21.
Henkilö C ei ole asianajaja vielä, vaan on vasta valmistunut oikeustieteellisestä. Lisäksi hän on henkilölle A läheinen, jolloin voi olla parempi, jos asianajana toimii tilanteen ulkopuolinen henkilö, jolla ei ole hekilökohtaisia välejä henkilöön A.

22.
Perustuslaissa on kansalaisten perusoikeuksiin kirjattu, että oikeuden edessä kaikkia tulee kohdelle ja kaikki tulee nähäd tasavertaisina riippumatta mistään seikoista, kuten uskonnosta tai varallisuudesta. Tähän pyritään esim. siten, että kaikilla on oikeus asianajajaan, jos ei ole varaa itse hankkia saa oikeuden määräämän julkisen asianajajan. Lisäksi vajaavaltaisille annetaan mahdollisuus edunvalvojaan ja se voidaan myös määrätä, alaikäisille se on yleensä heidän huoltajansa. 


23.
a) Käräoikeuksissa sovelletaan kirjallista oikeudenkäyntimenettelyä syytetyn tuottamiin rikoksiin, joiden maksimi rangaistus on enintään 2 vuotta. Kirjallinen menettely edellyttää myös asianomistajan suostumista menettelyn käyttöön. 
b) Kirjallisessa menettelyssä voidaan tuomita enintään 9kk pituinen vankeusrangaistus
c) Syytetty voi estää kirjallisen menettelyn soveltamisen, jos hän ei suostu tunnustamaan syytteessä selostettua rikosta, eikä suostu asian ratkaisemiseen ilman pääkäsittelyä. Tällöin asia tulee ratkaista normaalissa suullisessa menettelyssä, jossa toimitetaan edellinen pääkäsittely. 
d) Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian yksin käräjäoikeuden kansliassa , eli lautamiehet eivät osallistu menettelyyn. 
e) Kirjallisen menettelyn taustalla on ollut pyrkimys muodostaa rikosasioiden oikeudenkäynneistä tehokkaampia kuitenkaan tinkimättä asianomaisten oikeusturvasta. Menettelyllä pyritään erityisesti välttämään pääkäsittelyjen peruuntumisia. 
Kirjallisessa menettelyssä ei pääkäsittelyä ja tämän vuoksi ei ole käsiteltävien asioiden luetteloa --> median vaikeampi saada selkoa --> voi olla syytetylle eduksi (hänestä ei maalata mediassa pahiksen kuvaa)

24.
a) huomautuksen maksamattomien maksujen myöhästymisestä, näiden jälkeen kirjallinen huomautus ja sen jälkeen saatavat voidaan periä ulosotolla tarvittaessa pakkokeinoin. 
b) heidän on tulevaisuudessa vaikea saada työtä, velkaa yms. Voi yrittää selvitä tilanteesta parantamalla luottotietojaan. 

25.
Sovittelun tavoitteena löytää riitaan/rikokseen sovintoratkaisu oikeudenkäynnin sijaan. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari tai jokin muu tehtävään koulutettu ulkopuolinen taho. Sovittelu käynnistyy kirjallisella hakemuksella tai oikeudenkäynnissä asianomaisen pyynnöstä. Sovittelu voidaan aloittaa, kun kaikki osapuolet suostuvat siihen. Etenee neuvotteluina, joita sovittelija voi käydä yksin osapuolten kanssa tai molempien kanssa yhdessä. Sovittelu päättyy, kun osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen tai jompikumpi haluaa lopettaa. Sovitteluihin yleensä aina pyritään, sillä siinä syntynyt lopputulos pohjautuu kummankin osapuolen hyväksymiin näkökohtiin, kun taas tuomioistuimen päätös on aina ulkopuolisen määräämä päätös, joka pahimmassa tapauksessa ei tyydytä kumpaakaan osapuolta. 

27.
Riita-asioissa on yleensä kyse mielipide eroista tai väärinymmärryksistä, jolloin siinä kumpikaan ei välttämättä ole syytön tai syyllinen kun taas rikoksissa lopputuloksena on aina toisen syyllisyys/syyttömyys. Riita-asioissa yleensä sovitellaan enemmän, kun taas rikosasioissa yritetään selvittää kuka teki ja mitä teki.