2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee
  • yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan
  • koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt
  • yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä
  • yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa
  • yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
  • yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä,
  • järjestyssäännöt
  • poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen
  • tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
  • tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
  • koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
  • suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
  • toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja siihen kuuluvat:

  • Rehtorit
  • Erityisopettajat
  • Kuraattori
  • Opinto-ohjaaja
  • Sosiaalityöntekijä
  • Kouluterveydenhoitaja
  • Psykologi
  • Joukkuevastaavat
  • Oppilaskunnan edustajat

Kaksi kertaa lukuvuodessa kokoontuu ryhmä, johon kutsutaan mukaan edellä mainittujen lisäksi huoltajien edustajat, nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, seurakunta, perheneuvola, mielenterveystyö, työpaja ja vanhempien edustajat. Näiden tahojen edustajat voivat myös olla mukana yllä esitetystä yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä tarvittaessa. Nuorisolain mukaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston (koulu, kuraattori, sosiaalityö, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpaja, mielenterveystoimi, poliisi, TE-toimisto) kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Poliisin kanssa yhteistyötä tehdään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

Ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltotyötä tehdään yhteisöllisessä koulukohtaisessa ryhmässä, opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja laajennetussa yhteisöllisessä ryhmässä. Lisäksi tähän työhön kuuluvat koulutukset, erilaisten vierailijoiden käynnit, valistustilaisuudet ja -tapahtumat, vanhempaintapaamiset, kirjalliset materiaalit, keskustelut sekä muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet.


Kuvaus oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa

Esikoulusta kouluun siirtyminen ja koulun aloitus: Esikoulun opettajat, erityisopettaja sekä tulevan ensimmäisen luokan opettaja vastaavat nivelvaiheen sujumisesta. Keinoina tässä ovat mm. kouluvalmiustesti, siirtotietolomake, vanhempainilta ja esioppilaiden tutustumispäivä koulussa. Lisäksi tulevan ensimmäisen luokan opettaja käy seuraamassa esioppilaiden työskentelyä keväällä ennen esikoulun loppumista. Kuraattori pitää ryhmätunnin esikoulussa ja tutustuu samalla tuleviin koululaisiin.

Siirtyminen seitsemännelle luokalle: Opinto-ohjaaja on mukana kuudesluokkalaisille tarkoitettujen ohjaustuntien, seitsemännelle luokalle siirtymiseen liittyvien vanhempainiltojen sekä muiden siirtymää tukevien toimien järjestämisessä. Seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymispäivä järjestetään mm. ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, kunnan ja seurakunnan nuoriso-ohjaajien, kuraattorin sekä muiden yhteistyöryhmien kanssa. Ryhmäytymistä seurataan ja tuetaan sekä ennaltaehkäistään kiusaamista mm. KiVa-mallin mukaisesti. Seitsemännen luokan opinto-ohjauksen luokkatunnilla opetellaan yläkoululaisen toimintatapoja ja paneudutaan opiskelun merkitykseen Opinto-ohjaaja käy jokaisen seitsemäsluokkalaisen kanssa kahdenkeskisen ohjauksellisen keskustelun aineopetukseen siirryttäessä.

Siirtyminen toiselle asteelle: Opinto-ohjaaja käy ennen yhteishakua riittävän määrän henkilökohtaisia keskusteluja peruskoulun päättävien kanssa, jotta jatkosuunnitelmat selkiytyvät. Myös yhteydenpito huoltajiin on tärkeää tässä vaiheessa sekä erikseen että yhteisesti vanhempainillassa. Opinto-ohjaaja huolehtii, että jokainen oppilas hakee yhteishaussa ja toimittaa valintakortit ja muut tarvittavat liitteet toisen asteen oppilaitokseen.

Siirtyminen lukiosta jatko-opintoihin: Opinto-ohjaaja käy opiskelijoiden kanssa riittävän määrän henkilökohtaisia keskusteluja jatko-opintokuvioiden selviämiseksi ja huolehtii riittävästä yksilöllisestä tuesta opintoihin hakeutumisessa.

Jälkiohjaus: Opinto-ohjaaja osallistuu tarpeen mukaan jälkiohjaukseen, jotta kaikille peruskoulun tai lukion päättäneille löytyy jatko-opinto- tai työpaikka.


Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa.

Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia valvotaan määräajoin tehtävissä tarkastuksissa, joissa ovat mukana ympäristöterveyden tarkastaja, rehtorit, tekninen johtaja, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshoitaja, kouluterveydenhoitaja, opettajien edustaja ja oppilaiden edustajat. Lisäksi tehdään erilaisia kyselyitä ja kartoituksia. Jokainen koulussa työskentelevä huolehtii jatkuvasta tilanteen valvonnasta ja tarkkailusta. Oppilaat ja huoltajat ilmoittavat havainnoistaan koulussa työskenteleville, tekniseen toimeen tai terveydenhuollon edustajille.


Järjestyssäännöt
ovat opetussuunnitelman liitteenä.


Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Yhteistyö terveydenhoitajan ja terveystiedon opettajan välillä on vakiintunut, esim. osallistuminen tunneille asiantuntijana, materiaalin tuottaminen. Samoin terveydenhoitaja käy opettajan niin halutessa pitämässä muitakin tunteja esim. ravinto, puhtaus, uni, päihteet jne. Alakoulun murrosiäntunnit terveydenhoitaja käy pitämässä 5-luokalla lisänä oman opettajan ihmisen biologian tunteihin. Seksuaaliterveystunnit terveydenhoitaja pitää 8-luokkalaisille.


Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Poissaolojen merkitsemisestä Wilmaan ja seurannasta huolehtivat luokanopettajat ja aineenopettajat kukin omien opetustuntiensa osalta. Poissaoloselvitykset merkitsee huoltaja Wilmaan viipymättä. Opettajan tehtävänä on ilmoittaa ryhmänohjaajalle, jollei hän saa asianmukaista poissaoloselvitystä. Luokanopettaja/ryhmänohjaaja tai aineenopettaja ottaa yhteyttä huoltajaan, mikäli epäillään oppilaan olevan poissa ilman perusteltua syytä. 7.–9. luokilla ilmoittaa aineenopettaja ryhmänohjaajalle, jos oppilas on ollut kolme kertaa peräkkäin poissa saman aineen tunneilta ilman pätevää selvitystä. Tarvittaessa käsitellään poissaoloasioita yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä.


Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Tapaturmien ehkäisemisestä huolehtii jokainen koulussa työskentelevä ja opiskeleva. Tietoa tapaturmien ehkäisemisestä jaetaan henkilökunnalle mm. turvakansiossa, erilaisissa palavereissa, harjoituksissa ja koulutuksissa sekä oppilaille mm. eri oppiaineiden tunneilla, harjoituksissa, tiedottein, tapahtumissa ja Nou Hätä–valmennuksessa. Huomattavalla osalla henkilökunnasta ja osalla oppilaista on voimassa oleva ensiapukoulutus. Tapaturmien ehkäisystä ja ensiavusta huolehtii omalta osaltaan myös kouluterveydenhoitaja. Tilanteen niin vaatiessa kutsutaan paikalle ambulanssi. Koulun henkilökunta tai terveydenhuollon ammattilaiset huolehtivat tapauskohtaisesti tarvittavasta hoitoonohjauksesta. Aiheeseen liittyvää materiaalia löytyy mm. turvakansiosta, opinto-oppaasta, tiedotteista, järjestyssäännöistä, koulun lääkehoitosuunnitelmasta sekä koulun seiniltä.

Koulutapaturmassa on kyse tapaturmasta johtuvasta henkilövahingosta oppilaalle. Koulutapaturma on koulussa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, välittömällä koulumatkalla tai koulun muussa työsuunnitelman mukaisessa toiminnassa sattunut tapaturma. Koulutapaturman sattuessa koulun henkilökunnan velvollisuutena on huolehtia tapaturman kohteeksi joutuneen oppilaan hoitoon ohjaamisesta tapaturman laadusta ja vakavuudesta riippuen. Koulutapaturmavamman hoitoon on käytettävä julkisen terveydenhoidon palveluja (terveyskeskus, sairaala, hammashoitola, kouluterveydenhoitaja).

Jos vamma on kohdistunut suuhun / hampaisiin, on oppilas aina toimitettava kunnan hammashoitolaan tarkastukseen. Terveyskeskuksessa/sairaalassa on ilmoittautumisen yhteydessä aina kerrottava, että kyseessä on koulutapaturma. Sattuneesta tapaturmasta on heti ilmoitettava ryhmänohjaajalle ja rehtorille. Tilanteessa mukana olleen opettajan velvollisuutena on huolehtia tiedottamisesta huoltajalle.

Koulutapaturman hoitokulut ovat oppilaalle maksuttomia. Perusopetuslain mukaan koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Maksuttomuus koskee myös perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa sattuneen tapaturman hoitoa.

Tapaturmailmoitus: Koulussa täytetään aina tapaturmailmoitus. Ilmoitus tehdään aina, koska myöhemmin vanhaa tapaturmaa on vaikea selvittää ja tapaturman seuraukset saattavat olla pysyvät. Tapaturmailmoituksen täyttää opettaja/koulun edustaja, joka on ollut paikalla tai jolle tapaturmasta on ensin kerrottu esim. kouluterveydenhoitaja.


Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä ehkäisevää tietoa oppilaat saavat terveydenhoitajalta, koululääkäriltä, eri oppiaineiden tunneilla sekä erilaisissa teemapäivissä ja tapahtumissa sekä aiheeseen liittyvien vierailuiden yhteydessä. Käyttöön puuttumisen käytänteet on kirjattu järjestyssääntöihin. Terveydenhoitaja kysyy aina terveystarkastuksissa päihteiden käytöstä (yläkoulu + lukio). Laajoissa terveystarkastuksissa täytetään esim. ADSUME-kyselylomake. Kysely on tarkoitettu nuorten päihteiden käytön arviointiin ja päihteettömyyttä edistävän terveyskeskustelun tukimateriaaliksi. Nuorten päihdemittarin tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon henkilöstöä ja 14 - 18-vuotiasta nuorta itseään arvioimaan päihteiden käyttöä ja tunnistamaan riskikäyttäytyminen. Sen avulla saadaan konkreettista tietoa terveyskeskustelun pohjaksi ja varhaisen puuttumisen perusteeksi. Kyselyä käytetään seulontana kouluterveydenhuollossa 8. luokan laajoissa terveystarkastuksissa.
Mikäli kuraattori saa tiedon oppilaan päihteiden käytöstä, huolehtii hän tarvittavista jatkotoimista yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa.


Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Perusopetuksen oppilaita ei jätetä ilman valvontaa koulukuljetusten odotusajaksi. Henkilökunta valvoo alakoululaisten kuljetuksiin lähtemistä. Käytettävät autot on varustettu riittävällä määrällä turvavöitä ja alkolukolla. Koulukuljetuksista vastaa kunnanjohtaja ja käytännön järjestelyjä hoitaa sivistystoimen toimistosihteeri. Oppilaille ja koteihin jaetaan vuosittain kirjallinen koulukuljetusohje. Koululla on liikenneturvallisuussuunnitelma.





Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin