Harjavallan kaupungin
opiskeluhuoltosuunnitelma
esi- ja perusopetuksessa sekä
lukiokoulutuksessa

Sisällys
1. Opiskeluhuolto esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa
1.1. Opiskeluhuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet
2. Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö
2.1. Yhteistyö kotien kanssa
2.2. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa (HVA täyttää)
2.2.1. Perhekeskus
2.2.2. Sosiaalipalvelut ja lastensuojelu
2.2.3. Erikoissairaanhoito
2.3. Muu yhteistyö oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
2.3.1. Ankkuritiimi ja yhteistyö poliisin kanssa
2.3.2. Nuorisotoimi
2.3.3. Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö
2.4. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä
2.5. Yhteistyö joustavan perusopetuksen yhteydessä
2.6. Yhteistyö sairaalaopetuksen kanssa
2.7. Opiskeluhuollon periaatteista ja yhteistyöstä tiedottaminen
3. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja palvelut (HVA)
3.1. Opiskeluhuoltopalveluiden järjestäminen
3.1.1. Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut
3.1.2. Terveydenhuollon palveluiden järjestäminen
3.2. Tilojen järjestäminen opiskeluhuollon henkilöstölle
4. Hyvinvoinnin johtaminen ja opiskeluhuoltoryhmät
4.1. Harjavallan opiskeluhuollon ohjausryhmä
4.2. Monialainen yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä
4.2.1. Esiopetusyksikön monialainen opiskeluhuoltoryhmä
4.2.2. Perusopetuksen koulun monialainen opiskeluhuoltoryhmä
4.2.3. Lukion monialainen opiskeluhuoltoryhmä
5. Toimenpiteet yhteisöllisen työn edistämiseksi
5.1. Poissaoloihin puuttuminen, ennaltaehkäisy ja suunnitelmallinen seuranta
5.2. Järjestyssäännöt
5.3. Koulukuljetuksen odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
5.4. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
5.5. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, häirinnältä
5.5.1. Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttuminen
5.5.2. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi
5.6. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt
5.7. Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastukset
5.8. Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
5.9. Henkilöstön perehdyttäminen yhteisölliseen työhön
6. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskelijahuolto)
6.1. Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat
6.2. Opiskeluhuoltopalveluihin ohjaaminen
6.3. Yksilöllisen opiskeluhuollon kirjaaminen - opiskeluhuoltokertomukset
6.4. Rekisterin pito ja tietojen tallettaminen
6.5. Salassapito ja tietojen luovuttaminen
6.6. Opiskeluhuolto kurinpitotilanteissa tai opetuksen epäämisen yhteydessä
6.7. Opettajaa koskevat toimintakäytänteet laajojen terveystarkastusten oppilaskohtaisissa asioissa
6.8. Oppilaan koulupäivän aikaisen lääkityksen tai erityisruokavalion ilmoittamisen käytänteet
7. Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat
7.1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
7.2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi
7.3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)
7.4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden
oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
7.5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma
8. Opiskeluhuoltotyön seuranta, arviointi ja kehittämistyö

1. Opiskeluhuolto esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa
Tämä suunnitelma koskee opiskeluhuollon suunnittelua ja järjestämistä siltä osin kuin opetuksen/ koulutuksen järjestäjänä on Harjavallan kaupunki. Suunnitelman piiriin kuuluvat kaikki kunnan esi- ja perusopetuksen
yksiköt sekä lukiokoulutus. Oppijoista puhuttaessa tässä suunnitelmassa käytetään yleisesti sanaa oppilas,
jos asiassa viitataan yhteisesti esi- ja perusopetuksen sekä lukion käytäntöihin. Mikäli asia koskee pelkästään
lukiokoulutusta, oppijasta käytetään nimitystä opiskelija. Esi- ja perusopetuksen sekä lukion yksiköistä puhuttaessa käytetään yleisesti nimitystä koulu.

1.1. Opiskeluhuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet
Perusopetuksen opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (§ 12). Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan
yhteistyössä esiopetuksen, koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän
opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi, seuraamiseksi (omavalvonta) ja kehittämiseksi
sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot (luku 7).
Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Harjavallan kaupungissa suunnitelma tulee laatia esi- ja perusopetukseen sekä lukiokoulutukseen. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

2. Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö
Opiskeluhuolto on kaikkien esiopetuksessa ja kouluyhteisössä työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalvelujen
ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, kaupungin sivistyspalveluiden henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

2.1. Yhteistyö kotien kanssa
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa. Harjavallan
varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on käytössä sähköinen viestintäjärjestelmä Wilma. Tietoa välitetään myös
puhelimella, tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Oppilaiden huoltajia tavataan oppimiskeskustelujen ja muiden
tapaamisten merkeissä tarvittaessa. Oppilas ja/tai hänen huoltajansa voi osallistua oppilashuoltoryhmän kokoontumiseen oppilaan omista asioista keskusteltaessa. Tästä sovitaan aina etukäteen.
Koulutyöhön liittyvistä tapahtumista tiedotetaan koulujen Wilmassa ja tiedotteilla.
Kussakin koulussa toimii vanhempainyhdistys sillä edellytyksellä, että huoltajia on saatu aktivoitua yhdistyksen toimintaan. Vanhempainyhdistyksen tehtävänä on kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen, edistäminen ja ylläpitäminen.
Yksikkötasolla yhteistyö on parhaimmillaan yhdessä tapahtuvaa toiminnan kehittämistä. Huoltajat voivat olla
mukana työstämässä ja ottamassa kantaa opetussuunnitelmaan ja muihin toimintakulttuuriin kuuluviin asioihin. Yksikön tasolla tehtävä yhteistyö vahvistaa yhteisöllisyyttä, turvallisuutta sekä terveyttä ja tukee sitä
kautta oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointia. Myös oppilaskuntien ja tukioppilastoiminnan kautta
voidaan edistää samoja asioita sekä koulun että kunnan tasolla.

2.2. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa

2.2.1. Perhekeskus
Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn
mukaan Kasvatus- ja perheneuvolan, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivätoiminnan tai muiden oppilaan
kanssa toimivien tahojen edustajia.

2.2.2. Sosiaalipalvelut ja lastensuojelu
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät osallistuvat opiskeluhuoltotyöhön tarvittaessa. Yhteistyön ja konsultaation
tavoitteena on lapsen ja nuoren koulunkäynnin tukeminen sekä tarvittaessa käynnistää lastensuojelutarpeen
arviointi.

2.2.3. Erikoissairaanhoito
Psykiatrinen sairaanhoitaja
Psykiatrinen sairaanhoitaja osallistuu tarvittaessa myös opiskeluhuoltotyöhön. Hoitaja on käytettävissä kouluikäisten ja nuorten yksilö- ja ryhmätapaamisissa. Tavoitteena työssä on varhainen puuttuminen ja ongelmien tunnistaminen.
Nuorisopsykiatria
Nuorisopsykiatrian poliklinikalle tutkimuksiin ja hoitoon tarvitaan lääkärin lähete, jonka voi kirjoittaa koululääkäri tai terveyskeskuslääkäri. Parhaiten asia etenee kouluterveydenhoitajan välityksellä.

2.3. Muu yhteistyö oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

2.3.1. Ankkuri-tiimi ja yhteistyö poliisin kanssa
Ankkuri-toiminta on moniammatillista yhteistyötä, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja estetään
ennalta rikollisuutta. Työtä tehdään tiimeissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaali-, terveys- ja
nuorisotoimesta. Harjavalta kuuluu Satakunnan eteläiseen Ankkuri-tiimiin.
Ankkuri-tiimi työskentelee rikoksesta tai muusta häiriökäyttäytymisestä epäiltyjen lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä kanssa. Poliisin selvittäessä nuoren tekemää rikosta Ankkuri-tiimin sosiaali- ja terveystyön
ammattilaiset selvittävät nuoren ja hänen perheensä kokonaistilannetta.
Ankkuri-toiminta voi tulla avuksi esimerkiksi tilanteissa, joissa nuori alkaa tehdä rikoksia tai käyttää huumeita.
Toiminnasta voi olla myös apua hankalassa elämäntilanteessa olevalle nuorelle, joka on kokenut vaikkapa
lähisuhde- tai perheväkivaltaa. Nuoren oireiluun pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Vaikka toiminnan ydin on nuoren tukemisessa, ovat vanhemmat ja koko perhe keskeisessä roolissa ja apua
saavat kaikki. Ankkuri-toiminnan moniammatillisuudesta on etua siinä, että nuorta ja hänen perhettään pystytään tukemaan ”yhden luukun periaatteella” ja eri viranomaiset ovat alusta asti mukana.

2.3.2. Nuorisopalvelut
Nuorisopalvelut tekevät lasten ja nuorten parissa ennaltaehkäisevää työtä yhdessä muiden toimijoiden
kanssa. Koulun kanssa tehtävä ennaltaehkäisevä työ on laaja-alaista. Nuorten osallisuutta lisäävän nuorten
kuulemisjärjestelmän toteuttaminen edellyttää koulujen ja nuorisopalveluiden tiivistä yhteistyötä lasten parlamentin, nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien toiminnassa, koska nämä nuorten vaikuttajaryhmät ovat nuorten kuulemisjärjestelmän perusta. Hyvinvointipalveluesihenkilö sekä nuorisotyöntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä erityisesti yläkoulujen opettajien kanssa oppilaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja ongelmien ehkäisemisessä. Myös alakoulujen ja lukion kanssa tehdään yhteistyötä nuorisotyön vahvuusalueilla kuten ryhmäyttämisissä ja erilaisten kohtaamisten mahdollistajana, vapaa-ajan ja koulun välisen yhteistyön lisääjänä.
Koulunuorisotyöntekijä toimii sekä yläkoulujen että nuorisopalveluiden yhteisenä työntekijänä.
Etsivän nuorisotyön tavoitteena on löytää yhteiskunnan ulkopuolelle jäämässä olevat nuoret varhaisessa vaiheessa. Tämä on mahdollista tarkoituksenmukaisen yhteistyön kautta yläkoulun ja lukion kanssa. Etsivän
nuorisotyön työntekijöiden tehtävänä on saada nuori palvelujen pariin ja suunnitella yhdessä nuoren ja paikallisten tahojen kanssa toimenpiteitä, jotka vievä eteenpäin elämässä. Tämä onnistuu parhaiten ns. saattaen
- vaihtaen -menetelmällä, eli kun nuoren läsnä ollessa vaihdetaan tietoja hänestä ja sovitaan nuoren tahdon
mukaisista jatkosuunnitelmista.

2.3.3. Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö
Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille sopivaa seurakunnan toimintaa,
jossa he voivat myös itse olla tekemässä. Tarkoituksena on tukea lapsen/nuoren kasvua; käsitellä hänen elämäänsä liittyviä kysymyksiä.

2.4. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä
Tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä monialainen asiantuntijaryhmä (MAR) tekee tiivistä yhteistyötä oppilaan, huoltajien ja oppilaan hyvinvoinnista huolehtivien yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö edellyttää oppilaan ja/tai huoltajan kirjallista suostumusta.
Opiskeluhuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus luovuttaa ilman suostumusta opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja opettajille ja rehtorille (POL 40§, LL 32§).

2.5. Yhteistyö joustavan perusopetuksen yhteydessä
Opiskeluhuollollista yhteistyötä tehdään oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella. Yksittäistä oppilasta koskeva monialainen opiskeluhuolto järjestetään JOPO:ssa ja sen järjestämiseen osallistuu tarvittava
asiantuntijaverkosto.

2.6. Yhteistyö sairaalaopetuksen kanssa
Perusopetusta voidaan järjestää sairaalaopetuksena. Sairaalakoulun oppilaat pysyvät aina oman koulun oppilaina. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta
siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Sairaalaopetuksen yhteydessä olevan
oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva
kokonaiskuntoutuksellinen tavoite.
Sairaalaopetuksen aikana oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja opiskeluhuoltoon. Lähtökohtaisesti sairaalaopetuksen yhteydessä pyritään säilyttämään yhteys
oppilaan lähikoulun opiskeluhuollon ammattihenkilöihin.
Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä
välttämättömän tuen siirryttäessä sairaalaopetukseen, sairaalaopetuksen aikana sekä palattaessa sairaalaopetuksesta takaisin omaan kouluun.
Sairaalakoulujakson aikana oppilaan asioista vastaava asiantuntijaverkosto kokoontuu sairaalakoulun kokoon kutsumana verkostotapaamisissa, joihin oppilaan oman koulun edustaja/edustajat osallistuvat.
Verkostossa mukana ollut oman koulun edustaja kirjaa edellä mainituista verkostoista opiskeluhuoltolain
edellyttämän opiskeluhuoltokertomuksen oman koulun rekistereihin.

2.7. Opiskeluhuollon periaatteista ja yhteistyöstä tiedottaminen
Koulutyöhön liittyvistä tapahtumista tiedotetaan internetissä, tiedotusohjelmiston välityksellä (Wilma tai
vastaava) ja tiedotteilla. Opetuksen järjestäjä ja koulut tiedottavat kotisivuillaan yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja menettelytavoista.
Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa tai huoltajaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja pyydettäessä tai jos huoli oppilaasta / opiskelijasta sitä vaatii.
Koulujen henkilökunta perehdytetään opiskeluhuollon toimintaan heidän aloittaessaan työnsä Harjavallan
kaupungin palveluksessa.

3. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja palvelut (HVA täydentää)
Opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista tehdään kouluilla arvio seuraavaa lukuvuotta varten kevätlukukauden aikana. Arviossa huomioidaan oppilasmäärän lisäksi tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä asuinalueen erityispiirteet. Lisäksi arviossa hyödynnetään lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa.

3.1. Opiskeluhuoltopalveluiden järjestäminen
Satakunnan hyvinvointialue vastaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen koulujen koulukuraattori ja -psykologipalveluista.

3.1.1. Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut
Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tekee kuraattorityötä. Hän ohjaa ja tukee koulunkäyntiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Tavoitteena on tukea oppilasta ja huoltajia lapsen koulutyöhön vaikuttavissa asioissa, jotta koulunkäynti ja arki sujuisivat mahdollisimman suotuisasti. Kuraattori tukee opettajien ja huoltajien tekemää kasvatustyötä. Hän tekee yhteistyötä mm. kouluterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, lastensuojelun sosiaalityön, mielenterveyspalvelujen ja perheneuvolan kanssa sekä tarvittaessa ohjaa näiden
palvelujen piiriin.
Kuraattorit suunnittelevat lukuvuosittain päiväkodin johtajien ja rehtorien kanssa yhteistyössä aikataulunsa,
jonka mukaan työskentelevät kouluilla. Kuraattorit työskentelevät myös toistensa työpareina sekä yhdessä
terveydenhuollon, psykologin ja opettajien kanssa. Arvio on, että lain edellyttämä palvelun saatavuuden vasteaika pystytään täyttämään ja palvelut lain mukaan toteutuvat lähipalveluina.

Koulupsykologin asiakkaaksi ohjaudutaan henkilöstön, huoltajien tai oppilaan yhteydenottojen, kouluterveydenhuollon ja koulun opiskeluhuollon kautta. Käyntien tavoitteena on lapsen / nuoren kokonaisvaltaisen,
erityisesti psyykkisen kehityksen tukeminen, tarvittaessa kuntoutus- ja hoidon tarpeen arviointi. Tyypillisimpiä pulmia ovat oppimisvaikeudet, mielialakysymyksiin liittyvät asiat, käyttäytymisen vaikeudet sekä sosiaalisissa suhteissa toimimisen vaikeudet koulussa ja kotona. Psykologi työskentelee lasten, nuorten ja heidän
perheidensä kanssa myös muissa kuin kouluun liittyvissä asioissa. Arvio on, että lain edellyttämä palvelun
saatavuuden vasteaika pystytään täyttämään.
Koulukuraattorin ja -psykologit työskentelevät Satakunnan hyvinvointialueen alaisuudessa

3.1.2. Terveydenhuollon palveluiden järjestäminen
Kouluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa Satakunnan hyvinvointialue. Käytössä on kouluterveydenhuollon toimintaohjelma. Kouluterveydenhuollon toimintaohjelman suunnittelu, kohdentaminen ja järjestäminen pohjautuvat tietoon oman kunnan lasten, nuorten ja perheiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin
vaikuttavista tekijöistä. Esiopetusikäiset lapset ovat neuvolapalvelujen piirissä.
Opiskeluhuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä tehdään yhteistyössä kaikkien mukana olevien tahojen kanssa.

3.2. Tilojen järjestäminen opiskeluhuollon henkilöstölle
Harjavallan kaupunki ja Satakunnan hyvinvointialue ovat tehneet käyttöoikeussopimuksen, joka kattaa kaikkien yksiköiden osalta erikseen sovitut hyvinvointialueen työtekijöiden käytettävissä olevat tilat.

4. Hyvinvoinnin johtaminen ja opiskeluhuoltoryhmät

4.1. Opiskeluhuollon ohjausryhmä
Harjavallan kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmänä toimii Keskisen Satakunnan kuntien yhteinen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Harjavallan kaupunkia ryhmässä edustaa sivistysjohtaja.
Ryhmä kokoontuu yhdestä neljään kertaan vuodessa.

4.2. Monialainen yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatavat ja käytännöt
Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä (KOR) vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon toiminnan suunnittelusta,
toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toiminnasta vastaa
rehtori / päiväkodin johtaja. Ryhmään kuuluu opettajaedustajan lisäksi opiskeluhuoltohenkilöstöä, erityisopetuksen edustajia, yläkoulussa ja lukiossa oppilaan/opinto-ohjauksen edustaja.
Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Nivelvaiheiden yhteistyössä huolehditaan, että oppilaan siirtyminen uuteen kouluun sujuu mahdollisimman
joustavasti. KOR:ssä käsiteltäviä asioita ovat eri kouluasteiden välisten yhteistyön rakenteiden ja toimintatapojen suunnittelu ja toteuttaminen. Huomioitavat nivelvaiheet: varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun, perusopetuksesta toiselle asteelle.
KOR suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden kuten esim. tyytyväisyyskyselyt, laajennetun terveystarkastuksen yhteenveto sekä kouluterveyskyselyn (THL) tuloksia käsitellään koulussa.
Huoltajien kasvatustyön tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen kuuluvat yhteisölliseen
opiskeluhuoltotoimintaan. Keinoja näiden toteuttamiseen ovat esimerkiksi huoltajien kuuleminen, yhteistyö
vanhempainyhdistysten kanssa, vanhempainillat ja -vartit.

4.2.1. Esiopetusyksikön monialainen opiskeluhuoltoryhmä
Ryhmän koollekutsumisesta vastaa päiväkodin johtaja ja siihen voi kuulua varhaiskasvatuksen opettaja(t),
varhaiskasvatuksen erityisopettaja(t), konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja, opiskelijahuoltohenkilöstöä (hyvinvointialueen edustajat) ja tarvittaessa ryhmään kutsutaan myös muita toimijoita. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa.

4.2.2. Perusopetuksen koulun monialainen opiskeluhuoltoryhmä
Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän (KOR) toiminnasta vastaa rehtori. Ryhmään kuuluu rehtorin lisäksi
opettajaedustaja(t), erityisopettaja(t), erityisluokanopettaja(t), opiskeluhuoltohenkilöstöä (hyvinvointialueen edustajat) sekä yläkoulussa oppilaanohjauksen edustaja.
Ryhmään kutsutaan tarvittaessa myös oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen ja muun koulun henkilöstön
edustaja, lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimijoita (esim. nuoriso-ohjaajat, etsivän nuorisotyön toimijat, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, Ankkuri-tiimin edustajat).

4.2.3. Lukion monialainen opiskeluhuoltoryhmä
Lukion opiskeluhuoltoryhmän toiminnasta vastaa rehtori. Ryhmään kuuluu rehtorin lisäksi opettajaedustaja(t), erityisopettaja, opiskeluhuoltohenkilöstöä sekä oppilaanohjauksen ja opiskelijoiden edustaja.

5. Toimenpiteet yhteisöllisen työn edistämiseksi
Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden
sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

5.1. Poissaoloihin puuttuminen, ennaltaehkäisy ja suunnitelmallinen seuranta
Koulun tehtävänä on puuttua suunnitelmallisesti poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään. Poissaolojen ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen
opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus.
Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen
Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin liittyviä toimenpiteitä ja
toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön
kuin yksittäisen oppilaankin tasolla.
Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta
ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta
sekä vertaissuhteiden muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen kiinnitetään siirtymävaiheissa sekä opintojen nivelvaiheissa.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikea-aikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute tukevat kouluun kiinnittymistä. Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön.
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa.

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen
Huoltaja ilmoittaa oppilaan poissaolosta opettajalle viipymättä joko Wilma-viestillä tai puhelimitse soittamalla/viestillä. Muut kuin oppilaan sairauspoissaolot anotaan ennakkoon siihen tarkoitetulla lomakkeella tai
Wilmasta löytyvän hakemuksen kautta. Luvan enintään viiden päivän poissaoloon myöntää opettaja/luokanvalvoja/ryhmänohjaaja/varhaiskasvatuksen opettaja, pidempään poissaoloon rehtori / päiväkodin johtaja.
Opettajat kirjaavat poissaolot järjestelmiin, joista pystytään seuraamaan oppilaskohtaisesti poissaolojen kokonaismäärää.

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen
Poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Ellei oppilas saavu kouluun, poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian. Poissaolojen lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin.
Harjavallan kouluissa on käytössä matala kynnys puuttua runsaisiin poissaoloihin. Luokanopettaja/ luokanvalvoja/ryhmänohjaaja/varhaiskasvatuksen opettaja seuraa oppilaidensa poissaolojen määrää säännöllisesti.
Jos oppilaalla on poissaoloja yli 50h, selvitetään yhdessä oppilaan, huoltajien ja opiskeluhuollon toimijoiden
kanssa poissaolojen tarkemmat syyt. Asia kirjataan Wilman oppilaskohtaiseen muistioon tai muuhun käytössä olevaan järjestelmään.
Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä. Tarvittaessa otetaan yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai
tehdään lastensuojeluilmoitus.

5.2. Järjestyssäännöt
Päiväkoti- ja koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Yhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä
tapahtuvaa opetusta, ulkoilua ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan.
Järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti.
Esiopetuksen säännöt sekää perusopetuksen järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu
opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun
suunnitelman mukaiseen toimintaan. Tätä ovat esimerkiksi koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot.
Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä yksikön henkilökunnan, huoltajien ja oppilaiden kanssa. Koulun
oppilaskuntaa tulee kuulla. Päiväkoti- ja koulukohtaiset järjestyssäännöt ovat osa koulukohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmaa (Luku 7).

5.3. Koulukuljetuksen odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Ohjattu toiminta voi
olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan. Em. koskee oppilaita,
joilla on ns. kuljetusetuus. Kuljetusta odottavien oppilaiden valvonnasta, odotuspaikoista, koulualueen liikennejärjestelyistä ja muusta turvallisuuteen liittyvästä sovitaan yksikkökohtaisesti kunkin lukuvuoden alussa.
Järjestelyjen toteuttamistavasta päättää yksikön johtaja/rehtori.

5.4. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Harjavallan kouluilla on käytössään koulukohtaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

5.5. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, häirinnältä
Lapsen edun ensisijaisuus on huomioitava opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Oppilaan velvollisuuksiin on lisätty vaatimus syrjimättömyydestä. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai
opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.
Opettajalla ja rehtorilla/päiväkodin johtajalla on velvollisuus ilmoittaa huoltajalle tai muulle edustajalle
epäilty kiusaaminen, häirintä, väkivalta ja syrjintä oppimisympäristössä ja koulumatkalla. Ilmoitusvelvollisuus
koskee kohteena ollutta ja epäiltyä oppilasta. Perusopetuksessa ja toisella asteella epäämisen aikana oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilas- tai opiskeluhuollon
psykologin tai kuraattorin kanssa, sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvittava tuki oppilaan
tai opiskelijan palatessa kouluun tai oppilaitokseen. Oppilaalle ja opiskelijalle tehdään suunnitelma, jossa
määritellään käytännöt toimet, joilla tuetaan oppilaan turvallista opetukseen paluuta. Opetuksen epäämisestä päättää kaupungin hallintosäännön mukaisesti rehtori.
Mitä kiusaaminen on?
Kiusaaminen voidaan ymmärtää monella tavalla ja ilmiöstä on olemassa erilaisia määritelmiä. Yleisesti kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu yhden tai useamman muun oppilaan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin
jättämistä, ilkeitä puheita tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta
kanssakäymisestä. Kiusaamistilanne ei ole koskaan tasa-arvoisten ja yhtä voimakkaiden nahistelua, vaan kiusattu on alakynnessä suhteessa kiusaajaan. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat
usein hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. Kiusaamista on vaikea määritellä
ja mitata, koska siinä on toiminnan lisäksi kyse asenteista; kuinka kiusattu itse asennoituu kiusaamiseensa ja
kuinka muut yhteisön jäsenet suhtautuvat kiusattuun. Yhtenä lähtökohtana kiusaamisen määrittelyissä voidaan pitää kiusaamisen kohteeksi joutuneen omia kokemuksia. Jokainen kokee kiusaamisen omalla tavallaan.
Koulun aikuisten tehtävänä on selvittää tilanteet niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi
koulussa. Koulussa kiusaamisen määritelmää tarvitaan siksi, että kiusaamiseen voidaan puuttua systemaattisesti ja riittävän varhain. Kiusaamisen määritelmästä olisi hyvä käydä keskustelua myös oppilaiden ja huoltajien kanssa. Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää oppilaiden ja aikuisten erilaisiin käsityksiin siitä, mitä he
pitävät kiusaamisena ja mitä eivät. Opettajilla, oppilailla ja huoltajilla voi olla erilaiset määritelmät kiusaamisesta, mikä ohjaa heidän toimintaansa käytännön elämässä.
Mitä väkivalta ja aggressiivisuus ovat?
Kaikki toiminta, mikä rikkoo ihmisen oikeutta fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, on väkivaltaa. Aggressiivisuudella tarkoitetaan käytöstä, jolla tuotetaan toiselle harmia ja jossa toisen tunteista ei välitetä.
Aggressiivisuutta esiintyy sekä suorana väkivaltana että epäsuoremmassa muodossa alistamisena, mitätöimisenä ja huomioimatta jättämisenä.
Mitä häirintä on?
Häirinnällä tarkoitetaan toisen koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että
luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sukupuolista häirintää on eitoivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot, jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi
tai vihaiseksi. Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Häirintää voi tapahtua myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde
ilmaisee sen olevan epämiellyttävää.
Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen
Väkivallan, kiusaamisen ja erilaisen häirinnän ehkäisy on tärkeä osa koulujen yhteisöllistä oppilashuoltotyötä.
Tällä työllä voimme vaikuttaa oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä koko kouluyhteisön ilmapiiriin. Jokaisella koululaisella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Perustan kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiselle luovat vuorovaikutus- ja ryhmässä toimimisen taidot, erilaisuuden hyväksyminen, empatiakyky, suvaitsevaisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Kaikkien koulussa
työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Kouluissa on yhteisöllinen toimintakulttuuri, johon kuuluvat mm. koulun järjestyssäännöt, yhteiset/luokkakohtaiset sopimukset sekä niiden
noudattaminen ja niistä tiedottaminen. Lisäksi koulussa on oppilaskunta- sekä kummitoimintaa. Luokkatasolla korostuu opettajan oppilastuntemus ja tämän kautta yksittäisen oppilaan kokemus kuulluksi ja nähdyksi
tulemisesta. Lisäksi ennakointi ja suunnitelmallisuus auttavat ehkäisemään ongelmatilanteiden syntymistä.
Näillä keinoilla turvataan oppilaiden hyvinvointia sekä ehkäistään kiusaamista ja häirintää. Vuorovaikutussekä ryhmässä toimimisen taitojen harjoitteluun on olemassa erilaisia materiaaleja, joita opettaja voi hyödyntää työssään ryhmänsä tai luokkansa kanssa. Näissä materiaaleissa on usein valmiiksi mietitty se, miten
erilaisuuden hyväksymistä, empatiaa, suvaitsevaisuutta, toisen ihmisen kunnioittamista tai vaikka tunnetaitoja opitaan. Ryhmäytymiseen ja muihin ryhmien sekä luokkien sisäisiin haasteisiin voi tarvittaessa hakea
lisätukea ja vinkkejä oppilashuoltoryhmän jäseniltä sekä kaupungin muilta toimijoilta.
Väkivaltatilanteiden syntymistä ehkäistään riittävällä valvonnalla ja puuttumisella. Väkivaltaa ja aggressiivista
käyttäytymistä ehkäistään harjoittelemalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja, noudattamalla peleissä ja leikeissä
sovittuja sääntöjä sekä suunnitelmallisilla rangaistuskäytännöillä.

5.5.1. Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttuminen
Väkivaltainen ja aggressiivinen käyttäytyminen on kiellettyä ja siihen puututaan henkilökunnan toimesta.
Tarvittaessa asian käsittelyyn kutsutaan mukaan muita toimijoita, kuten poliisi, sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhuollon edustajia. Väkivaltatilanteiden hallinnassa huomioidaan asiaan liittyvät opetusalan lainsäädännön ehdot. Vakaviin väkivaltatilanteisiin kutsutaan aina poliisi.
Koulussa puututaan kaikkeen epäasialliseen käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön. Lisäksi oppilaita rohkaistaan
kertomaan epäkohdista koulun henkilökunnalle ja huoltajille – koulun henkilökunta neuvoo ja ohjaa erilaisten taitojen harjoittelussa, kuten puheeksi ottamisen taidot. Kun esiopetukseen tai koululle tulee tieto tai
epäily kiusaamisesta tai häirinnästä, tiedon saanut aikuinen selvittää tilannetta tilanteen vaatimalla tavalla
niin, että oppilaat saavat kuulluksi tulemisen kokemuksen.
● Mikäli kyseessä on yksittäinen tilanne, tilanteen havainnut aikuinen keskustelee ja selvittää tilanteen
yhdessä osallisten kanssa.
● Mikäli kyseessä on yksittäinen ja pieni asia, jonka oppilaat voivat ratkaista itse, ohjataan oppilaita
löytämään ratkaisu keskenään esimerkiksi Verso-toiminnan kautta tai tilanne selvitetään aikuisen tuella.
● Mikäli kyseessä on epäasiallinen käytös tai häirintä, voi koulun aikuinen järjestää asiasta kasvatuskeskustelun ja määrätä perusopetuksessa tarvittaessa jälki-istuntoa.
● Mikäli kyseessä on toistuva kiusaaminen tai häirintä, asiasta tiedon saanut aikuinen vie asian koulussa sovittujen käytänteiden mukaisesti eteenpäin.
Kiusaamisen selvittäminen etenee siten, että kiusatun ja kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa keskustellaan ikätasoon sopivalla tavalla. Keskusteluissa kuullaan kaikkien osallisten kuvaus tapahtumista. Keskeistä keskusteluissa on ratkaisukeskeisyys. Kiusaamiseen osallistuneiden kanssa sovitaan siitä, miten toimintaa muutetaan, jotta kiusaaminen loppuu. Perusopetuksessa keskustelujen kulku sekä se mitä on sovittu,
kirjataan ylös Wilmaan oppilaskohtaiselle kasvatuskeskustelulomakkeelle tai muistioon. Koulun aikuiset tiedottavat kaikkien osapuolten huoltajia käsiteltävänä olevasta asiasta ja huolehtivat seurantakeskustelujen
suorittamisesta ja kirjaamisesta eri osapuolten kanssa.
Jos kiusaamisen selvittely hankaloituu, eikä tilannetta saada ratkeamaan, perustetaan tarpeen mukaan jokaiselle osalliselle oppilaskohtainen monialainen yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Mikäli näistä toimista huolimatta kiusaamiskokemus vaikeuttaa oppilaan arkea ja koulunkäyntiä, voidaan oppilas ohjata yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelujen piiriin (mm. kuraattori- ja psykologipalvelut). Tarpeen mukaan koulun aikuiset voivat kutsua asian selvittämiseen mukaan koulun ulkopuolisia tahoja esim. Ankkuri-tiimin jäseniä. Lisäksi koulun aikuiset voivat ohjata perheitä selvittämään yhdessä oppilaan asiaa vapaa-ajalla sekä hakemaan tukea selvittelyyn alueen sovittelutoimistosta.

5.5.2. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja
yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi
Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisystä ja niihin puuttumisesta tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaa lukuvuosittain. Lukuvuoden alussa henkilökunnan kanssa käydään läpi suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Kouluterveydenhuolto seuraa kiusaamiskokemusten ilmenemistä säännöllisesti terveystarkastusten yhteydessä. Yksikön yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä seuraa ja arvioi väkivaltaa, kiusaamista
ja häirintää luokkien ja koko yksikön tasolla. Tilannetta seurataan koulun oppilaille ja huoltajille laadituilla kyselyillä ja/tai tarvittaessa tietylle oppilasryhmälle kohdennetuilla kyselyillä. Suunnitelman
toteutumista seurataan lukuvuosittain ja sitä päivitetään aina tarvittaessa.

5.6. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt
● 6 - vuotiaiden terveystarkastukset huoltajien toimesta lastenneuvolassa.
● Terveystarkastukset luokittain: Yksilöllisten terveystarkastusten yhteydessä 1. luokalla oppilaille kerrotaan kouluterveydenhuollosta ja annetaan tietoa terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta, unen
määrästä ja puhtaudesta. 3. luokalla tarkastusten yhteydessä aiheina on terveys- ja sairaus, joka sisältää tietoa omien valintojen merkityksestä ja oman terveyden vastuusta. 5. luokalla terveydenhoitaja pitää terveyskasvatustunnin murrosikään liittyen. 7. luokalla aiheena on seksuaalisuus, päihteet
ja oppilaiden omat kysymykset aiheeseen liittyen. 8. luokalla on tutustuminen ehkäisyneuvolaan ja
terveyskasvatustunti ehkäisyasioista. 9. luokalla terveyskasvatustunti sukupuolitaudeista.
● Koulut käyttävät Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.
● MOVE-mittaukset 5. ja 8.luokilla kansallisten ohjeistusten mukaan.

5.7. Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastukset
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 §).
Kouluterveydenhoitaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat mukana ympäristöterveydenhuollon edustaja (terveystarkastaja), rehtori/päiväkodin johtaja, kouluterveydenhoitaja ja/tai -lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja.
Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen
tulokset kirjataan tätä varten suunnitellulle lomakkeelle. Rehtori/ päiväkodin johtaja yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.
Vanhempien ja oppilaiden edustus on tärkeää tarkastusta tehtäessä. Heille annetaan mahdollisuus tuoda
tiedossaan olevat kouluyhteisöön ja opiskeluympäristöön liittyvät epäkohdat ja muutostarpeet esiin tiedottamalla tulevasta kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tarkastuksesta. Lisäksi vanhempainyhdistykset osallistuvat kouluissa mahdollisuuksien mukaan koulun fyysisen ympäristön kehittämiseen.

5.8. Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on
muussa laissa kielletty, tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka, joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL 29 § 2 mom.)
Rehtorilla / päiväkodin johtajalla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa
haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla
oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d § 1, katso myös 2 – 4 mom.) Esineiden ja aineiden haltuun
ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta.
Koulun opettajalla ja rehtorilla/päiväkodin johtajalla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana
olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen
29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa
omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä
huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36
e § 1, katso myös 2–5 mom.) Edellä mainitut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin
on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet
tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla
tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2, katso myös
1, 3-4 mom.)
Oppilaan fyysisestä tarkastamisesta ja mahdollisesta kielletyn omaisuuden haltuunotosta tulee tehdä selvitys, joka kirjataan Wilmaan.
Harjavallan kaupunki on ns. savuton työpaikka. Tupakointi on kielletty mm:
- perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä
lastensuojelulain (417/2007) tai mielenterveyslain (1116/1990) nojalla hoitoa antavien laitosten alle
18-vuotiaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja heille tarkoitetuilla ulkoalueilla,
- perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla,
- virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa,
- sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa,
- työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa,
- ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden
seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. (Tupakkalaki 12 §)

5.9. Henkilöstön perehdyttäminen yhteisölliseen työhön
Toimenpiteiden käyttö on päiväkodeissa ja oppilaitoksissa koordinoitua ja ohjeistettua. Ohjeistukset löytyvät
yksiköiden omista tai kaupungin tason suunnitelmista.

6. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen
opiskelijahuolto)

6.1. Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat
Ryhmään voi kuulua terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, oppilaanohjaaja, luokanopettaja/ohjaaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen opetushenkilöstön jäsen.
Se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu ryhmän koolle, toimii puheenjohtajana ja hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen/kirjallisen luvan. Useimmiten ryhmän kokoaa
opettaja, rehtori/päiväkodin johtaja, kuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja tai -lääkäri. Myös muut
edellä mainituista voivat koota ryhmän.
Ryhmän puheenjohtaja vastaa, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskeluhuoltorekisterissä.

6.2. Opiskeluhuoltopalveluihin ohjaaminen
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta.
Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan
opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

6.3. Yksilöllisen opiskeluhuollon kirjaaminen - opiskelijakertomukset
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskelijahuoltokertomus.
Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskelijahuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskelijahuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:
- yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
- kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
- kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
- asian aihe ja vireille panija,
- oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
- toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
- tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
- toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
- Jos sivulliselle annetaan oppilashuolto-kertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
Kunnallisten asiakirjojen säilyttämistä ohjaa julkisuuslaki ja henkilötietolaki sekä ohjeistus kunnallisten asiakirjojen säilytysajoista. Koulutyössä syntyviä asiakirjoja säilytetään seuraavien ohjeiden mukaan:
- Oppilasta koskevat asiakirjat ovat salaisia asiakirjoja (Julkisuuslaki 24 §).
- Opiskelijahuoltoryhmän muistioita säilytetään oman tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 10
vuotta.
- Oppilasasioiden osalta oppilashuoltoryhmän muistioita säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta.
Ne arkistoidaan aikajärjestyksessä lukitussa tilassa. Kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät
merkinnät voidaan tarvittaessa erottaa muista.
- Oppilashuoltotyössä syntyneitä muita oppilaskohtaisia asiakirjoja säilytetään oppivelvollisuusaika +
10 vuotta
- HOJKS säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta.
- Oppilaanohjaajan oppilastietoja säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta.
- Opiskeluhuoltotyössä syntyy henkilörekisteri oppilaskohtaisista asiakirjoista.
Koulun opiskeluhuoltorekisterin lisäksi esim. psykologi ja kuraattori pitävät asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillisiä asiakasrekistereitä. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät oppilaasta merkintöjä
potilasrekisteriin, joka kuuluu osarekisterinä terveyskeskuksen potilasrekisteriin. (Perusopetuslaki
628/1998.)

6.4. Rekisterin pito ja tietojen tallettaminen
Opiskeluhuollon kertomuksista muodostuvat tiedot kirjataan opiskelijakohtaisesti koulun rekisteriin, Wilmaan. Sitä ylläpitää Harjavallan kaupunki.
Opiskeluhuollon kuraattorien, terveydenhoitajien ja opintopsykologien potilas/asiakastietorekisteristä vastaa Satakunnan hyvinvointialue.
Kuraattorit siirtyivät 1.1.2023 sosiaalihuoltolain alle ja heidän lain mukainen kirjaamisjärjestelmänsä on kilpailutuksessa ja vaihtuu 2024 aikana. Rekisterin pitäjänä Satakunnan HVA. Siirtymävaiheen aikana kuraattorit
kirjaavat tarvittaessa tiedot oppilashuoltolain mukaisiin järjestelmiin, joita hallinnoi Harjavallan kaupunki.
Opintopsykologit siirtyvät kirjaamaan asiakastiedot terveydenhuollon järjestelmiin. Siirtymävaiheen aikana
psykologit kirjaavat tiedot oppilashuoltolain mukaisiin järjestelmiin, joita hallinnoi Harjavallan kaupunki.

6.5. Salassapito ja tietojen luovuttaminen
Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä
henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään.
Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt
taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet
eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia
yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:
1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä,
hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka
2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.
Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon
tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.
18
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden salassapitovelvoitteista säädetään viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain 22 §:ssä (asiakirjasalaisuus) ja 23 §:ssä (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto).
23 § (Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta)
Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista
Opiskeluhuoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan poiketa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 7 luvussa säädetään, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.
Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on
pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä,
hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta

6.6. Opiskeluhuolto kurinpitotilanteissa tai opetuksen epäämisen yhteydessä
Oppilaalle, joka on erotettu määräajaksi tai jolta on evätty opetus jäljellä olevan oppitunnin tai kahden työpäivän ajaksi, tulee opetuksen järjestäjän järjestää tarvittava oppilashuolto. (POL 36 §)
Evättäessä oppilaalta oikeus opetukseen loppupäiväksi oppilas odottaa esikoulussa tai koululla, kunnes huoltaja tulee hänet hakemaan. Oppilaalle ja huoltajalle tiedotetaan mahdollisimman pian mahdollisuudesta
opiskeluhuoltopalveluihin.

6.7. Opettajaa koskevat toimintakäytänteet laajojen terveystarkastusten oppilaskohtaisissa
asioissa
Laaja terveystarkastus tehdään 1., 5. ja 8. luokkien oppilaille. Tarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja koululääkäri ja siihen kutsutaan oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa.
Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään opettajan arvio oppilaan selviämisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa ovat terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot. Tieto siirtyy Opetushallituksen ja
THL:n yhteistyönä tehdyllä lomakkeella. Terveystarkastuksen jälkeen opettaja saa tarvittaessa huoltajan tai
oppilaan suostumuksella palautteen terveystarkastuksessa esiin nousseista asioista.
Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa käytetään arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja
mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.

6.8. Oppilaan koulupäivän aikaisen lääkityksen tai erityisruokavalion ilmoittamisen käytänteet
Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen koulussa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien, oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti.
Terveydenhuollon toimijoilla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon
tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, saamasta hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.
Huoltaja:
- tiedottaa opettajaa/luokanvalvojaa oppilaan allergioista ja koulupäivän aikaisen lääkityksen tarpeesta ja käytännöistä
- ilmoittaa oppilaan erityisruokavaliosta esiopetuksessa erityisruokavalioilmoituslomakkeella esiopetusyksikköön ja perusopetuksessa suoraan kaupungin ruokahuollolle
Opettaja/luokanvalvoja:
- tiedottaa riittävässä määrin koulun muulle henkilökunnalle tiedon oppilaan allergioista ja/tai koulupäivän aikaisen lääkityksen tarpeesta
Terveydenhoitaja:
- arvioi ja varmistaa erityisruokavalioiden jatkamisen tarpeellisuuden kunkin lukuvuoden alussa
- toimii yhteistyössä ruokahuollon kanssa
Koululääkäri:
- kartoittaa erityisruokavalion oikeellisuuden laajoissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa
Terveydenhuollon toimijat:
- vastaa Filhan allergiasuosituksen sekä Käypähoitosuositusten mukaisista toimintatavoista allergioiden tutkimiseksi, hoitamiseksi sekä siedätys- ja altistusohjauksesta.

7. Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat
(tarvittavat yksikkökohtaiset täydennykset kohtaan 7.1. ja myös muihin kohtiin, jos em. yleinen osio ei ole riittävän
kattava oman yksikön osalta)

7.1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin koululta. Tiedot ilmoitetaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten
henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen
määräajassa.
Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta
Arvioon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi kouluyksiköiden määrä ja koulujen oppilasmäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa huomioidaan lisäksi
esimerkiksi eri ikäisten, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden
lukumäärät ja osuudet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä
ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.
Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (HVA täydentää syksyllä 2023)
Opetuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) henkilötyövuodet.
Harjavallan kaupungin arvio opiskeluhuollon palveluista henkilötyövuosina:
Kuraattoripalvelut:
- alakoulut ( luokat 0-6) 2 henkilötyövuotta
- yläkoulu ( luokat 7-9) 1 henkilötyövuosi
- lukio 0,5 henkilötyövuotta
Psykologipalvelut:
- varhaiskasvatus ja esiopetus 0,2 henkilötyövuotta
- perusopetus 1 henkilötyövuosi
- lukiokoulutus 0,2 henkilötyövuotta
Kouluterveydenhuolto
- perusopetus 1,5 henkilötyövuotta

7.2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää
johtamista. Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n
(opetussuunnitelman mukainen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
● koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat
● poissaolojen ehkäisemisestä, suunnitelmallisesta seurannasta ja poissaoloihin puuttumisesta määrätään perusteiden luvuissa 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja 5.6 Paikallisesti
päätettävät asiat
● tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen

7.3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa,
jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja
tarjotaan varhaista tukea. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan
suostumukseen. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen
ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista
ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
● tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

7.4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
● koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä
työssä
● yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen
oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille

7.5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
kriisisuunnitelma
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lapsen edun ensisijaisuus on huomioitava opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Oppilaan velvollisuuksiin on lisätty vaatimus syrjimättömyydestä. Oppilaan on jatkossa käyttäydyttävä muita
kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön
tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.
Opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus ilmoittaa huoltajalle tai muulle edustajalle epäilty kiusaaminen, häirintä, väkivalta ja syrjintä oppimisympäristössä ja koulumatkalla. Ilmoitusvelvollisuus koskee kohteena ollutta
ja epäiltyä oppilasta. Perusopetuksessa ja toisella asteella epäämisen aikana oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilas- tai opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa, sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvittava tuki oppilaan tai opiskelijan palatessa kouluun tai oppilaitokseen. Oppilaalle ja opiskelijalle tehdään suunnitelma, jossa määritellään käytännöt toimet, joilla tuetaan oppilaan turvallista opetukseen paluuta. Opetuksen epäämisestä päättää rehtori.

Kriisisuunnitelma
Harjavallassa kouluille on laadittu kriisisuunnitelma, joka päivitetään vuosittain lukuvuoden alkaessa. Kriisisuunnitelma ja ns. surulaatikko löytyvät jokaisesta yksiköstä.
Kriisisuunnitelmassa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien
harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä
työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja
koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.
Kriisisuunnitelman sisältö käydään työyhteisön kanssa yhdessä läpi uuden lukuvuoden alkaessa.

8. Opiskeluhuoltotyön seuranta, arviointi ja kehittämistyö
Opiskeluhuoltosuunnitelma tarkistetaan samassa yhteydessä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään.
Rehtori/Päiväkodin johtaja yhdessä muun henkilöstön kanssa arvioi koulukohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista lukuvuosittain.
Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista seurataan sivistyspalveluiden johtoryhmän, rehtorikokousten
sekä opiskeluhuollon ohjausryhmän toimesta.
● Kaikki esiopetuksen, koulun ja oppilaitosten aikuiset ovat sitoutuneet yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön, varhaiskasvatuksessa hyvinvointityöhön.
● Työtä suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä lasten, nuorten ja vanhempien
kanssa. Työn lähtökohtana on tieto yhteisön ja ympäristön tilanteesta.
● Monialaiselle yhteistyölle on rakenteet ja selkeä vastuunjako.
● Yhteisön ulkopuoliset toimijat osallistuvat monialaiseen työhön.
● Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön tuloksia seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti.
● Kaikkien lasten, nuorten ja perheiden osallisuus varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, koulussa ja
oppilaitoksissa on vahvaa ja tasavertaista.
● Lasten ja nuorten kokema vuorovaikutus yhteisössä on runsasta ja heidän osallisuutensa ulottuu entistä monipuolisempiin ja vaikuttavampiin sisältöihin.
● Oppilaskunta-/opiskelijakuntatoiminta on osallistavaa, yhteisöllistä ja vaikuttavaa.
● Vanhempaintoiminta on mahdollisuuksien mukaan kytketty osaksi yhteisön hyvinvointityötä.