Pirkkalan koulu on oppimiseen innostava turvallinen koulu.

Yhdessä tekeminen ja oppilaiden sekä heidän huoltajiensa osallisuus näkyvät koulun arjessa.

Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

Oppilaita kasvatetaan vastuuseen itsestään ja ympäristöstään.

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Oppiva yhteisö

Oppiva yhteisö on toimintakulttuurin ytimenä. Pirkkalan koulussa jaetaan osaamista ja ideoita.

Koulua kehitetään yhdessä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Lukuvuoden aikana pohditaan tavoitteita, suunnitellaan toimintaa ja arvioidaan omaa työtä. Rehtori käy vuosittain kehityskeskustelun henkilöstön kanssa. Henkilöstön koulutustarvetta seurataan.

Tärkein toimintaa ohjaava asia on myönteisen minäkuvan tukeminen vahvuuksien kautta. Luokkatilanteissa rohkaistaan oppilaita yrittämään parhaansa eikä pelkäämään virheitä. Luonteenvahvuuksia edistämme käsittelemällä niitä oppitunneilla. Vahvuuksien tunnistaminen on portti niiden rakentamiseen. Käsiteltäviä vahvuuksia ovat mm. sinnikkyys, ryhmätyötaidot, kiitollisuus, luovuus, harkitsevuus, itsesäätely ja ystävällisyys.

Yhdessä tekeminen ja osallisuus näkyvät työtapojen valinnassa ja oppilaiden osallistamisessa ikätason mukaan.

Kiireettömyys tarkoittaa sitä, että pysähdymme kuuntelemaan ja olemaan läsnä.

Oppitunneille lisätään liikettä ja toiminnallisuutta.

Työnteon oppiminen on tärkeää: työhön syventyminen, ponnistelu ja työn loppuunsaattaminen.

Henkilökunta toimii oppivana yhteisönä esimerkkinä oppilaille. Oppilaat kokevat kuuluvansa kouluyhteisöön ja kokevat olevansa sen merkityksellinen osa.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Oppilas tulee mielellään kouluun, tuntee olonsa turvalliseksi ja kokee oppimisen itselleen merkitykselliseksi. Tämän tavoitteen edistäminen kuuluu kaikille koulun aikuisille tehtävästä riippumatta.

Turvallisuuden tunne on hyvin keskeinen sekä oppimisessa että oppilaan hyvinvoinnissa. Oppiminen edellyttää turvallisuuden tunnetta. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tätä tavoitetta.

Pedagoginen turvallisuus
Oppilaalla on mahdollisuus epäonnistua ilman häpeää ja annetut tehtävät ovat sopivan tasoisia.

Sosiaalinen turvallisuus
Ryhmän jäsenet kohtelevat toisiaan hyvin ja puhuvat ystävällisesti toisilleen.
Psyykkinen turvallisuus
Oppilas voi luottaa opettajaan ja koulutovereihin, voi pyytää ja saa apua tarvittaessa. Oppilas tietää, miten hänen pitää toimia.

Fyysinen turvallisuus
Turvallisuussuunnitelmat päivitetään lukuvuoden alkaessa ja käsitellään koko henkilöstön ja oppilaiden kanssa.

Psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta edistetään seuraavin keinoin

Yhteiset arvot ja yhdessä sovitut pelisäännöt

2. Hyvä ilmapiiri ja ryhmähenki

Koulussa/luokassa tavoitteena on avoin ja hyväksyvä ilmapiiri. Yhdessä tekeminen toista kunnioittaen herättää luottamusta ja uskallusta olla oma itsensä. Luottamus synnyttää turvallisuuden tunnetta. Kummi- ja oppilaskuntatoiminta edistää hyvää ryhmähenkeä.

3. Palautteen antamisen periaatteet

kiitä, kannusta ja rohkaise
aitoa ja rehellistä
yksi asia kerrallaan
toimintaan, ei persoonaan kohdistuvaa
konkreettista ja perusteltua
ratkaisukeskeistä
vahvuuksien kautta
palautteella on suuri merkitys motivaatioon ja itsetuntoon, sitä kautta myös turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteeseen.

Oppimisen tunne-esteiden poistaminen

Oppimisen tunne-esteitä ovat mm. huolestuneisuus, ahdistuneisuus, pelko, jännitys, nolous, nöyryytys, kateus ja kilpailu. Oppilaalla on lupa kysyä ja ihmetellä, voi kysyä ilman nolaamisen pelkoa. Oppilaan ei tarvitse pelätä vastaamista: voi vastata, vaikka ei ole varma vastauksen oikeellisuudesta. Luokkatovereiden ja opettajan tuki ovat tärkeitä. Sopivantasoiset tehtävät luovat onnistumisen kokemuksia. Onnistumiset lisäävät itseluottamusta ja sitä kautta hyvää itsetuntoa.
Luokassa saisi olla iloa, toivoa ja huumoria.

Kodin tuki

Oppimista ja kasvua tukee se, että perusasiat ovat kunnossa (ravinto, rakkaus, rajat, lepo ja liikunta). Vanhempien kiinnostus ja myönteinen asenne koulua kohtaan edistää oppimista. Koulun palvelut ovat helposti saatavilla ja vanhempien on helppo asioida koulun henkilökunnan kanssa.

Liikettä koulupäivään / Liikemestari

Oppilaiden liikkuvuutta kehitetään Liikemestari -ohjelman avulla. Liikemestari koostuu viidestä moduulista, joissa jokaisessa on kaksi kehitettävää aihetta. Lisäksi käytössämme on yleisiä materiaaleja monipuolisen liikkuvuuden ylläpitämiseksi.
toiminnalliset työtavat
taukojumppa ja liikuntaleikit
opintoretkiä lähiympäristöön
ulkona pidettävät oppitunnit
oppilaiden suunnittelemat liikunnalliset tapahtumat
liikkumiseen houkuttelevia välineitä ja koulupiha

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Erilaisia työtapoja käyttämällä taataan jokaisen oppilaan mahdollisuus oppimiseen.
Oppilaiden roolittaminen tehtäviin vahvuuksiensa mukaan. Vaatimukset ja tehtävät laaditaan oppijan resurssien ja ikäryhmän mukaan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen on tärkeä osa koulunkäyntiä ja opetusta. Yhdessä tekeminen edistää rakentavaa osaamista.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Kielitietoinen yhteisö: ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Rakennetaan yhteistä ymmärrystä toista kunnioittaen. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti. Tärkeää miettiä, miten joku asia sanotaan. Opettajan ja huoltajien omat asenteet ja puhetapa ovat kielellinen malli.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Hyvät toimintatavat rakennetaan yhdessä. Kuulluksi tuleminen on todella tärkeää kaikille. Tulla kuulluksi ja olla nähty on edellytys oppilaan hyvinvointiin. Oppilaat, jotka saavat kokemuksen tulla kuulluiksi ja arvostetuiksi osallistuvat mielellään yhteisten asioiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Oppilaskunnan rooli on merkittävä. Oppilaskunta luo yhden tärkeän kanavan oppilaan äänille. Kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, ideoita viljellään ja niitä jalostetaan ja näin pystytään itse vaikuttamaan koulussa tehtävään toimintaan. Se vahvistaa yhteistyötä eri luokkien oppilaiden välillä ja luo siltaa yhteisen hyväksi toimimiselle. Oppilas, joka pystyy vaikuttamaan oman koulunsa asioihin, kohtelee koulua hyvin ja tuntee kuuluvansa yhteisöön.

Kummitoiminta lisää vastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä. Siinä isot oppilaat pitävät huolta koulun pienemmistä. Esimerkkinä toimiminen on isoille oppilaille mieleistä.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Tasa-arvo tarkoittaa ihmisten yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja velvollisuuksia riippumatta sukupuolesta. Koulussa se tarkoittaa, että oppilaat saavat samanarvoisen kohtelun sukupuolestaan riippumatta.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa ihmisiä kohdellaan samalla tavoin. Se on jokaisen perusoikeus. Oppilaiden erityistarpeet tulee kuitenkin huomioida. Hyvä oppilaantuntemus on tärkeässä roolissa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat isoja asioita, jotka on hyvä pitää mielessä, tiedostaa ja tarkkailla omaa suhtautumista.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Kestävä kehitys on kasvamista vastuuseen. Toiminta kytketään lapsen lähiympäristöön ja kestäviin elämäntapoihin sekä itse tekemiseen. Säästetään energiaa ja materiaaleja, kierrätetään raaka-aineita. Kaikki luokat vuorollaan vastaavat pihan siisteydestä. Maan päivänä siivotaan koulun lähiympäristön roskat.

Oppimisympäristöt

Monipuoliset tilat mahdollistavat pienryhmätyöskentelyn ja erilaiset projektityöt.
Nykyaikaiset tietotekniset laitteet monipuolistavat opetusta sekä lisäävät oppilaiden viihtyvyyttä.
Ryhmätyöt edistävät vuorovaikutustaitojen oppimista sekä yhteisöllisyyttä
Kirjaston monipuolinen käyttö
Ulkotilojen hyödyntäminen opetuksessa: ulos oppimaan
Oppilaskunta/huoltajat otetaan mukaan oppimisympäristön ja työtapojen kehittämiseen.

Työtavat

Luokissa panostetaan toiminnallisiin työtapoihin, oppijan osallisuuteen, oppimisen iloon, elämyksellisyyteen, yhteistyöhön ja ryhmän voimaan.
Oppiaineita yhdistetään kokonaisuuksiksi tai ilmiöiksi.
Tietotekniikan monipuolinen käyttö lisää kiinnostuvuutta ja monimuotoisuutta.
Oppilaan itse- ja vertaisarviointi on hyvä keino hedelmälliseen keskusteluun ja oppimaan oppimiseen.
Opiskelustrategioiden opetus on tärkeää.
Oppilaiden itsetunnon nostaminen sekä tukeminen yksilöllisesti, vahvuuspedagogiikka.
Tarjotaan kaiken toiminnallisuuden keskellä myös rauhoittavia hetkiä esim. lukeminen, kuvataide, rentoutusharjoitukset.

Työaika lukuvuonna 2025-2026

Syyslukukausi alkaa 7.8.2025 klo 9.00 ja päättyy 20.12.2025
Lauantaikoulupäivä 4.10.2025
Syysloma 20.-26.10.2025
Kevätlukukausi alkaa 7.1.2026 ja päättyy lauantaina 30.5.2026
Talviloma 16.2.2026 - 25.2.2026
Pääsiäisloma 3.4.2026 - 6.4.2026
Vapaapäivä 15.5.2026 (korvaus lauantaityöpäivästä 4.10.2025)

Oppituntien alkamis- ja päättymisajat

oppitunti 8.00-8.45 2. oppitunti 9.00-9.45 3. oppitunti 10.00-10.45 4. oppitunti 11.15-12.00 5. oppitunti 12.15-13.00 6. oppitunti 13.15-14.00 7. oppitunti 14.15-15.00

Ruokatauko luokittain klo 10.30 ja 12.00 välisenä aikana. Opettajat voivat pitää iltapäivällä kaksoistunnin, jolloin välitunti jää pitämättä. Muutoksista informoidaan aina huoltajia.

Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Pirkkalan koulussa toteutetaan yhteinen monialainen oppimiskokonaisuus (liite 5)

Aihe: Lisää liikettä

Seuranta: (liite 6)

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Yhteistyö

Oppilaiden osallisuus

Oppilaat otetaan mukaan ikätaso huomioiden seuraavien asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen:

oman koulutyö ja luokassa tapahtuvan toiminta
monialaiset oppimiskokonaisuudet
oppimisympäristöt ja työtavat
opetussuunnitelma ja siihen liittyvät suunnitelmat
järjestyssäännöt
oppimiskeskustelut: itsearviointi ja vertaisarviointi

Osallisuus toteutetaan luokanopettajan johdolla luokassa keskustellen tai oppilaskunnan kautta.

Kummitoiminta

Viidesluokkalaiset toimivat ykkösluokkalaisten kummeina ja kuudesluokkalaiset toimivat kakkosluokkalaisten kummeina.

Oppilaskuntatoiminta

Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Se kehittää oppilaiden kykyjä ja taitoja toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja edistää oppilaiden harrastustoimintaa sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskunnan ohjaajana toimii Elina Nordlund.

Oppilaskunnan hallituksen tehtävä ja toimintatavat:

Oppilaskunnan hallituksen kokousten tavoitteena on käytännössä harjoitella erilaisia demokratiataitoja sekä tehdä päätöksiä oppilaita koskevissa asioissa. Kokouksissa opetellaan kuuntelemisen, väittelemisen, ideoinnin, argumentoinnin ja kriittisen pohdiskelun taitoja.

Pirkkalan koulun oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallitus koostuu joka luokka-asteen edustajista: 2 edustajaa/luokka. Luokkansa edustajina he vievät viestiä luokkansa oppilailta hallituksen kokoukseen sekä tuovat tietoa kokouksessa päätetyistä asioista luokkaan. Luokan edustajan kautta kaikki oppilaat voivat vaikuttaa koulun asioihin.

Lapsiparlamentti

Lapsiparlamentti tukee lasten oikeutta osallistua ja mahdollisuutta vaikuttaa oman elinympäristön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Lapsiparlamanetti on alakoululaisten lasten vaikuttamiskanava. Lapsiparlamentti on osoitus lapsiystävällisestä kunnasta ja lapsivaikutusten arvioinnista.

Lapsiparlamentti kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Lapsiparlamentille mahdollistetaan valtuuston kyselytunti, jolloin lapsilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä valtuustolle tai toivomalleen vaikuttamistoimielimelle tai lautakunnalle.

Lapsiparlamenttiin on valittu Pirkkalan koulusta kuusi oppilaskunnan hallituksen jäsentä, luokilta 4-6.

Kodin ja koulun yhteistyö

Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulumme toimintakulttuuria. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö kasvatustyössä on vastavuoroista: koulu tukee vanhempia ja vanhemmat tukevat koulua, tehdään yhteistä työtä lapsen parhaaksi.

Tiedotuskanavana kodin ja koulun välisessä viestinnässä toimii pääasiassa Wilma.

Henkilökunta lukee Wilma-viestejä arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Viesteihin vastataan viimeistään seuraavana arkipäivänä. Puhelut ja viestit opettajien työpuhelimiin.

Opettajat lähettävät viikkotiedotteen, jossa kerrotaan kuulumisia koulun arjesta ja tiedotetaan eri asioista. Wilmaan merkitään mm. poissaolot, myöhästymiset ja tietoa läksyjen hoitamisesta. Jos jostakin asiasta herää huoli koulussa, otetaan yhteyttä pääsääntöisesti soittamalla. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pidetään moniammatillinen palaveri, jotta voidaan miettiä yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja.

Ohjaavaa ja erityisesti positiivista ja kannustavaa palautetta pyrimme antamaan usein ja suoraan oppilaalle oppitunnin aikana. Wilmaa voidaan käyttää esim. jonkin harjoiteltavan asian edistymisen seurantaan, josta sitten annetaan palautetta. Luokanopettaja voi vielä tarkemmin sopia yhdessä huoltajien kanssa Wilman käytöstä omalla luokalla.

Koulussa harjoitellaan päivittäin vuorovaikutustaitoja, joita kaveritaidoiksikin voisi kutsua. Koulun aikuisten jokapäiväistä kasvatustyötä on ohjata oppilaita toimimaan oikein eri tilanteissa. Vakavammista/toistuvista häiriöistä seuraa kasvatuskeskustelu (perusopetuslaki 35a §). Keskustelusta laitetaan merkintä Wilmaan ja lähetetään kirjallinen lomake kotiin.

Järjestyssäännöt löytyvät koulun kotisivulta Pedanetista. Kotisivulta löytyy myös koulun kiusaamisen vastainen ohjelma, oppilashuolto otsikon alta. Tärkeätä on saada mahdollisimman pian tieto asiasta ja sen jälkeen keskustella kaikkien asianosaisten kanssa ja sopia, miten asiassa edetään ja miten asiaa seurataan.

Asiallinen viestintä, luottamus ja kunnioitus ovat hyviä kulmakiviä koulun ja kodin sujuvalle yhteistyölle, jossa yhteisenä tavoitteena on aina lapsen paras.

Yhteistyömuodot

Wilma yhteydenpitoon

Oppimiskeskustelut kaikille loka-joulukuussa

Muita tapaamisia tarvittaessa

Yhteisöllisyys ja koulun kehittäminen

Vanhempainillat
Yhteiset tapahtumat

Tehdään yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa.

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Koulun sisäinen yhteistyö

Opettajakokoukset keskiviikkoisin klo 13.15-14.15

Tiimipalaverit

Yhteissuunnittelu ja koulun kehittäminen
Tapahtumien järjestely
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu
Yhteistyö, käsityö yhteinen oppiaine
Samat aiheet eri oppiaineissa
Samanaikaisopetus
Oppilaskunta- ja kummitoiminta

Yhteisssuunniteluaika

Yhteissuunnittelutyöaika (OVTES 6§)

Opetus- ja muiden tehtävien (esim. oman opetuksen suunnittelu ja jälkityöt, arviointi sekä erikseen korvattavat vastuutehtävät) lisäksi opettajan tulee osallistua opetuksen yhteissuunnitteluun, asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä koulun toiminnan kehittämiseen enintään 120 lukuvuodessa.

Työaikasuunnitelma:

Opetuksen ja muun toiminnan yhteissuunnittelu: 35h

Opekokoukset/tiimit (3*10kk, noin 1h)

Pedagogiset ja oppilashuollolliset palaverit: 15h
Oppimiskeskustelut: 20h (noin1h/oppilas)
Muu kodin ja koulun yhteistyö: 50h (Wilma noin 15 min/päivä)
Vajaat työpäivät korvaavat juhlat, vanhempainillat ym. ilta-aikaan osuvan toiminnan.

Yhteistyötahoja

Oppilashuoltoryhmät
Koulujen välinen yhteistyö
Nivelvaiheiden yhteistyö: varhaiskasvatus, esikoulu, yläkoulu
Kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttaminen

Yhteistyö seurojen ja yhdistysten kanssa

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Toiminta järjestetään siten, että ne tukevat oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Toiminnan pitää vahvistaa kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekee mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan koulupäivän.

Koulun kirjastotoiminta

Koulun kirjasto on auki viikoittain jokaiselle luokka-asteelle. Kirjastoa hoitaa Henna Vähämäki. Oppitunneilla kirjastossa käydään opettajan johdolla.

Kouluruokailu

Ruokailutilanteesta pyritään tekemään rauhallinen ja mieluisa hetki kaikille. Oppilaat otetaan mukaan kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen. Opettajat ohjaavat hyviin ja terveellisiin ruokailutapoihin. Kouluruokailun kattaa kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta.

Pyritään ottamaan ruokaa sen verran, kun jaksetaan syödä. Kaikkia ruokia maistetaan.
Jos oppilaalla havaitaan ongelmia syömisessä, ilmoitetaan siitä huoltajille ja tarvittaessa ohjataan terveydenhoitajalle.

Ruokapalvelu tekee asiakaskyselyjä ja ottaa palautteen huomioon toimintansa kehittämisessä.
Ruuan laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Laatutekijöitä on terveellisyys, monipuolisuus ja maku. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan kotimaista lähiruokaa.

Välitunnit

Välitunnilla pyritään liikkumaan ja leikkimään. Välitunnilla on kaksi aikuista aina paikalla. Välituntivalvontalista on nähtävissä opettajahuoneen ilmoitustaululla. Pike-areenan käyttöön luokilla on omat vuorot. Vuorolista on ulko-ovessa ja luokissa.

Päivänavaus

Päivänavaukset ovat omassa luokassa ja yhteisesti salissa kerran kuukaudessa kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Seurakunta pitää tunnustuksettomia aamunavauksia sovitusti.

Kerhotoiminta

Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastaa toimintakulttuuria. Harjavalta on saanut hankeavustusta opetushallitukselta lukuvuodeksi 2025-2026, jonka turvin Harrastamisen Harjavallan malli järjestää kerhotoimintaa perusopetusikäisille. Kerhoista tiedotetaan kohderyhmille Wilman ja some-kanavien kautta. Kerhot on pyritty järjestämään alkaen heti koulupäivän päätyttyä, ja niissä tarjotaan myös pientä välipalaa.

Koulun tapahtumat

Opintoretkiä/oppitunteja lähiympäristöön mahdollisuuksien mukaan: lähimetsään, leikkikentälle, Vinnarin kentälle, keskustaan, Honkalaan, Hiittenharjulle, luontopolulle, jokirantaan, kirjastoon, kirkkoon, museoon ja uimahalliin.

Vanhempainilta
Koulukuvaus
Teemapäiviä
Joulu- ja kevätjuhla
Yökoulut, tai iltakoulut, koululla/kirjastossa mahdollisuuksien mukaan
Luokkaretket/leirikoulut mahdollisuuksien mukaan

Yrittäjyyskasvatus

Pirkkalan koulussa on käytössä Nuori yrittäjyys pedagoginen ohjelma. NY Yrittäjyyskasvatuksen polku on pedagoginen ohjelmakokonaisuus, joka tarjoaa käytännönläheisiä työvälineitä lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen vahvistamiseen. 6.luokalla tehdään Yrityskylä-vierailu.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä. Syyslukukauden alussa kerrataan oppilaiden kanssa liikenteeseen liittyviä turvallisuusasioita. Kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan ajoissa huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta ja häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä. Koulumatka ei ole kouluaikaa.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamutoiminta järjestetään Pirkkalan koulussa klo 6.30 alkaen. Iltapäivätoimintaa järjestetään klo 16.00 saakka.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään arkisin, koulujen työpäivinä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle.

Valinnaiset aineet

Lautapelit

Lautapelitunneilla pelataan ryhmissä erilaisia lauta- ja korttipelejä. Tunneilla pääsee pelaamaan vanhoja tuttuja sekä itselle uusia pelejä. Samalla kehitetään loogista päättelyä ja ryhmätyötaitoja. Pelejä löytyy koululta, mutta myös omia pelejä voi ottaa tunneille mukaan.

Kuvataide

Pyrkimyksenä käyttää mahdollisimman monia erilaisia kuvataiteen tekniikoita sekä materiaaleja oppilaan oma kiinnostus huomioiden. Tavoitteena toteuttaa erilaisia taideprojekteja sekä yksilö- että ryhmätyöskentelynä. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kuvallisessa tuottamisessa, esim. animaatiot, valokuvat, elokuvat, kuvankäsittely.

Liikunta

Valinnaisen liikunnan tavoitteena on tarjota oppilaille monipuolisia liikuntakokemuksia oppilaiden omat toiveet huomioiden. Liikumme lähinnä koulun lähialueella, mutta pyrimme tutustumaan pyöräillen myös Harjavallan monipuolisiin liikuntapaikkoihin.

Musiikki

Kurssilla tutustutaan eri soittimiin (ukulele, rummut, basso, piano/koskettimet ja mahdolliset muut soittimet). Kurssilla soitetaan ohjelmistoa ryhmän valinnan mukaan. Kurssilla lauletaan monenlaisia lauluja yhdessä ja erikseen sekä opetellaan laulamaan myös moniäänisesti. Kurssilla on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan myös tutustua bändisoittamiseen.

Valinnaisen aineen arviointi

hyväksytty/hylätty

Liite 1

OPPIMISEN TUEN TOTEUTTAMINEN SEKÄ OPPIMISEN EDELLYTYKSIÄ TUKEVAT OPETUSJÄRJESTELYT

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat osa koulun kaikkea toimintaa. Niistä hyötyvät kaikki ryhmän oppilaat.

Opetusjärjestelyiden tavoitteena:

Pyrkiä ennaltaehkäisemään vahvempien tuen tarpeiden muodostumista.
Tukea kaikkien oppilaiden yhdenvertaista oikeutta oppimiseen.
Turvata oppilaalle sopivat opetuksen järjestämiseen ja oppimisen tuen tarpeisiin perustuvat järjestelyt.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen järjestämisen tarkoituksena on varmistaa oppilaan oikeus saada tukea mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä. Tukea tulee olla saatavilla suunnitelmallisesti ja ennakoidusti. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana perusopetuksen arjen toimintaa ja opetusjärjestelyitä.

Ryhmäkohtaiset tukimuotojen toteuttaminen suunnitellaan osaksi lukuvuoden toimintaa.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt suunnitellaan ja kirjataan koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan. Ryhmäkohtaiset tukimuodot suunnitellaan koulun toiminnalle luonteenomaisella tavalla huomioiden erityisopettajan ja eritysluokanopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä sekä yhteistyö luokanopettajien välillä eri tavoin.

Yleinen tukiopetus on yksi ryhmäkohtaisista tukimuodoista. Mahdollisuus on varattu jokaisen opettajan työjärjestykseen. Oppilas voi saada tukiopetusta keneltä tahansa opettajalta tarpeen mukaan ennen tai jälkeen koulupäivän sekä koulupäivän aikana.

Opetuskielen tukiopetus kohdistuu opetuskielen taidon ja eri tiedonalojen tekstitaitojen vahvistamiseen, jos oppilaalla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Tässä tukiopetuksessa keskitytään oppiaineen teksteihin ja sanaston opiskeluun sekä sanavaraston vahvistamiseen.

Erityisopettajan muun opetuksen yhteydessä antama opetus toteutuu samanaikaisopetuksena muun opetuksen yhteydessä, tai erityisopettajan antamana opetuksena pienemmässä ryhmässä.

Ryhmäkohtaista tukea ei ole velvoitettu kirjaamaan oppilaskohtaisesti – tuki kohdistuu koko ryhmälle.

Miten toimin, jos luokassani tai luokkani oppilaalla on haasteita? Esimerkiksi:

työrauhaa ei tahdo syntyä
ohjeiden kuunteleminen
keskittyminen on heikkoa
oppimisen pulmat
tappeluita ja riitoja siirtymätilanteissa, välitunnilla
yleinen levottomuus
paljon eritasoisia oppijoita
Käy läpi erityisopettajan tai konsultoivan erityisopettajan kanssa alla oleva listaus Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot
Pohtikaa yhdessä, mitä näistä voisit vielä kokeilla luokassasi ja millä tavalla voisit niitä toteuttaa.
Muutos ei tapahdu heti, anna aikaa sekä oppilaille että itsellesi muuttaa käytänteitä.
Oppilaskohtaiseen tukeen ei voida siirtyä ennen kuin erilaisia järjestelyjä on kokeiltu. Se on viimesijainen tukitoimi.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot

Luokkaympäristö ja toiminnanohjaus

Luo luokkaasi selkeät toimintatavat ja rutiinit: ennakoitavuus ja strukturointi (aamujen/tuntien aloitus)
Päiväohjelma esillä, ohjelman läpikäyminen
Tuo selkeästi esiin tunnin tavoiteja rakenne/struktuuri (esim. Luetaan uusi kappale 2. Tehdään tehtävät 3. Piirretään kuva vihkoon, tai pienemmille kuvakortteina)
- Aikuisten yhteneväinen ja johdonmukainen toiminta
Luokkaympäristön ärsykkeiden minimointi
- Sopiva ja joustava työskentely- ja istumapaikka (edessä/takana/sivulla/lähellä opett.)
Työskentely eri tilassa aikuisen kanssa
Oppilaalle varattu tietty rauhoittumispaikka (ei rangaistustarkoituksessa)
Sermit ja keskittymisenapuvälineet (esim. stressilelut, kuulosuojaimet, Timetimer, kuvatuki/toiminnanohjauskortit)
Ryhmäytymis- ja tunnetaitojen harjoittelu osana pedagogiikkaa
Suunnitellaan ja jaksotetaan tunnin toiminta osiin, usein tuetuissa asioissa vähemmän on enemmän
Liikunnan lisääminen oppitunnin lomaan/taukoliikunta/ pienet työtehtävät
Organisointi ja ohjeistus vapaissa tilanteissa
Palkkiosysteemi (esim. hlökohtainen palkkio/luokkakohtainen palkkio)
Tunnin/päivän koonti sekä palautteenanto
Siirtymisten/kotiinlähdön valvonta

Yhteistyö

Yhteisopettajuus
Joustavat ryhmittelyt esim. rinnakkaisluokan kanssa
Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä huoltajiin
Laita merkinnät – myös positiiviset
Konsultoi opiskeluhuoltoa ja muita yhteistyötahoja
Palaverit – valmistautuminen, tiedottaminen palaveriin osallistujille, kirjaamisesta huolehtiminen, seuranta

Oppimisen tuki

samanaikais- ja yhteisopettajuus
erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä
Eriyttäminen
- yksilölliset tehtävät ja läksyt, tarvittaessa eriyttävät kirjat
- opetusta havainnollistavat materiaalit (kirjainmallit, sataruudukko…)
- ennakoivat sanalistat/tekstit/monisteet
- tukiopetus (ennakoiva/korjaava/kielellinen)
- tehtävien pilkkominen
- tehtävien määrä ja vaikeusaste
- koejärjestelyt (esim. suullinen/kirjallinen/ajan lisääminen)
- äänikirjat
- läksyparkki

OPPILASKOHTAISET TUKITOIMET

Jos opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukitoimet ja oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt eivät ole riittäviä oppilaan tukemiseksi, tulee kyseeseen oppilaskohtaiset tukitoimet.

Oppilaskohtaisten tukitoimien arviointi ja suunnitelman laatiminen alkaa.

Opettaja(-t) yhteistyössä erityisopettajan kanssa laatii oppilaskohtaisen tukitoimien arviointilomakkeen Wilmassa. Lomake pitää sisällään myös oppilaskohtaisen tuen suunnitelman. Arvion ja suunnitelman laatiminen tehdään yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. Heidän näkemyksensä kirjataan arvioon ja suunnitelmaan.

Kun arvioidaan oppilaan tarvetta erityisluokanopettajan antamaan opetukseen erityisluokassa, tehdään yhteistyötä tarvittaessa lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Arviointilomake täytetään kun…

oppilaalla on tehostettu tuki à arvio siitä, onko oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot riittävä tuki, vai tarvitseeko oppilas oppilaskohtaista tukea
oppilaalla havaitaan tuen tarve à arvio onko oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot riittävä tuki vai tarvitseeko oppilas oppilaskohtaista tukea
oppilaalla on erityinen tuki ja siitä hallintopäätös à arvioidaan oppilaskohtaisen tuen tarvetta. Arvioinnin perusteella arvioidaan oppilaskohtaisen tuen tarpeen laajuus (erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet)
oppilaalla on oppilaskohtaisen tuen päätös, mutta tuen laajuus ei ole riittävää
oppilaalla on oppilaskohtaisen tuen päätös, mutta tuen tarvetta ei enää ole tai se on muuttunut.

Tukitoimia koskeva suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa koulukohtaisesti määriteltynä ajankohtana, Harjavallan Keskustan alakoulussa marras-tammikuun aikana. Luontevaa on keskustella suunnitelman päivityksestä oppimiskeskustelun yhteydessä.

Koulun rehtori tekee oppilaiden oppilaskohtaisia tukitoimia koskevat päätökset.

Liite 2

Tehostetun ja erityisen tuen oppilaat - tuen arviointi ja aikataulu siirtymävaiheessa:

Opettaja (ja erityisopettaja) keskustelee tuen muutoksesta huoltajan ja oppilaan kanssa oppimiskeskustelun yhteydessä.

Ennen oppimiskeskustelua opettaja ja erityisopettaja arvioivat opetusjärjestely- ja ryhmäkohtaisen tuen listauksen avulla, onko ryhmäkohtainen tuki riittävää.

àryhmäkohtainen tuki riittää – ei päätöstä, kirjallinen tieto rehtorille (Wilman asiakirjojen arkistointia varten)

àryhmäkohtainen tuki ei riitä – oppilaskohtaisen tuen suunnitelma, josta kirjallinen tieto rehtorille, hallintopäätös perustuen tuen arviointiin ja suunnitelmaan

Oppilaskohtaisen tuen arvioinnin ja suunnitelman valmistelu tapahtuu ennen tapaamista huoltajan ja oppilaan kanssa (oppimiskeskustelua). Tapaamisessa suunnitelmaa täydennetään huoltajan ja oppilaan näkemyksillä. Lomaketta ei allekirjoiteta.

Yksilöllistetty oppiaine

On tarkkaan harkittava, onko oppiaineen oppimäärän rajaaminen ehdottoman tarpeen. Yksilöllistäminen on ollut tukitoimi, rajaaminen oppilaan perusoikeuksiin puuttumista. Huoltajaa ja oppilasta on aina kuultava.

Mikäli alla olevat kriteerit eivät täyty, tehdään oppilaskohtaisen tuen päätös sen mukaan (oppilaskohtaisen tuen arvio ja suunnitelma), missä määrin oppilas sitä tarvitsee. Uusi päätös kumoaa vanhan päätöksen ja samalla yksilöllistämisen. Opp. koht. arvioon kirjataan tämä lisätietona.

Kriteerien täyttyessä täytetään lisäksi oph:n liite nro 2 (Wilmassa: Suunnitelma oppiaineen oppimäärän rajaamisesta)

Kriteerit:

tehdään vasta silloin, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan hyväksytysti (arvosana välttävä (5)) perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Perusopetuksen oppimäärää ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita voidaan rajata vasta silloin, kun oppilas on saanut oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa kyseisessä oppiaineessa.

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppimäärän rajaamisen vaikutuksista oppilaan jatko-opintokelpoisuuteen perusopetuksen jälkeen.

Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Päättötodistukseen merkitään arvosana 5 *.

Liite 3

Pirkkalan koulun järjestyssäännöt

Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana ja koulun alueella (aidattu alue). Järjestyssääntöjä noudatetaan myös koulun retkillä ja koulun järjestämissä tapahtumissa.

Oppilaan oikeudet

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä oikeus yksityiselämän suojaan.

Oppilaalla on oikeus saada opetusta kaikkina koulun työpäivinä ja oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Harjavallassa on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu.

Oppilaan velvollisuus on suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Oppilaan velvollisuus on osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon.

Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen

Hyvä käytös

Olen kaikkien kaveri ja puutun kiusaamiseen.
Otan muut huomioon ja annan toisille opiskelurauhan.
Tervehdin toisia.
Noudatan hyviä ruokailutapoja.
Pukeudun asiallisesti. Asialliseen pukeutumiseen kuuluu tarkoituksenmukainen pukeutuminen liikuntatunnille. En pukeudu myöskään toisia loukkaavalla tavalla tai hyvän tavan vastaisesti.
Saavun ajoissa oppitunnille.
En julkaise toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa.
En kopioi tekstiä tai kuvia luvatta lähdettä ilmaisematta.

Oleskelu ja liikkuminen

Vietän välitunnit ulkona.
En poistu koulun alueelta koulupäivän aikana ilman opetukseen liittyvää tai muuta perusteltua syytä.
Koulumatkoilla kypäränkäyttö on suositeltavaa. Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen
Huolehdin koulun omaisuudesta, oppimateriaaleista ja omista tavaroista sekä kunnioitan toisten omaisuutta.
En roskaa ja siivoan jälkeni.
Oppilaalla on velvollisuus vahingonkorvaamiseen ja likaamansa tai epäjärjestykseen saattamansa koulun omaisuuden puhdistamiseen tai järjestämiseen.

Turvallisuus

Ilmoitan turvallisuuteen liittyvästä viasta tai puutteesta välittömästi koulun henkilökuntaan kuuluvalle.
Liikun välitunnilla turvallisesti ottaen toiset huomioon.
Koulun pihalla lumipallojen heittäminen on kielletty.

Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö 

Puhelinta tai muuta mobiililaitetta (esim. kellopuhelin) ei saa käyttää oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon. 
Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään oppitunnin, välitunnin, ruokailun ja siirtymien aikana repussa tai kännykkäparkissa äänettömällä koulupäivän ajan. 
Puhelinta ja muuta mobiililaitetta voi käyttää koulupäivän päätyttyä vasta koulualueen ulkopuolella.
Puhelinta tai muuta mobiililaitetta ei saa käyttää toisen henkilön kuvaamiseen tai videoimiseen ilman opettajan ja kuvattavan henkilön lupaa. 
En julkaise toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa. 
En kopioi tekstiä tai kuvia luvatta lähdettä ilmaisematta.

Päihteet ja vaaralliset esineet

Lailla kiellettyjen, vaarallisten tai omaisuuden vahingoittamiseen tarkoitettujen esineiden tai aineiden tuominen kouluun on kiellettyä. Tämä koskee muun muassa alkoholia, tupakkalain tarkoittamia tupakkaa ja tupakkatuotteita, huumausainelain tarkoittamia huumausaineita, veitsiä, ampuma-aseita, laserosoittimia sekä vastaavia esineitä ja aineita.

Kurinpito

Paikallinen opetussuunnitelma sisältää ohjeistuksen kurinpitokeinojen käyttämisestä. Perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja ovat:

35 § 3 mom. siivousvelvoite,

35a § kasvatuskeskustelu,

36 § 1 mom. jälki-istunto,

36 § 2 mom. oppilaan määrääminen poistumaan,

36 § 3 mom. oppilaan opetukseen osallistumisen evääminen,

36 § 4 mom. oppilaan määrääminen tekemään kotitehtäviään,

36 § 1 mom. kirjallinen varoitus ja

36 § 1 mom. määräaikainen erottaminen.

Perusopetuslain mukaisia turvaamistoimenpiteitä ovat:

36b § 1 mom. oppilaan poistaminen tilasta,

36d § esineiden tai aineiden haltuunotto.

Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat. Rehtori tai opettaja voi ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet tarvittaessa haltuunsa. Koulun rehtorilla ja opettajilla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

Järjestyssäännöistä tiedotetaan Wilman kautta. Ne käsitellään yhdessä henkilökunnan ja oppilaiden kanssa aina lukuvuoden alussa. Järjestyssääntöjä päivitetään tarvittaessa huoltajien, oppilaiden tai henkilöstön aloitteesta. Ennen järjestyssääntöjen vahvistamista tulee kuulla oppilaskuntaa. Järjestyssääntöjen toimivuutta tarkastellaan lukuvuoden lopussa koulutyön arvioinnin yhteydessä.

Nämä järjestyssäännöt on hyväksytty Pirkkalan koulun henkilökuntakokouksessa 13.8.2025. Oppilaskuntaa on kuultu ennen sääntöjen hyväksymistä.

Liite 4

Välituntiohjeet

Välineet

Välituntivälineet, pallot, mailat ym. palautetaan aina varastoon välitunnin päätyttyä

Pike

pelaamaan vain omalla vuorolla. Myös silloin, kun Pike on tyhjä
laidalla ei seurata toisten luokkien peliä
takaosa ei ole välituntialuetta
toinen valvoja Pikellä/kiipeilytelineillä, toinen valvoo muuta pihaa

Kiipeilyteline

kiipeily silmät kiinni kielletty (=sokon pelaaminen)
hippaa ei saa pelata, kun teline on jäässä
turvakaiteiden päälle ei saa kiivetä
apinatikkaiden päällä ei saa kävellä
kiipeilytelineen päältä hyppääminen kielletty

Hämähäkkikeinu

enintään neljä kerrallaan
lasketaan 30/kahteen suuntaan tai 60/yhteen suuntaan
hämähäkkikeinusta ei saa hypätä
älä ota liian kovia vauhteja

Talvella

lumipalloja saa heittää koulun päädyssä olevalle pellolle
lumikasoilla ei tönitä
jäällä liukuminen sallitaan, kun siihen on mahdollisuus järjestää valvoja

Koulualue

puskien sisälle ei ole lupa mennä
ojat eivät ole koulualuetta
koulualueelta poistuminen kielletty

Liite 5

Monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelu

(liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan)

Koulu:

Luokat:

Oppimiskokonaisuuden nimi:

Toteutusajankohta:

Lukuvuosi:

Kesto (vähintään ko. luokkatason yhden viikon tuntimäärä): Oppimisympäristöt:

Vastuuhenkilöt:

Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun:

Mahdolliset koulun ulkopuoliset yhteistyötahot:

Oppiaineet:

UE/ET

Tavoitteet:

Sisällöt:

Oppimiskokonaisuudessa toteutuvat laaja-alaisen osaamisen alueet:

LI Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Toteuttamistavat:

Rinnastaminen (opiskellaan samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti)

Jaksottaminen (järjestetään samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi kokonaisuuksiksi)

Toiminnalliset aktiviteetit (teemapäivät/viikot, tapahtumat, kampanjat, opintokäynnit, leirikoulut)

Integroidut kokonaisuudet (muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia)

Kokonaisopetus (jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä)

Muulla tavalla, miten? __________________________________________

Käytettävät työtavat:

Liite 6

Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi

Monialaisessa oppimiskokonaisuudessa osoitetut työskentelytaidot ja muu

osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien

oppiaineiden arvioinnissa.

Arviointi oppimiskokonaisuuden toteutumisesta: (merkitse kaikki toteutuneet kohdat)

Oppilaat

ovat olleet mukana tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa,

ovat olleet tietoisia siitä, miten oppimiskokonaisuus vaikuttaa arviointiin,

ovat saaneet tuoda esiin merkityksellisiksi kokemiaan kysymyksiä ja niitä on käsitelty,

ovat opiskelleet erilaisissa ryhmissä,

ovat opiskelleet eri luokka-asteella olevien oppilaiden kanssa,

ovat työskennelleet useiden eri aikuisten kanssa,

ovat saaneet mahdollisuuden yhdistää koulun ulkopuolisen oppimisen koulutyöhön,

_________________________________________________________________

Oppimiskokonaisuus

on antanut tilaa älylliselle uteliaisuudelle ja luovuudelle,

on haastanut monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin,

on edistänyt TVT-taitoja,

on vahvistanut arkiosaamista,

on vahvistanut kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta,

on innostanut oppilaita ilmaisemaan mielipiteensä ja vaikuttamaan yhteisissä asioissa,

on lisännyt oppilaan kotiseututietoutta,

____________________________________________________________

Oppilailta saatu palaute:

Toteutukseen osallistuneen koulun henkilöstön ja yhteistyötahojen palaute:

Muu palaute:

Oppimiskokonaisuuden onnistumisen arviointi ja kehittämisideat: