Suomen sammakkolajit

Suomessa elää luontaisesti kolme varsinaista sammakkolajia: sammakko (Rana temporaria), viitasammakko (Rana arvalis) ja rupikonna (Bufo bufo). Näiden lisäksi Lounais-Suomessa tavataan ilmeisesti ihmisen mukana levinnyttä mölysammakkoa (Pelophylax ridibundus). Kaikki Suomessa tavattavat sammakkolajit ovat rauhoitettuja, rauhoitus koskee niin sammakoiden kutua, nuijapäitä kuin maalla eläviä yksilöitä. Siis edes sammakonkutua ei saa kerätä astiaan!

Sammakko (Rana temporaria)

Sammakko on yleisin sammakkolaji. Sitä tavataan koko Suomen alueella. Varmimmin sammakon voi tunnistaa kutuaikana, koiraiden kurnuttaessa lajityypillisesti. Lisääntymiskauden jälkeen sammakkoa voi olla vaikea erottaa viitasammakosta. Sammakko horrostaa talven, joko vesien pohjamudissa tai kuivalla maalla sopivissa suojapaikoissa.

Viitasammakko (Rana arvalis)
Viitasammakko on tavallisempaa sammakkoa selkeästi harvemmin vastaan tuleva laji. Sen levinneisyys Suomessa painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen ja se puuttuu Pohjois-Suomesta. Varmimmin viitasammakon tunnistaa sammakon tavoin lisääntymisaikana. Tällöin sopivilta reheviltä lammikoilta ja järvien lahdilta voi kuulla pulputtavaa ääntä. Viitasammakko kutee vasta huhti-toukokuussa. Kutuaikana koiraat muuttuvat lajille tyypilliseen tapaan sinertäviksi. Laji horrostaa talvella pääasiallisesti vesien pohjamudissa. Laji on taantunut koko Euroopan alueella ja tämän vuoksi se on koko EU:n alueella suojeltu laji. Lain mukaan laji on rauhoitettu ja elinympäristöjä ei saa muuttaa niin, että siitä on haittaa viitasammakolle.

Rupikonna (Bufo bufo)
Rupikonna on levinneisyydeltään eteläinen. Se puuttuu pohjoisimmasta Suomesta. Rupikonna poikkeaa ulkonäöltään kahdesta edellä mainitusta lajista. Se on huomattavasti jykevämpirakenteinen ja sen ihon pinta on selkeän nystymäinen, rupimainen. Rupikonnan ääni on korkea kurnahdus, jota se toistaa sarjoina. Rupikonna kutee pääasiallisesti huhtikuussa. Rupikonnat horrostavat maalla. Ne hakeutuvat ennen talventuloa sopiviin koloihin.

Mölysammakko (Pelophylax ridibundus)
Mölysammakko on tällä hetkellä vain Lounais-Suomeen levittäytynyt laji. Aiemmin sitä on tavattu muuan muassa Helsingin alueella. Lajia pidetään niin kutsuttuna vieraslajina, eli sen epäillään levinneen Suomeen eteläisemmästä Euroopasta ihmisen mukana. Laji on väritykseltään vihertävä ja sen poskissa on selkeät poskipussit, jotka näkyvät koiraan äännellessä. Lajin ääntely on nimen mukaisesti kova äänistä mölyämistä. Lajin kuulee helpolla pitkän matkan päähän. Laji elää muista suomalaisista sammakoista poiketen ympärivuotisesti lammikoissa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä