Napoleon nousi Ranskan keisariksi Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen
Ranskan suuri vallankumous 1789-1799
Feodalismi, säätyerioikeudet ja absolutistinen monarkia kumottiin sekä katolinen kirkko menetti valtionuskonnon aseman
Historian “uusin aika alkoi”
Aloitti uudistusten aallon eri puolilla Eurooppaa
Vallankumouksen taustalla oli tyytymättömyys Ludvig XVI:n itsevaltaiseen hallintoon (epäoikeuden mukainen verotus, ruokapula ja kuninkaan vieraantuminen kansan asioista), valistuksen aate ja vaurastunut porvaristo (heistä oli tullut yhtä vaikutusvaltaisia ja varakkaita kuin kuninkaasta ja he haastoivat hänen valta-asemansa)
Valistus
Järjen ja tiedon merkityksen korostaminen (+ihmisoikeudet)
Alkoi 1600-luvun Ranskassa, huippukausi sijoittuu 1760-luvulle
Kuuluisia edustajia: John Locke, Thomas Hobbes Voltaire, Immanuel Kant ja Anders Chydenius (HI5)
Taustalla ajatus, jonka mukaan ihmisen on mahdollista suunnitelmallisesti parantaa elinolojaan
Vallankumous alkoi vuonna 1809 ja alkuvaiheen vallankumouksen tärkeä käännekohta oli Bastiljin valtaus, jossa väkijoukko valtasi Pariisissa sijainneen Bastiljin linnoituksen ja vapautti siellä pidetyt poliittiset vangit
1792 Ranskassa alkoivat vallankumoussodat + samana vuonna monarkia kumottiin, Ludvig XVI teloitettiin ja tasavalta perustettiin
1792-99 sekavat ajat ja vaihtuvat hallitsijat
Vuonna 1799 Napoleon teki sotilasvallankaappauksen, lakkautti tasavallan ja kruunautti itsensä keisariksi 1804 → laajentumissodat
Suomen sota oli osa Napoleonin sotia
Iso-Britannia, Itävalta, Ruotsi ja Venäjä solmivat Napoleonin vastaisen liiton
Ranska löi vastustajat maataistelussa mutta ei voittanut Iso-Britanniaa meritaistelussa → mannermaasulku
Maat liittyivät mukaan sulkuun Ruotsia lukuunottamatta (ei halunnut vaarantaa kauppasuhteita Iso-Britanniaan)
1807 Ranska kukisti Venäjän ja Venäjä irtautui Ranskan vastaisesta liittoumasta
Tilsitin rauha 1807, maat sopivat, että Venäjä liittyy mannermaasulkuun ja pyrkii välittämään rauhan Ison-Britannian ja Ranskan välille
Jos rauhaa ei syntyisi, Venäjän pitäisi taivutella muita maita, esimerkiksi Ruotsia, mukaan kauppasaartoon vaikka sodan avulla
Neuvottelut kariutuivat ja Venäjä aloitti hyökkäyksen Ruotsia vastaan talvella 1808 (Venäjä hyökkäsi Suomen alueelle)
Venäjän tavoitteet sodassa: Viapori, Hämeenlinna ja Savon alue
Ruotsin joukot heikot
Keväällä 1808 Ruotsin puolustus romahti (merilinnoitukset Svartholma ja Viapori antautuivat venäläisille + propaganda ja joukkojen liikuttelu) ja aselepo solmittiin marraskuussa 1808
Ruotsi luopui Suomesta Haminan rauhassa 1809
Aleksanteri I:llä oli kiire rauhoittaa Suomi ja järjestää valloitetun alueen olot. Vaikka rauhaa ei ollut vielä tehty, keisari kutsui säädyt koolle Porvooseen maaliskuussa 1809
Porvoossa keisari lupasi kunnioittaa Suomen asemaa ja säilyttää Ruotsin aikaiset perustuslait sekä säätyjen erioikeudet. Vastaavasti Suomen säädyt vannoivat uskollisuutta keisarille. Nämä toimet loivat pohjan Suomen autonomialle eli itsehallinnolle
