13.4.9 Kuvataide

Kuvataide

Oppiaineen tehtävä

Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden identiteettien rakentumista, kulttuurista osaamista ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Oppilaiden omat kokemukset, mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle. Kuvataiteen opetus kehittää kykyä ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Oppilaille tarjotaan tapoja arvottaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistamalla tuetaan traditioiden välittymistä ja uudistumista. Opetus tukee oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. Kuvataiteen opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalille toimijuudelle.

Taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Oppilaat tarkastelevat kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria historiallisista ja kulttuurisista näkökulmista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä. Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja, teknologioita ja ilmaisun keinoja. Opetuksessa kannustetaan monilukutaidon kehittämiseen hyödyntämällä visuaalisuutta sekä muita tiedon tuottamisen ja esittämisen tapoja. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Opetuksessa tutustutaan museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin sekä tarkastellaan kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia.

Vuosiluokilla 1-2 luodaan perustaa oppilaiden omakohtaiselle suhteelle kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Ilmaisun taitojen ja esteettisten valmiuksien kehittymistä tuetaan eri aistien ja koko kehon yhteistyöllä. Oppilaita ohjataan käyttämään mielikuvia, kuvataiteen käsitteistöä ja kuvallisen tuottamisen keinoja. Opetuksessa hyödynnetään toiminnallisuutta ja leikinomaisuutta. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen taideoppimiseen. Kuvien tuottamista ja tulkintaa harjoitellaan myös tieto- ja viestintäteknologian ja verkkoympäristöjen avulla. Opetuksessa rohkaistaan toimimaan yhdessä, jakamaan kokemuksia sekä vastaanottamaan ja antamaan palautetta kuvallisesta työskentelystä.

Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekä tutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 1-2 innostetaan leikinomaiseen kokeiluun, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä taiteidenväliseen toimintaan. Opetustilanteet toteutetaan kouluympäristön lisäksi erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä, luonnon ympäristöissä ja verkkoympäristöissä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kuvataiteessa vuosiluokilla 1-2

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten, psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetusta eriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla. Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittava ja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteiden visuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviä kokemuksia.

Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen, pitkäjänteisten työtapojen sekä itsearviointitaitojen kehittymistä. Palaute on monipuolista ja rohkaisee oppilaita omien ajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppilaat saavat palautetta kaikilla tavoitteissa määritellyillä taideoppimisen alueilla.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita kuvataiteessa ovat

  • edistyminen tavoitteiden asettamisessa omalle toiminnalle
  • edistyminen materiaalien kokeilemisessa ja tekniikoiden harjoittelussa
  • edistyminen kuvataiteen ilmaisukeinojen käyttämisessä ja niistä keskustelemisessa
  • edistyminen omista ja muiden kuvista keskustelemisessa.

MEDIATAITOJEN OPPIMISPOLKU/PAINOPISTEET 1-9 luokille

Vuosi-luokat:

LUOVAT JA ESTEETTISET TAIDOT

VUOROVAIKUTUS-

TAIDOT

KRIITTISET TULKINTATAIDOT

TURVATAIDOT

1.-2.

Omien tarinoiden tekeminen ja kertominen sekä kyky hahmottaa juonen rakenne. Tarinan hahmon vertailu omiin kokemuksiin ja tunteisiin

Samastuminen, roolinotto

ja vuorottelu median avulla.

Empatia ja tunteiden pohdinta

Faktan ja fiktion erottaminen ja mainosten erottaminen muusta aineistosta.

Median käyttö aikuisen tukemana ja vaikeiden tilanteiden käsittely. Mediasisältöjen ikä- rajojen tuntemus.

3.-4.

Samastuminen, roolinotto ja vuorottelu median avulla. Empatia ja tunteiden pohdinta

Samastuminen, roolinotto ja vuorottelu median avulla. Empatia ja tunteiden pohdinta

Lajityyppien ja kerronnallisten keinojen tuntemus. Ymmärrys siitä, että mediasisällöt ovat tekijöidensä valintojen tulosta.

Internetin turvallinen käyttö, tietoturva ja yksityisyyden suojaaminen.

5.-6.

Omien mediatarpeiden hahmottaminen ja oman mediamaun löytäminen.

Yhdessä oppiminen ja vastavuoroisen vertaistuen harjoittelu. Sananvapauden tuntemus ja ymmärrys yksityisen ja julkisen erosta.

Median puhetapojen ja taustarakenteiden tuntemus. Kyvyt jäsentää ja hallita tietoa.

Toiset huomioon ottava ja kohtelias käytös internetissä.

7.-8.

Viestien analysointi ja eettinen pohdinta. Mediassa esitettyjen arvojen ja asenteiden peilaaminen omiin.

Identiteettityö median avulla. Roolikokeilut ja -leikittelyt sijaiskokemusten kautta.

Viestien kyseenalaistaminen ja median stereotypioiden analysointi.

Ymmärrys mediakäyttäjän lakeihin perustuvista oikeuksista ja velvollisuuksista.

9.

Oman persoonan ja tyylin ilmaisemien sekä tyyliympäristöjen luominen. Tekijänoikeuksien tuntemus.

Kansalaiskulttuuriin osallistuminen ja vaikuttaminen.

Mediasisältöjen suhteuttaminen aikaisempiin tietorakenteisiin. Tietoisuus sisältöjen kaupallisista, poliittisista ja ideologisista pyrkimyksistä

Mediasisältöjen ja -palveluiden monipuolinen, laillinen ja sääntöjä noudattava käyttö.

Yhteenveto:

Oman ilmaisun ja oman äänen löytäminen sekä käyttäminen

Vuorovaikutuksen ja oman toiminnan kautta syntyvä osallisuus.

Ymmärrykseen perustuva media ja kulttuurikriittisyys.

Turvallinen, tarkoituksenmukainen ja tilannekohtainen mediakäyttö.

Lähde: www.kerhokeskus.fi