenguruiden ja pussieläinten tapaan kasvissyöjä. Punajättikenguru on elinvoimainen, vaikka sitä tavataan ainoastaan Australiassa. Sen tunnistaa muista kenguruista lyhyestä ja punertavasta turkista, sekä sen suuresta koosta. Se omistaa pitkät ja suipot korvat, sekä kulmikkaan kuonon. Naaraiden ja koiraiden välillä on suuria eroja. Urokset ovat naaraita huomattavasti suurempia ja painavat 85 ja ovat ilman häntää jopa 1,4 metrin pituisia. Naarat taas ovat noin 1,1 metriä ja painavat 35 kiloa. Punajätti kenguru pysyy paikoillaan niin pitkään kuin ruokaa riittää. Ne asuvat karuilla aavikoilla, joten puskia ja pensaita, mitä ne syövät on vähän. Jos sellainen tilanne sattuu, että ruokaa tai juomaa ei ole saattaa yksilö matkustaa yli 100 kilometriä. Tiesitkö, että paras paikka nähdä yksilö luonnossa on mennä juomapaikalle. Siellä voi olla jopa 1000 kengurua samaan aikaan. Kuvassa 8 punajättikenguru.
Kuva 8
eläin, villieläimet, eläintarha, rentoutua, nisäkäs, levätä, eläimistö, antilooppi, kenguru, laiska, selkärankainen, pomo, pussieläin, lazing, springbok, kengurut


_____________________________________________________



Lähteet:
https://www.youtuube.com/watch?v=LZjfAoh9C2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valashai
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leedsichthys
https://en.wikipedia.org/wiki/Fish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kala
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaihtol%C3%A4mp%C3%B6isyys
https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o3/e5/eliokunta/selkarankaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Batrakotoksiinit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultanuoli
http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot/nuolimyrkkysammakot.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sammakot
https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/biologia-7-9-opettajan-opas/elama-ja-evoluutio/elama-ja-evoluutio-3/6-sammakot
https://peda.net/Catalunya/vedet/sammakkolammella/ss
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnut
https://www.youtuuube.com/watch?v=2VUHdu_g8ok
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalohaukat_(suku)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kana
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kengurut
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punaj%C3%A4ttikenguru
https://www.farmit.net/kotielain/lihasika/terveydenhuolto/sian-aistit-ja-kayttaytyminen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t
https://www.greelane.com/fi/science-tech-matematiikka/kasvit-ja-el%C3%A4imet/facts-about-reptiles-4090030
https://fi.wikipedia.org/wiki/Velociraptor
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matelijat


Kuvat:
kuva 1 https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fe/Tree_Pangolin.JPG
kuva 2 https://pxhere.com/fi/photo/765121
kuva 3 https://inaturalist.laji.fi/taxa/52188-Rhincodon-typus
kuva 4 https://pxhere.com/fi/photo/1026321
kuva 5 https://pxhere.com/fi/photo/671333
kuva 6 https://pxhere.com/fi/photo/770585
kuva 7 https://pixabay.com/fi/photos/laiskiainen-kaksi-varpaat-laiskiainen-1448822/
kuva 8 https://pxhere.com/fi/photo/626502

Kaikista isoimmat extra

Lukuaika: 7min-8min

Johdanto
No joo tykkään isoista ja pelottavista jutuista. Tähän merkintään olen listannut minun top 5 lempi isoa ja pelottavaa otusta. En nyt tarkoita norsuja ja sinivalaita. Tarkoitan otuksia kuten Gigantopithecus ja Sarcosuchus. Olen aika varma, että et ole kuullut kummastakaan. No se ei haittaa. Ensin kerron otuksen nimen ja miksi se on sillä sijalla. Lopuksi esittelen eläimen. Koita aluksi arvata mikä eläin on kyseessä. Tarkoitan valas, kala, sammakko jne. Tämä on siis peli. Eli koita arvata. Tähän alkuun hauska tarina. Mietin mistä aiheesta tekisin extra merkinnän. Päiväkirjastani löytyy jo joitakin extra kohti, kuten jokirapu ja punajättikenguru. Päädyin tähän aiheeseen, kun tutkin selkärangattomia. Olin etsimässä tietoa eräästä eläimestä kun löysin sen valtavana. Tai siis sen eläimen valtavan lajin ja ainoan videon mitä siitä lajista kait on ikinä kuvattu. Siitä hetkestä alkaen tiesin mitä aijon tehdä. Vinkkinä näistä suurin osa on jo sukupuuttoon kuolleita. Tämä vaikutti omaan työhöni negativisesti, sillä näistä oli vaikea löytää tietoa. Tästä jätin pois pari otusta kuten megalodonin. Syyni tähän on se, että joku varmasti tietää sen. Mielestni megalodon on siisti, iso ja hurja, mutta jätin sen silti tästä pois. Megalodonilla tarkoitan sitä elokuvan hirmu haita. Se siis oikeasti eli kaun kaun sitten. En ole katsonut elokuva, koska se on varmaankin liian pelottava ja ikäni ei riitä siihen. Haluan kyllä joskus tulevaisuudessa katsoa sen. Elokuvista puheen ollen en ole katsonut godzillaa. Siinäkään ei minulla riitä vielä ikä, mutta arvelisin että megalodon olisi jännittävämpi kuin se. Siis jos ajatellaan logiikalla niin sellaisen super ison monsterin kyllä nyt näkee, mutta haita ei. Kuitenkin mennään hauskoihin asioihin. Kaikki eläimet tässä on oikeita tarkista vaikka. Toivottavasti tykäät. Toivottavasti opit jotain uutta. Toivottavasti arvaat hyvin. Kuvassa 1 kysymysmerkki.
Kuva 1
question mark | 3d human with a red question mark | Damián Navas | Flickr


5.
Arvaa nyt elä katso kuvaa. No niin. Otus on Leedsichthys. Et ole varmasti kuullut siitä. Kutsun sitä nimellä Iso otus koska sen nimi on niin vaikea. Iso otus on kala. No miksi se on täällä. Kalan koko on iso, mutta se ei ole pelottava. Sitä ei elä enää eikä se syönyt kuin planktonia. Kaiken lisäksi se oli hidas ja kömpelö. Nyt sitten tietoon. Niitä eli dinosaurusten kanssa jurakaudella 160 miljoonaa vuotta sitten. Nämä kalat on tähän mennessä maailman suurin ikinä elänyt kala. Sen pituus on 9-27 metriä. Siis ihan varmoja siitä ei olla. Kuten jo kerroin se söi planktonia. Se avasi suunsa valtavaksi, ui lähelle pintaa ja nappisi suuren määrän kalaa suuhunsa. Sitten se purskautti vedet ulos suustaan. Iso otus ei ollut oiken no vaarallinen. Tutkimukset ovat osoittaneet että iso otus oli haavoittuvainen ja meridinosaurukset, sekä krokodiilit söivät sitä. Kuitenkin iso otus toimi kuin tankki. Se pystyi selviämään pitkään vaikka sitä oltiin purtu. Ensimmäinen fossiili isosta otuksesta löydettiin vuonna 1898. Iso otusksen fossiileita on löydetty Iso-Britannian, Saksan, Chilen ja Meksikosta. Iso otus on jo kuollut sukupuuttoon. Hauska fakta Iso otuksen englannin kielinen nimi on Leedsichthys problematicus. Sen nimi (problematicus, promblem, ongelma) viittaa sen löytämiseen ja tunnistamisen vaikeuteen. Kuvassa 2 Leedsichthys. 
Kuva 2


4.
Arvaa nyt elä katso kuvaa. No niin. Otus on Gigantopithrcus. Se on apina. Se on kuollut jo sukupuuttoon. Se söi kasveja, joten ei ollut hirveän pelottava. Se oli pelottavampi kuin iso otus, sillä se eli maalla. Kutsun Gigantopithrcusta apinaksi sillä senkin nimi on liian vaikea. Se eli Kaakois-Aasiassa, Myanmarin ja Indonesian alueella. Se kuoli suku puuttoon noin 100 000 vuotta sitten eli ei niin kauankaan sitten. Se tuli maapallolle 4 miljoona vuotta ennen ihmistä eli 9 miljoona vuotta sitten. Se oli kaksi kertaa nykyistä gorillaa suurempi. Se painoi noin 300-500 kg ja oli seisoessaan 2-3 m. Naaras ja Koiras olivat todella eri kokoisia. Ensimmäiset fossiilit tästä apinasta löydettin 90 vuotta sitten eli 1930 luvulla. Fossiileja alettiin löytää eripuolilla Kiinaa apteekeista. Nämä fossiilit olivat hampaita, joiden löytö paikka oli alkkuperäisesti Etelä-Kiinan Guax. Siellä oli luola, josta tutkia löysivät hampaiden lisäksi leukaluita. Kiina ja Vietnam ovat ainoat maat, joista tähän mennessä on löydetty apinan fosiileja. Apina oli sukua orangille ja söi kasveja. Se söi kasveja ja bambua. Apinan sukupuuton uskotaan aiheuttaneen sademetsien väheneminen ilmastonmuutoksen takia. Itse uskon että takana on myös metsästys. Hauska fakta uskotaan että Gigantopithrcus tai jokin muu samanlaisen lajin selvinneet yksilöt olisivat isojalka ja Jeti. Kuvassa 3 Gigantopithrcus.
Kuva 3


3.
Arvaa nyt elä katso kuvaa. No niin. Otus on Kolossikalmari. Oh no nyt päästään oikeasti pelottaviin otuksiin. Kolossikalmareita on yhä. Se on elinvoimainen ja suuri laji. Mikä tästä tekee pelottavan on se, että sillä o kahdeksan pitkää lonkeroa. Sen lonkeroissa on imukupit. Sen lisäksi sillä on kolme sydäntä. Sen iq on todella korkea. Minusta olisi pelottavaa kohdata sellainen. Kuitenkin nyt tietoon. Kolossikalmari ei ole uhan alainen. Se kasvaa noin 12-14 metriseksi ja painaa huikeat 500 kg. Tämän hetkisen tiedon mukaan se on kalmarilajeista suurin ja kaikista selkärangattomista suurin. Kolossikalmareista ei ole monia kuvia tai videoita, joten sitä ei ole päästy tutkimaan paljoa. Kolossikalmarilla on kaikista kalmareista suurin "nokka". Nokka on niinkuin kalmarin päällä oleva lehden muotoinen juttu. Uskotaan, että kolossikalmarin silmät ovat koko eläinkunnan suurimmat. Kolossikalmari on sukunsa ainoa laji. Uskon, että huhut siitä että jokun on nähnyt Krakenin (kuviteelinen merihirviö) on oikeasti vain iso kolossikalmari. Kuvassa 4 kolossikalmari.
Kuva 4


2.
Arvaa nyt elä katso kuvaa. No niin. Nyt päästään järkyttävän pelottaviin. Otus on Sarcosuchus. Se oli iso, korjaan tosi iso alligaattori. Siis tämä peto söi dinosauruksia aamupalaksi. Se selittää miksi se ansaitsee toisen sijan. Kutsun tätä otusta nimellä gaattori, tai alligaattori, koska senkin nimi on liian vaikea. Se eli jurakaudella dinojen kanssa 110 mljoonaa vuotta sitten. Se ei varsinaisesti ollut krokotiili, vaan miten selitän vähän niinkuin dinon ja krokon yhdistelmä. Se kasvoi 12 metriseksi ja painoi hukeat 8 tonnia. Se eli Afrikassa Niilin alueella ja Etelä-Amerikassa. Sen pää oli vähän vasaran muotoinen, ensin hoikka ja lopuksi sitten suurempi.Se söi kaloja ja dinoja. Tämän gaattorin kaikki löydökset on tehty Afrikassa. Sen suu koostui 132 hampaasti joilla se söi saaliinsa. Kuvassa 5 Sarcosuchus verrattuna 1,8 mertin ihmiseen.
Kuva 5.
Sarcosuchus
1. 
Arvaa nyt elä katso kuvaa. No niin. Nyt olemme päässeet kaikista pelottavimpaan ja hirvitävimpään olioon. Tämä oli oli Titanoboa Cerrejonensis. Toisin sanoen pelkkä Titanoboa. Miksi tämä on niin hirvittävä. Se oli käärme, joka oli hillittömän suuri. Se söi krokotiilejä ja kuoli 60 miljoonavuotta sitten sukupuuttoon. Onpa pelottava eläin. Sitten se vähäinen tieto mitä löysin. Se kasvoi jopa 13 metriseksi. Se saattoi painaa jopa 1,1 tonnia. Titanoboa on sukunsa ainoa laji. Se eli koko elämänsä veden äärellä ja söi kaloja, sekä krokotiilejä. Titanoboa asui Etelä-Amerikan sademetsissä. Se eli 60-58 miljoona vuotta sitten. Se on sukua nykyajan booille. Sen nimi tarkoittaa titaanibooaa. Aiheesta on kuvattu ilmeisesti yksi elokuva. Siinä oli kaikki tieto mitä pystyin löytämään. Kuvassa 6 Titanoboa Cerrejonensis.
Kuva 6
Titanoboa

_____________________________________________________________

Video kolossikalmarista



_________________________________________________________________

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leedsichthys
https://en.wikipedia.org/wiki/Leedsichthys
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gorilla
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gigantopithecus
https://ocean.si.edu/ocean-life/invertebrates/giant-squid
https://yle.fi/uutiset/3-6928162
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolossikalmari
https://en.wikipedia.org/wiki/Sarcosuchus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarcosuchus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Titanoboa
https://en.wikipedia.org/wiki/Titanoboa

Kuvat :
kuva 1 https://www.flickr.com/photos/wingedwolf/5471047557
kuva 2 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Leedsichthys_problematicus.jpg
kuva 3 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Gigantopithecus.png
kuva 4 https://www.practicalfishkeeping.co.uk/fishkeeping-news/new-insight-into-feeding-behaviour-of-colossal-squid/
kuva 5 http://www.prehistoric-wildlife.com/species/s/sarcosuchus.html
kuva 6 https://www.britannica.com/animal/Titanoboa

Selkärangattomia eläimiä

Lukuaika: 6min-8min

Johdanto
Hei ja tervetuloa taas itästä aikaa päiväkirjaa lukemaan. Tässä päiväkirjassa tai no blogissa kerron eliökunnasta niin kuin sanoin jo viime merkinnässä. Tämän merkinnän aiheena on selkärangattoat eläimet. Ajattelin esitellä madot, nilviäiset, hämähäkit, hyönteiset ja jokiravun sillä ravut ovat selkärangattomia. Olen itse tosi kiinnostunut kaikista isoista ja vähän niin kuin yliluonnollisista jutuista. Tarkoitan valaita, haita, meduusoja, kalmareita ja nisäkkäitä, sekä muinoin eläneitä jättejä. Niitä kuitenkin esittelen exstra merkinnäsäni, joten joudut lukemaan sen jos haluat saada selville isoja klamareita ja muita niin kanattaa katsoa se merkintä. Sieltä löytyy tietoa yli 13 metrisestä elävästä mustekalasta hui. No kuitenkin tämä merkinnän aiheeseen eli selkärangattomiin. Selkärangattomia on monia siihen kuuluu hämähäkit, madot, hyönteiset, kalmarit, meduusat, käärmeet (Hei asiavirhe ja kirjoitusvirhe tarkastaja Viipu täällä. Tarkastan kaikki meinneisyyden Viipun virheet ja korjaan niistä mahdollisimman paljon. Eli käärmeet ei ole selkärangattomia. Niillä voi olla jopa 200-400 selkänikamaa riippuen käärmeen koosta.) ja no en tiedä muuta. Pari juttua sinun on hyvä tietää enen kuin lähdetään käsittelemään tätä asiaa. Selkärangattomilla täytyy olla kovakuori tai ne elävät vedessä. Selkärangattomien aistit ovat huonot.No ei muuta mennään sitten itse asiaan. Kuvassa 1 meduusa.
Kuva 1.
Jellyfish Jelly Fish - Free photo on Pixabay

Eläinten luokittelu 
Eläimet luokitellaan yleensä karkeasti kahteen ryhmään selkärankaiset ja selkärangattomat. Tämä ei toki ole ainoa tapa miten niitä voi luokitella toisia yleisä keinoja on lajittelu matelioihin, kaloihin yms. lajittelussa jokaista eläintä täytyy yhdistää yksi tai useami asia. Esimerkikisi kärpästä ja muita selkärangattomia yhdistää selkärangan puute. Sitruuna perhosia ja perhosia yhdistää se että ne kaikki ovat perhosia. Jokainen eläin luokitellan yleensä useampaan kuin yhteen luokkaan. Esimerkiksi perhosien sisällä on monia lajeja kuten nokkosperhonen ja sitruunaperhonen. Jokaisella lajilla on joitain eroja kuten väri tai koko. Esimerkiksi sitruunaperhonen on laji jonka kunta on eläinkunta, pääjakso nilveljalkaiset, alajakso kuusijalkaiset ja lahko perhoset. Sen lisäksi se luokitellaan mm. Domeeniin, luokkaan, lahkoon ja heimoon. Kuvassa 2 sitruunaperhonen.
Kuva 2.
Perhonen, Pölyttää, Perhosen Siivet, Pölytys

Madot ja Nilviäiset
Madot ovat todella alkeellisia. Ne möyrivät hiekassa päättömästi, sillä niillä ei ole päätä. Madoilla ei ole myöskään jalkoja, joten niiden liikkuminen on vaikeaa. Madot ovat melko pehmeitä ja saattavat kasvaa todella pitkiksi. Matoja on monia eri lajeja. Madot liikkuvat lyhenemällä ja pidentymällä. Madot ovat linnuille tärkeää ruokaa. Madot myös kuohkeuttaavat multaa, joten ne ovat hyväksi kasvimaalle. Madot syövät kasve mm lehtiä. Nilviäiset ovat jo matoja kehittyneempiä. Nilviäiset omistavat kovan kuoren ja silmät. Nilviäisetkin syövät lehtiä. Nilviäisiin kuuluu mm etanat. Tiesitkö, että mustekalat ovat myös nilviäisiä. Nilviäisiä tunnetaan yli 75 000 lajia. Nilviäisten latinan kielinen nimi on Mollusca, joka on mielestäni hauska. Sana Mollusca viittaa nilviäisten pehmeääseen ruumiin rakenteeseen. Nilviäisiä on kahdeksan luokkaa. Nilviäiset lisääntyvät lajista riippuen suvullisesti ja suvuttomasti. Jotkin lajit pystyvät olemaan samaan aikaan naaras, että koiras. Tämä tarkoittaa, että ne tuotava naaraan ja koiraan sukusoluja. Tämän on yleistä varsinkin matojen kesken (jotka eivät ole nilviäisiä). Kuvassa 3 mustekala.
Kuva 3
Kuvan tunniste: Siam, kuvamäärä: 103 | tag | Hippopx


Hämähäkit
Hämähäkit eivät ole hyönteisiä. Ne kuuluvat niveljalkaisiin. Niveljakaisia ovat myös mm. hyönteiset ja tuhatjalkaiset. Hämähäkit eroavat hyönteisistä esimerkisi sillä, että niillä on kahdeksan jalkaa. Niillä ei myöskään ole siipiä. Hämähäkit kutovat verkkoja. Ne kutovat yleensä joka päivä uuden verkon. Seittiä syntyy hämähäkin takaruumiin kehruurauhasesta. Seitti on ihmeellistä sillä se on todella ohutta ja yhtä kestävää kuin rautalanka. Hämähäkit kutovat yhtä verkkoa noin 20 minuuttia. Sen jälkeen ne odottaa pahaa aavistamatonta hyönteistä, joka lentää sen verkkoon. Hämähäkillä on todella surkea näkö. Vaikka hämähäkillä on kahdeksan silmää ei se näe tarkasti kuin vain 30 cm päähän. Jos verkko on suuri ei hämähäkki erota saalistaan. Sen takia se tunnustelee verkon värähdyksiä. Kun saalis jää kiinni verkko tärähtää. Hämähäkki tuntee tärähdykset ja syöksyy tappamaan saaliinsa myrkyllään. Hämähäkki ei voi varsinaisesti syödä ruokaa joten se imee saaliinsa nestemäisessä muodossa. Tähän auttaa hämähäkin myrkky. Ihmiselle hämähäkin purema ei ole kovin vaaralinen jos hämähäkki ei ole myrkyllinen kuten tarantella. Hämähäki lajeja on melkein 45 000. Kuvassa 4 söpö hämähäkki.
Kuva 4



Hyönteiset
Hyönteisillä on 6 jalkaa. Kaikki hyönteiset pystyvät lentämään. Hyönteiset omistavat yleensä kahdet siivet. Toiset ovat lentosiivet joilla hyönteinen lentää. Toiset siivet suojaavat elintärkeitä lentosiipiä. Hyönteisillä on kolme ruumiin osaa takaruumis, keskiruumis ja arvaa...... oikein ehkä eturuumis. Suurinosa hyönteislajeista on erakkoja. Hyönteiset on vaihtolämpöisiä. Ne horrostavat talvet yleensä puun sisällä. Läheskään kaikki hyönteiset eivät kuitenkaan selviä talven yli. Hyönteiset vaihtavat muotoaan elämänsä aikana, vaikkapa perhonen. Perhonen kuoriutuu munasta toukkana. Sitten toukka koteloituu ja siitä tulee perhonen. Muodonmuutos on kyllä ihmeellinen. Niin kuin melkein kaikkea myös hyönteisiä voidaan luokitella. Näitä luokkia ovat esim. perhoset ja kovakuoriaiset. Osa hyönteisistä, kuten toukat ovat kasvissyöjiä. Toiset kuten osa kovakuoriaisista saalistavat ruoakseen toisia hyönteisiä. Hyönteisiä tunnetaan yli 1 000 000 lajia, joka on maailman eniten lajeja eläinryhmällä. Saatat joskus sekoittaa hyttyset ja hyönteiset. Hyttyset ovat kuitenkin hyönteisten heimo. Puhekielessä käytetään hyttysistä nimeä itikat. Kuvassa 5 perhonen.
Kuva 5
kaunis, kukkia, kukka, perhonen, eläin, väri

 (Vähä extraa)

Jokiravut
Selkärangattomiin eläimiin kuuluvat myös ravut. Ne hengittävät kidusten avulla, joten eivät voi viettää pitkiä aikoja maalla. Jokirapu kuuluu mm. niveljalkaisiin ja äyriäisiin. Jokiravut ovat euroopan sisävesien yleisiin rapulaji. Jokiravut elävät järvissä ja joissa. Niiden levinneisyys ulottuu Ranskasta, Venäjään ja koko suomessa. Jokirapu on väritykseltään ruskea. Jokiravut ovat hivenen uhanalaisia, sillä 1800-1900 vuosina riehunut rapurutto tappoi suurimman osan jokirapu populaatiosta. Jokiravut ovat melkein kaikkiruokaisia. Yleimmiten niiden energian lähteenä toimii jokien pohjalle vajonneet kasvit. Suomessa jokirapuja on 2-3 miljoonaan, josta suurinosa asustelee kemijoella. Rapu ei ole suomessa rauhoitettu muuten kuin sen ravustuskauden ulkopuolella. Jokirapua saa ravustaa ravustuskautena alkaen 21.7 ja päättyen lokakuun loppuun. Sen pahipia vihollisia on täpläravut, jotka varastavat niiden elinympäristöä. Sen lisäksi täpläravut levittävät ravuruton muunnelmaa, joka on niille itselleen lähes vaaraton. Tämän lisäksi jokiravun vihollisiin kuuluu ihmiset ja ravumerrat, myös ilmaston muutos on vaikuttanut jokirapuihin ja niiden elin alueseen. Ne ovat muuttaneet pohjoisempaan. Jokiravut lisääntyvät mätimunien avulla. Naaras munii 100-300 mätimunaa syksyllä. Poikaset kuoriutuvat seuraavana kesänä. Kuvassa 6 jokirapu.
Kuva 6
File:Astacus astacus male.jpg
_______________________________________________________

Kuvat:
Kuva 1 https://pixabay.com/fi/photos/meduusa-hyytel%C3%B6-kala-hyytel%C3%B6-kala-2335650/
Kuva 2 https://pixabay.com/fi/photos/perhonen-p%C3%B6lytt%C3%A4%C3%A4-perhosen-siivet-5575299/
kuva 3 https://www.hippopx.com/fi/query?q=siam
kuva 4 https://dastica.artstation.com/projects/qxJxy
kuva 5 https://pixnio.com/fi/elaimet/hyonteinen/perhosia-ja-perhosten/monarkkiperhonen/kaunis-kukkia-kukka-perhonen
kuva 7 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Astacus_astacus_male.jpg

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4rmeet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruunaperhonen#Levinneisyys_ja_lentoaika
https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o3/e5/eliokunta/selkarangattomat
https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit
/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/o/5hv/mets%C3%A4t-ja-suot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokirapu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nilvi%C3%A4iset
https://peda.nehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kastemato
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mato

Eliökunnan pääryhmät

Lukuaika: 12min-13min

Johdanto
Terveeee, toivottavasti menee mahtavasti. Nyt lähdetään uuteen jaksoon eliökunnat. Kuulostaako vaikealta no ei se varsinaisesti ole. Ymmärrät varmasti melkein koko aiheen kun luet tämän merkinnän. Ajettelin muuten kokeilla uutta juttua. Ajattelin lisätä pienen lukuaika jutun jokaisen merkinän alkuun. En ole varma miksi, mutta se on hauskaa. Toivottavasti se auttaa. Kuitenkin tähän väliin kerron pari faktaa, jotka sinun on hyvä tietää ennen kuin lähdemme asiaan. No eliöitä on monen laisia ja erikokoisia ne jaetaan viiteen eri osaan. Siinä on niin kuin tärkeimmät. Mitään erityis piirteitä tai muita näile ei voi vetää kun kaikki elävä kuuluu näihin. Seuraavissa merkinnöissä tulen kertomaan selkärangallisista ja selkärangattomista, sekä meneen ajan mörökölleistä. Olisi hauskaa jos keksisin jonkun temaan liittyvän asian josta kertoisin. Voisin kertoa mistä vaan eläväsä sillä aiheeni kattaa kaiken. Ai niin virukset ei kuulu eliökuntaan, vaikka niin saatetaan joskus luulla. Älkää huolehtiko koronaviruksesta (Covid-19). Kerron teille pari hauskaa juttua siitä. Ensimäinen havainnot siitä tehtiin joulukuussa 2019. Sen nimi tulee sanoista Corona Virus Diseas 2019. Koronavirus ei ole kaikista tappavin tauti. Isorokkoon sairastui 300-500 miljonaa ja se riehui yli 500 vuotta. Tämä meni nyt aika synkäksi ja suruliseksi. No tämän johdannon loppuun on hyvää antaa yksi iloinen fakta. Tiesitkö, että apinat pystyvät pelaamaan mielensä voimalla video peljä. Kuulostaa feikiltä, mutta on totta. Apinoilla on siru päässään ja ne voivat pelata video peljä video on alla. Kuvassa 1 apina.
Kuva 1
Chimpanzee Monkey Ape - Free photo on Pixabay

Bakteerit
Bakteerit ovat todella pieniä yksisoluisia eliöitä. Yhdessä ne muodostavat yhden eliökunan ryhmistä. Jotkin bakteereista ovat haitallisia ja aiheuttavat tauteja taas toiset ovat hyödyllisiä. Bakteereihin kuuluu mm salmonellat. Jotkin bakteerit ovat hajottajia. Bakteerit lisääntyy jakautumalla, jopa kymmenen minuutin välein. Bakteereiden lisääntyminen on suvutonta. Bakteerit kestävät ääriolosuhteita ja niitä on kaikkialla, jopa suolistossa. Bakteereilla ei ole tumaa ei solun aivoja, joten niillä ei varsinaisesti ole aivoja. Nimitys bakteeri tulee kreikan kielen sanasta, joka tarkoittaa sauvaa. Tiesitkö, että aikuisen ihmisen sisällä on 200g bakteereja, joita on yhtäpaljon kuin soluja. Maailman biomassasta 13% on bakteereja ja 0,01% ihmisiä. Ne ovat yksiä maapallon vanhimmasta eliöistä. Ne ovat mikroskooppisen pieniä. Tiesitkö, että ilman bakteereja maapallon, järvet, joet ja meret eivät toimisi. Kuvassa 2 bakteereja .
Kuva 2
Gram negatiivinen basilleja, salmonella, bakteerit

Alkueliöt
Alkueliöt eli protistit ovat yksinkertaisia eliöitä. Muun muassa levät ovat alkueliöitä. Ne elävät mm vedessä. Alkueliöt eivät ole sukua toisilleen. Jotkin alkueliöt voivat aiheuttaa tauteja kuten malariaa. Alkueliöt ovat bakteereiden tapaan mikroskooppisen pieniä. Ne vaihtelat 5 mikrometristä silmällä nähtävään 3 millimetriin. Tämä mitta on siis vain arvio sillä levät kuuluvat alkueliöihin ja voivat kasvaa jopa hyvissä oloissa 10m pituisiksi. Alkueliöitä on todella vaikea luokitella, koska ne eroavat todella suuresti toisistaan. Kaikilla alkueliöillä on tuma, eli ne on aitotumaisia. Alkueliöitä voi luokitella kolmeen osaan leviin, yksisoluisiin ja limasieniin. Alkueliöt ovat todella vaikea aihe, sillä niille ei voi yleisesti vetää tarkkoja piirteitä. Näin sanoen kerron erikseen levistä ja muista ryhmistä aloitetaan. Levät ei ole kasveja vaan alkueliöitä vaikka ne yhteyttävät. Ne ovat kyllä rakeenteellisesti todella lähellä. Levillä ei ole lehtiä tai juurta, joten ne eivät sopeudu maa elämään. Levästä valmistetaan mm sushia, joka on perinteinen Japanilainen kalaruoka. Yksisoluiset eliöt ovat rakenteeltaan eläinsoluja. Suurinosa niistä asuu vedessä ja on hajottajia. Toiset ovat taudin aihettajia ja loisia. Viimeisenä käyn lävitse limasienet. Tämä on aika lyhyt aihe. Limasienet voivat olla vain yksi iso solu jossa on monta tumaa. Niiden rakenne on lähellä alkueläintä eriasia kuin alkueliö. Jotkin voivat liikkua amebamaisesti. Video on alla. Alkueliöitä on mm tohvelieläin. Kuvassa 3 tohvelieläin.
Kuva 3


Sienet
Sienet voidaan karkeasti jakaa kahteen eri tyyppin: myrkylliset ja ei myrkylliset. Myrkylliset sienet voivat olla myös hyviä ruokasieniä, mutta ne pitää ensin ryöpätä. Ryöppäys on sitä että sieni keitetään ja pestään tietyllä metodilla monta kertaa. Sitten on myös huonompia sieniä jotka eivät ole myrkyllisiä, mutta niitä ei voi käyttää mihinkään. Myrkyllisiä sieniä ovat esim. kärpässieni, korvasieni ja valkokärpäs-sieni, joista viimeinen on hengenvaarallinen. Hyviä ruokasieniä ovat esim. herkkutatti ja kanttarelli. Sitten on sellaisia "huonoja sieniä" joita ei voi oikein käyttää mihinkään niitä on esimerkiksi näin sanottu tuhnusieni (kuukunen). Sieni koostuu jalasta, lakista ja rihmastosta. Jalka on usein valkea. Jalan koko vaihtelee riippuen sienilajista. Lakki on useiden sienien itiöemä. Lakkeja voidaan luokitella ainakin seitsemään tyyppiin. Sienenrihmasto eli rihmasto on se osa sienestä joka on maan alla. Rihmasto ottaa sienelle vettä. Vastoin kuin monet kasvit sienet eivät yhteytä. Sienet elävät symbioosissa jonkin toisen kasvin kanssa. Symbioosissa eläminen tarkoittaaa sienen tapauksessa sitä, että koska sieni ei voi yhteyttää antaa puu sokeria sienelle ja sieni vettä puulle. Sienet tehostavat siis puun veden otto kykyä. Osa sienistä on hajottajia ja osa taas tuottajia. Jos et tiedä mitä hajottaja ja tuottaja tarkoittaa, katso "puut ovat tuottajia" merkinnästäni. Sieniä ei luetella kasveiksi sillä ne eivät yhteytä koska niissä ei ole viherhiukkasia kuten jo sanoin. Sen lisäksi sienillä ei ole lehtiä tai juuria. Ensimmäiset sieniet tuli 600 miljoonaa vuotta sitten. Ne pystyvät lisääntymään suvullisesti ja suvuttomasti. Sienien toinen nimi on Fungi. Ne olivat viellä 1950 luvulla osa kasveja. Vasta 1960 ne luokiteltiin omaan kantaan. Sienet ovat hyvää ruokaa niissä on paljon proteinia. Kuvassa 4 herkkutatti.
Kuva 4
Sieni, Herkkutatti, Metsä, Luonto, Syksy, Sammal


Kasvit, Kasvien rakenne ja kasvisolut
Kasvit ovat yhteyttäviä eliöitä. Ne muodostavat yli 80% maapallon biomassasta. Niitä on paljon eri kokosia ja erilaisia. Kasveilla on neljä eri osaa: juuret, runko, kukka tai nuppu ja lehdet. Jokaisella osalla on oma tehtävä, jos jotakin näistä osista ei olisi ei kasvi selviäisi. Kasvin juuret pitävät kasvin maassa. Juuret ulottuvat maan alla monien metrien syvyyteen. Juuret ottavat myös maassa olevasta vedestä ravintoa. Kasvin ravintoa ovat typpi ja fostori sekä kalium. Ravinto liukenee veteen josta sen ottavat juuret. Kasvella voi olla juuret, jotka ylettyvät monien metrien syvyyteen silloin voi puuta kaadettaessa tulla ongelmia. Jos kasvi kaatuu, mutta sen juuret ovat edelleen maassa. Runko kasvaa koko ajan ylemmäs ja ylemmäs, jotta lehdet saisivat valoa. Jotta runko voi kasvaa pitkäksi pitää sen olla kestävää ainetta. Kasvin rungon sisällä on mehupilliä ohuempia putkia joita pitkin ravinto pääsee rungosta lehtiin. Kavin lehdet ovat tärkeä osa kasville, koska yhteyttäminen tapahtuu lehdissä. Lehdet tarvitsevat auringonvaloa ja raivinteita. Runko ja oksat auttavat lehdet ylös lähemmäs aurinkoa. Kukki on jokaisessa kasvissa. Kasvit koostuvat kasvisoluista. Ne ovat erilaisia kuin ihmisen solut. Kasvisolussa on tuma kuten eläinsolussa. Tuma on solun niin sanotut aivot. Sen lisäksi kasvisolussa ja eläinsolussa on solukalvo. Solukalvon tehtävä on valita mitkä aineet pääsevät solun sisälle. Sitten on vielä yksi juttu joka on molemmissa soluissa sama. Se on solulima. Soluliman tehtävä on olla alustalle kaikelle solun sisällä olevalle. Siinä tapahtuu myös solun tärkeimmät reaktiot. Siihen sitten samanlaisuudet loppuvat. Kasvisolussa erilaisia ja uusia osia on soluseinä (solun tukeminen ja uloin kuori) , solunesterakkula (veden varastointi) ja viherhiukanen, jossa yhteyttäminen tapahtuu. Kuvassa 5 kasvisolu.
Kuva 5



Eläimet ja elänsolut
Eläimetkin rakentuvat soluista. Eläimen solu on erilainen verrattuna kasvin soluun. Eläimen solun sisällä on tuma (solun aivot). Tuma uiskentelee solulimassa, jossa on, myös solu elimiä. Solua suojaa solukalvo. Eläin lajit lisääntyvät yleensä sukusolujen avulla. Jotkin lajit kuitenkin pystyvät monistumaan (meduusat) tai lisääntymään suvuttomasti. Kaikki eläimet ovat aitotumaisia. Eläimistä nisäkkäät ovat kaikista kehittyneimpiä. Ihmisillä on kaikkien eläinten isoimmat aivot ja meduusalla ei ole aivoja lainkaan. Eläimiä voi jakaa pienempiin jokkoihin kuten nisäkkäät. Eläimiä on kaikkialla vesistä aina pohjoisille napajäille ja aavikoille. Eläimet ovat laajakunta. Ensimmäiset eläimet tulivat yli 670 miljoona vuotta sitten ja niitä elää yhä tänä päivänä. Miljoonien vuosien aikana uusia eläinlajeja on kehittynyt ja vanhoja on kuollut sukupuuttoon. Eläimet ovat todella erilaisia, sillä osa asuu merillä, osa maalla. Eläimille ei voi vetää myöskään suoranaisia tuntomerkkejä. Varaamaan se, että jos näet jonkin liikkuvan jutun, mikä ei ole kasvi on se eläin. Hienosti selitetty. Nyt siis voisin ladella itsestään selvyyksiä ja tyhmiä asioita kuten. Kaikkieläimet, elää, syö ruokaa ja juo vettä. Kaikki eläimet myös hengittää. Ymmärrät kyllä varmasti ilman tätä listaaki mitä eläimet ja elämä tarvitsee. Elämän ja niin vastoin eläinten edellytykset ovat vesi, happi ja ruoka. Kuitenkin jotkin lajit ja kunnat tarvitsevat yksilöidyn alueen ja ilmaston selvitäkseen, sekä muita lajeja, joten asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Eläimien tulevaisuuttakaan ei voi taata. Tällä hetkellä muiden eläinten kun ihmisetn tulevaisuus näyttää huonolta sillä ihmiset vievät niiden elintilaa. Kuitenkin niin pitkään kun jokaisella lajilla on tilaa elää, aurinko paistaa, on vettä, ruokaa ja happea kukoistaa eläimet ja näin ollen eläinkutamme. Eläimiä on tällä hetkellä yli 7,8 miljoonaa eri lajia. Kuvassa 6 eläinsolu ja kuvassa 7 riikinkukko.
Kuva 6
Kaikki eliöt koostuvat soluista – Opiq
Kuva 7
Vapaa kuva: Peacock, riikinkukko sulka, kukat, kukka, kevään, lintu sulka,  värikkäiden | Hippopx

Virukset
Virukset eivät kuulu eliökunan pääryhmiin, koska niillä ei ole aineen vaihduntaa tai (selvää) rakennetta. Ne eivät voi elää ilman jonkun elävän eliön solua. Virukset ovat vielä bakteereja ja alkueliöitä pienempiä. Yhteen soluun joka on noin 5-200 mikrometriä mahtuu arviolta 1000 virusta. Viruksien elämän tarkoitus on lisääntyä. Kaikki virukset eivät ole vaarallisia. Ihmisille vaarallisilta viruksilta suojelee rokote. Jokaisen eliön sisällä on sille eliölle ei haitallisia viruksia. Jos nämä virukset päätyvät jonkun toisen eliön sisälle saattaa se aiheuttaa taudin tai ei. Esimerkiksi saatat kantaa sikainfluenssaa tietämättäsi, sillä se on vain sioille vaarallinen. Viruksien alkuperä ei ole varma. Erilaisia teorioita on esitetty siitä, että virukset ovat kehittyneet solusta tai, että ne ovat tulleet jo enen ensimmäistä solua. Miten ikinä onkaan virukset nähdään aina pahoina vaikka kaikki ei ole. Toisaalta virusta ei varsinaisesti voi lukea eläväksi, joten ei sillä varmaan ole niin hirveästi väliä. Virukset levivät eri tavoilla. Jotkin hengityksen, yskimisen tai aivastelun kautta toiset kosketuksen. Haitallisia viruksia voi torjua pesemällä kädet. Pandemian aikana on hyvä pysyä kotona ja pitää maskia. Virukset löydettiin vähän ennen 1900-lukua. Nimitys virus on latinaa ja tarkittaa myrkkyä. Viruksia tutkiva tieteen (biologian) ala on nimeltään virologia. Vaikka nimi viitaa vähän eteläiseen naapurimaahamme. Tauteja joita virus voi aiheuttaa on herpes, flunssa, Covid-19, ebola, SARS ja monia muita. Tiesitkö, että viruksia käytetään joskus hyvään. Jos jokin bakteeri on aiheuttanut taudin voidaan sitä vastaan käyttää jotain virusta, joka tappaa sen. Kuvassa 8 virus.
Kuva 8
Virus, Taudinaiheuttajan, Infektio, Biologia


_____________________________________________________
Apinat on parempia kuin minä ja vie huippu pelaajien työt 🤣 .



Ameban liikkuminen



_______________________________________________________

Lähteet:
https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o3/e5/eliokunta/luokittelu
https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/historian-10-pahinta-epidemiaa
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/383829da-2c78-44d7-ac70-41d7985de6be
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koronaviruspandemian_2019%E2%80%93_tapahtumahistoria#Joulukuu_2019
https://fi.wikipedia.org/wiki/Solu
https://blogs.helsinki.fi/aake-hanke/category/biologia/eliokunnan-luokittelu/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Virukset
https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o3/e5/eliokunta/luokittelu/lisatietoa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bakteerit
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuel%C3%A4imet
https://tieku.fi/teknologia/ruoka-aineet/11-asiaa-joita-et-tiennyt-sushista
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eli%C3%B6kunnat/baajs
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkueli%C3%B6t
https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4inkunta



Kuvat :

Kuva 1 https://pixabay.com/fi/photos/simpanssi-apina-nis%C3%A4k%C3%A4s-el%C3%A4intarha-3703230/
Kuva 2 https://pixnio.com/fi/tiede/mikroskopia-kuvia/salmonella/gram-negatiivinen-basilleja-salmonella-bakteerit
Kuva 3 https://peda.net/yl%C3%B6j%C3%A4rvi/peruskoulut/yy/4-6-luokat/
Kuva 4 https://pixabay.com/fi/photos/sieni-herkkutatti-mets%C3%A4-luonto-4556067/
Kuva 5 https://peda.net/siilinjarvi/suininlahti/oppiaineet/biologia/mbl/arkisto/8-lk-biologia/8d-biologia/ebiologia-
Kuva 6 https://e-oppi.opiq.fi/kit/3/chapter/105
kuva 7 https://www.hippopx.com/fi/peacock-peacock-feather-flowers-flower-spring-bird-feather-iridescent-104999
kuva 8 https://pixabay.com/fi/illustrations/virus-taudinaiheuttajan-infektio-4931041/