Pirkkalan koulu on oppimiseen innostava turvallinen koulu.

Yhdessä tekeminen ja oppilaiden sekä heidän huoltajiensa osallisuus näkyvät koulun arjessa.

Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

Oppilaita kasvatetaan vastuuseen itsestään ja ympäristöstään.

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Oppiva yhteisö

Oppiva yhteisö on toimintakulttuurin ytimenä. Pirkkalan koulussa jaetaan osaamista ja ideoita.

Koulua kehitetään yhdessä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Lukuvuoden aikana pohditaan tavoitteita, suunnitellaan toimintaa ja arvioidaan omaa työtä. Rehtori käy vuosittain kehityskeskustelun henkilöstön kanssa. Henkilöstön koulutustarvetta seurataan.

Tärkein toimintaa ohjaava asia on myönteisen minäkuvan tukeminen vahvuuksien kautta. Luokkatilanteissa rohkaistaan oppilaita yrittämään parhaansa eikä pelkäämään virheitä. Luonteenvahvuuksia edistämme käsittelemällä niitä oppitunneilla. Vahvuuksien tunnistaminen on portti niiden rakentamiseen. Käsiteltäviä vahvuuksia ovat mm. sinnikkyys, ryhmätyötaidot, kiitollisuus, luovuus, harkitsevuus, itsesäätely ja ystävällisyys.

Yhdessä tekeminen ja osallisuus näkyvät työtapojen valinnassa ja oppilaiden osallistamisessa ikätason mukaan.

Kiireettömyys tarkoittaa sitä, että pysähdymme kuuntelemaan ja olemaan läsnä.

Oppitunneille lisätään liikettä ja toiminnallisuutta.

Työnteon oppiminen on tärkeää: työhön syventyminen, ponnistelu ja työn loppuunsaattaminen.

Henkilökunta toimii oppivana yhteisönä esimerkkinä oppilaille. Oppilaat kokevat kuuluvansa kouluyhteisöön ja kokevat olevansa sen merkityksellinen osa.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Oppilas tulee mielellään kouluun, tuntee olonsa turvalliseksi ja kokee oppimisen itselleen merkitykselliseksi. Tämän tavoitteen edistäminen kuuluu kaikille koulun aikuisille tehtävästä riippumatta.

Turvallisuuden tunne on hyvin keskeinen sekä oppimisessa että oppilaan hyvinvoinnissa. Oppiminen edellyttää turvallisuuden tunnetta. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tätä tavoitetta.

Pedagoginen turvallisuus
Oppilaalla on mahdollisuus epäonnistua ilman häpeää ja annetut tehtävät ovat sopivan tasoisia.

Sosiaalinen turvallisuus
Ryhmän jäsenet kohtelevat toisiaan hyvin ja puhuvat ystävällisesti toisilleen.

Psyykkinen turvallisuus
Oppilas voi luottaa opettajaan ja koulutovereihin, voi pyytää ja saa apua tarvittaessa. Oppilas tietää, miten hänen pitää toimia.

Fyysinen turvallisuus
Turvallisuussuunnitelmat päivitetään lukuvuoden alkaessa ja käsitellään koko henkilöstön ja oppilaiden kanssa.

Psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta edistetään seuraavin keinoin

Yhteiset arvot ja yhdessä sovitut pelisäännöt

2. Hyvä ilmapiiri ja ryhmähenki

Koulussa/luokassa tavoitteena on avoin ja hyväksyvä ilmapiiri. Yhdessä tekeminen toista kunnioittaen herättää luottamusta ja uskallusta olla oma itsensä. Luottamus synnyttää turvallisuuden tunnetta. Kummi- ja oppilaskuntatoiminta edistää hyvää ryhmähenkeä.

3. Palautteen antamisen periaatteet

kiitä, kannusta ja rohkaise
aitoa ja rehellistä
yksi asia kerrallaan
toimintaan, ei persoonaan kohdistuvaa
konkreettista ja perusteltua
ratkaisukeskeistä
vahvuuksien kautta
palautteella on suuri merkitys motivaatioon ja itsetuntoon, sitä kautta myös turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteeseen.

Oppimisen tunne-esteiden poistaminen

Oppimisen tunne-esteitä ovat mm. huolestuneisuus, ahdistuneisuus, pelko, jännitys, nolous, nöyryytys, kateus ja kilpailu. Oppilaalla on lupa kysyä ja ihmetellä, voi kysyä ilman nolaamisen pelkoa. Oppilaan ei tarvitse pelätä vastaamista: voi vastata, vaikka ei ole varma vastauksen oikeellisuudesta. Luokkatovereiden ja opettajan tuki ovat tärkeitä. Sopivantasoiset tehtävät luovat onnistumisen kokemuksia. Onnistumiset lisäävät itseluottamusta ja sitä kautta hyvää itsetuntoa.
Luokassa saisi olla iloa, toivoa ja huumoria.

Kodin tuki

Oppimista ja kasvua tukee se, että perusasiat ovat kunnossa (ravinto, rakkaus, rajat, lepo ja liikunta). Vanhempien kiinnostus ja myönteinen asenne koulua kohtaan edistää oppimista. Koulun palvelut ovat helposti saatavilla ja vanhempien on helppo asioida koulun henkilökunnan kanssa.

Liikettä koulupäivään

toiminnalliset työtavat
taukojumppa ja liikuntaleikit
opintoretkiä lähiympäristöön
ulkona pidettävät oppitunnit
oppilaiden suunnittelemat liikunnalliset tapahtumat
liikkumiseen houkuttelevia välineitä ja koulupiha

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Erilaisia työtapoja käyttämällä taataan jokaisen oppilaan mahdollisuus oppimiseen.
Oppilaiden roolittaminen tehtäviin vahvuuksiensa mukaan. Vaatimukset ja tehtävät laaditaan oppijan resurssien ja ikäryhmän mukaan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen on tärkeä osa koulunkäyntiä ja opetusta. Yhdessä tekeminen edistää rakentavaa osaamista.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Kielitietoinen yhteisö: ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Rakennetaan yhteistä ymmärrystä toista kunnioittaen. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti. Tärkeää miettiä, miten joku asia sanotaan. Opettajan ja huoltajien omat asenteet ja puhetapa ovat kielellinen malli.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Hyvät toimintatavat rakennetaan yhdessä. Kuulluksi tuleminen on todella tärkeää kaikille. Tulla kuulluksi ja olla nähty on edellytys oppilaan hyvinvointiin. Oppilaat, jotka saavat kokemuksen tulla kuulluiksi ja arvostetuiksi osallistuvat mielellään yhteisten asioiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Oppilaskunnan rooli on merkittävä. Oppilaskunta luo yhden tärkeän kanavan oppilaan äänille. Kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, ideoita viljellään ja niitä jalostetaan ja näin pystytään itse vaikuttamaan koulussa tehtävään toimintaan. Se vahvistaa yhteistyötä eri luokkien oppilaiden välillä ja luo siltaa yhteisen hyväksi toimimiselle. Oppilas, joka pystyy vaikuttamaan oman koulunsa asioihin, kohtelee koulua hyvin ja tuntee kuuluvansa yhteisöön.

Kummitoiminta lisää vastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä. Siinä isot oppilaat pitävät huolta koulun pienemmistä. Esimerkkinä toimiminen ja ihailun kohteena oleminen on isoille oppilaille mieleistä.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Tasa-arvo tarkoittaa ihmisten yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja velvollisuuksia riippumatta sukupuolesta. Koulussa se tarkoittaa, että oppilaat saavat samanarvoisen kohtelun sukupuolestaan riippumatta.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa ihmisiä kohdellaan samalla tavoin. Se on jokaisen perusoikeus. Oppilaiden erityistarpeet tulee kuitenkin huomioida. Hyvä oppilaantuntemus on tärkeässä roolissa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat isoja asioita, jotka on hyvä pitää mielessä, tiedostaa ja tarkkailla omaa suhtautumista.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Kestävä kehitys on kasvamista vastuuseen. Toiminta kytketään lapsen lähiympäristöön ja kestäviin elämäntapoihin sekä itse tekemiseen. Säästetään energiaa ja materiaaleja, kierrätetään raaka-aineita. Kaikki luokat vuorollaan vastaavat pihan siisteydestä. Maan päivänä siivotaan koulun lähiympäristön roskat.

Oppimisympäristöt

Monipuoliset tilat mahdollistavat pienryhmätyöskentelyn ja erilaiset projektityöt.
Nykyaikaiset tietotekniset laitteet monipuolistavat opetusta sekä lisäävät oppilaiden viihtyvyyttä.
Ryhmätyöt edistävät vuorovaikutustaitojen oppimista sekä yhteisöllisyyttä
Kirjaston monipuolinen käyttö
Ulkotilojen hyödyntäminen opetuksessa: ulos oppimaan
Oppilaskunta/huoltajat otetaan mukaan oppimisympäristön ja työtapojen kehittämiseen.

Työtavat

Joka luokassa panostetaan toiminnallisiin työtapoihin, oppijan osallisuuteen, oppimisen iloon, elämyksellisyyteen, yhteistyöhön ja ryhmän voimaan.
Oppiaineita yhdistetään kokonaisuuksiksi tai ilmiöiksi.
Tietotekniikan monipuolinen käyttö lisää kiinnostuvuutta ja monimuotoisuutta.
Oppilaan itse- ja vertaisarviointi on hyvä keino hedelmälliseen keskusteluun ja oppimaan oppimiseen.
Opiskelustrategioiden opetus on tärkeää.
Oppilaiden itsetunnon nostaminen sekä tukeminen yksilöllisesti, vahvuuspedagogiikka.
Tarjotaan kaiken toiminnallisuuden keskellä myös rauhoittavia hetkiä esim. lukeminen, kuvataide, rentoutusharjoitukset.

Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Pirkkalan koulussa toteutetaan yhteinen monialainen oppimiskokonaisuus viikolla 7

Aihe: Hyvinvointi

Tavoitteet/sisältö/toteutus

kirjavinkkaus: hyvinvointiaiheista kirjallisuutta
liikunta: ulkoilupäivä Hiittenharjulla
äidinkieli: sadut, runot, tarinat, sanelut
rentoutuminen, esim. huilivälkät salissa
asiantuntijoiden tunnit: terveydenhoitaja, kuraattori ja muut toimijat
käytöstavat, tervehtiminen, kielenkäyttö
turvallisuus, liikenteessä, kotona ja koulussa

Seuranta: kysely viikon lopuksi

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Yhteistyö

Oppilaiden osallisuus

Oppilaat otetaan mukaan ikätaso huomioiden seuraavien asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen:

oman koulutyö ja luokassa tapahtuvan toiminta
monialaiset oppimiskokonaisuudet
oppimisympäristöt ja työtavat
opetussuunnitelma ja siihen liittyvät suunnitelmat
järjestyssäännöt
oppimiskeskustelut: itsearviointi ja vertaisarviointi

Osallisuus toteutetaan luokanopettajan johdolla luokassa keskustellen tai oppilaskunnan kautta.

Kummitoiminta

Viidesluokkalaiset toimivat ykkösluokkalaisten kummeina ja kuudesluokkalaiset toimivat kakkosluokkalaisten kummeina.

Oppilaskuntatoiminta

Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Se kehittää oppilaiden kykyjä ja taitoja toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja edistää oppilaiden harrastustoimintaa sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskunnan ohjaajana toimii Elina Nordlund.

Oppilaskunnan hallituksen tehtävä ja toimintatavat

Oppilaskunnan hallituksen kokousten tavoitteena on käytännössä harjoitella erilaisia demokratiataitoja sekä tehdä päätöksiä oppilaita koskevissa asioissa. Kokouksissa opetellaan kuuntelemisen, väittelemisen, ideoinnin, argumentoinnin ja kriittisen pohdiskelun taitoja.

Pirkkalan koulun oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallitus koostuu joka luokka-asteen edustajista: 2 edustajaa/luokka. Luokkansa edustajina he vievät viestiä luokkansa oppilailta hallituksen kokoukseen sekä tuovat tietoa kokouksessa päätetyistä asioista luokkaan. Luokan edustajan kautta kaikki oppilaat voivat vaikuttaa koulun asioihin.

Kodin ja koulun yhteistyö

Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulumme toimintakulttuuria. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö kasvatustyössä on vastavuoroista: koulu tukee vanhempia ja vanhemmat tukevat koulua, tehdään yhteistä työtä lapsen parhaaksi.

Yhteistyömuodot

Wilma yhteydenpitoon

Oppimiskeskustelut kaikille loka-joulukuussa

Muita tapaamisia tarvittaessa

Yhteisöllisyys ja koulun kehittäminen

Vanhempainillat
Yhteiset tapahtumat

Tehdään yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa.

Kodin ja koulun yhteistyöstä

Tiedotuskanavana kodin ja koulun välisessä viestinnässä toimii pääasiassa Wilma.

Henkilökunta lukee Wilma-viestejä arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Viesteihin vastataan viimeistään seuraavana arkipäivänä. Puhelut ja viestit opettajien työpuhelimiin.

Opettajat lähettävät viikkotiedotteen, jossa kerrotaan kuulumisia koulun arjesta ja tiedotetaan eri asioista. Wilmaan merkitään mm. poissaolot, myöhästymiset ja tietoa läksyjen hoitamisesta. Jos jostakin asiasta herää huoli koulussa, otetaan yhteyttä pääsääntöisesti soittamalla. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pidetään moniammatillinen palaveri, jotta voidaan miettiä yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja.

Ohjaavaa ja erityisesti positiivista ja kannustavaa palautetta pyrimme antamaan usein ja suoraan oppilaalle oppitunnin aikana. Wilmaa voidaan käyttää esim. jonkin harjoiteltavan asian edistymisen seurantaan, josta sitten annetaan palautetta. Luokanopettaja voi vielä tarkemmin sopia yhdessä huoltajien kanssa Wilman käytöstä omalla luokalla.

Koulussa harjoitellaan päivittäin vuorovaikutustaitoja, joita kaveritaidoiksikin voisi kutsua. Koulun aikuisten jokapäiväistä kasvatustyötä on ohjata oppilaita toimimaan oikein eri tilanteissa. Vakavammista/toistuvista häiriöistä seuraa kasvatuskeskustelu (perusopetuslaki 35a §). Keskustelusta laitetaan merkintä Wilmaan ja lähetetään kirjallinen lomake kotiin.

Järjestyssäännöt löytyvät koulun kotisivulta Pedanetista. Kotisivulta löytyy myös koulun kiusaamisen vastainen ohjelma, oppilashuolto otsikon alta. Tärkeätä on saada mahdollisimman pian tieto asiasta ja sen jälkeen keskustella kaikkien asianosaisten kanssa ja sopia, miten asiassa edetään ja miten asiaa seurataan.

Asiallinen viestintä, luottamus ja kunnioitus ovat hyviä kulmakiviä koulun ja kodin sujuvalle yhteistyölle, jossa yhteisenä tavoitteena on aina lapsen paras.

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Koulun sisäinen yhteistyö

Opettajakokoukset keskiviikkoisin klo 13.15-14.15

Tiimipalaverit

Yhteissuunnittelu ja koulun kehittäminen
Tapahtumien järjestely
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu
Yhteistyö TK/TS, yhteinen käsityö oppiaine
Samat aiheet eri oppiaineissa
Samanaikaisopetus
Oppilaskunta- ja kummitoiminta

Yhteistyötahoja

Oppilashuoltoryhmät
Koulujen välinen yhteistyö
Nivelvaiheiden yhteistyö: varhaiskasvatus, esikoulu, yläkoulu
Kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttaminen

Yhteistyö seurojen ja yhdistysten kanssa

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Toiminta järjestetään siten, että ne tukevat oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Toiminnan pitää vahvistaa kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekee mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan koulupäivän.

Koulun kirjastotoiminta

Koulun kirjasto on auki jokaiselle luokka-asteelle, joka viikko. Kirjastoa hoitaa Henna Vähämäki. Oppitunneilla kirjastossa käydään opettajan johdolla.

Kouluruokailu

Ruokailutilanteesta pyritään tekemään rauhallinen ja mieluisa hetki kaikille. Oppilaat otetaan mukaan kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen. Opettajat ohjaavat hyviin ja terveellisiin ruokailutapoihin. Kouluruokailun kattaa kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta.

Pyritään ottamaan ruokaa sen verran, kun jaksetaan syödä. Kaikkia ruokia maistetaan.
Jos oppilaalla havaitaan ongelmia syömisessä, ilmoitetaan siitä huoltajille ja tarvittaessa ohjataan terveydenhoitajalle.

Ruokapalvelu tekee asiakaskyselyjä ja ottaa palautteen huomioon toimintansa kehittämisessä.
Ruuan laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Laatutekijöitä on terveellisyys, monipuolisuus ja maku. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan kotimaista lähiruokaa.

Välitunnit

Välitunnilla pyritään liikkumaan ja leikkimään. Välitunnilla on kaksi aikuista aina paikalla. Välituntivalvontalista on nähtävissä opettajahuoneen ilmoitustaululla. Pike-areenan käyttöön luokilla on omat vuorot. Vuorolista on ulko-ovessa ja luokissa.

Päivänavaus

Päivänavaukset ovat omassa luokassa ja yhteisesti salissa kerran kuukaudessa kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Seurakunta pitää aamunavauksia sovitusti.

Koulun tapahtumat

Opintoretkiä/oppitunteja lähiympäristöön mahdollisuuksien mukaan: lähimetsään, leikkikentälle, Vinnarin kentälle, keskustaan, Honkalaan, Hiittenharjulle, luontopolulle, jokirantaan, kirjastoon, kirkkoon, museoon ja uimahalliin.

Vanhempainilta
Koulukuvaus
Teemapäiviä
Joulu- ja kevätjuhla
Yökoulut, tai iltakoulut, koululla/kirjastossa mahdollisuuksien mukaan
Luokkaretket/leirikoulut mahdollisuuksien mukaan

Yrittäjyyskasvatus

Pirkkalan koulussa otetaan käyttöön Nuori yrittäjyys pedagoginen ohjelma. NY Yrittäjyyskasvatuksen polku on pedagoginen ohjelmakokonaisuus, joka tarjoaa käytännönläheisiä työvälineitä lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen vahvistamiseen.

1.-3.lk teemana on vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen ja 4.-6.lk teemana lähiympäristön, ammattien ja talouden kiertokulun oivaltaminen. 6.luokalla tehdään Yrityskylä-vierailu.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä. Syyslukukauden alussa kerrataan oppilaiden kanssa liikenteeseen liittyviä turvallisuusasioita. Kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan ajoissa huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta ja häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä. Koulumatka ei ole kouluaikaa.

Valinnaiset aineet

Syyslukukausi

Käsityö

Käsityön valinnaisaineessa suunnitellaan ja toteutetaan yleishyödyllinen ja toimiva projektityö oppilaiden oman ideoinnin pohjalta. Käytetään monipuolisesti eri materiaaleja ja tekniikoita esim. elektroniikkaa, sorvausta ja kierrätysmateriaaleja.

Tavoitteena on syventää jo opittuja teknisen työn taitoja ja käyttää niitä monipuolisesti osana projektityötä.

Kuvataide

Oppilas suunnittelee ja toteuttaa kuvataiteen töitä. Tuntien sisältö rakennetaan oppilaiden toiveiden ja ideoiden pohjalta. Töissä käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita.

Liikunta Valinnaisen liikunnan tavoitteena on tarjota oppilaille monipuolisia liikuntakokemuksia oppilaiden omat toiveet huomioiden. Liikumme lähinnä koulun lähialueella, mutta pyrimme tutustumaan pyöräillen myös Harjavallan monipuolisiin liikuntapaikkoihin.

Kevätlukukausi

Käsityö

Tavoitteena on syventää jo opittuja teknisen työn taitoja ja käyttää niitä monipuolisesti osana projektityötä.

Kuvataide

Valinnaisen aineen arviointi

hyväksytty/hylätty