Muistiinpanot
V Talouselämän häiriöt ja niiden korjaaminen
KPL 18 TALOUDEN HÄIRIÖ - SUHDANNEVAIHTELU
Inflaatio
Talouspolitiikasta on erilaisia näkemyksiä
Talouspolitiikkaan kuuluvat:
Finanssipolitiikka
Rahapolitiikka
Tulopolitiikka
(Valuuttakurssipolitiikka)
Finanssipolitiikka - valtion rahakirstu tasoittaa suhdanteita
- Suomessa suhdannevaihtelujen taustalla erityisesti viennin vaihtelut
- Jos vienti vähenee, valtio yrittää ylläpitää kotimaista kysyntää
- Kerroinvaikutus kuvaa sitä vaikutusta, jonka jokin talouden muutos aiheuttaa kansantaloudelle
- Kerroinvaikutus näkyy myös paikallisella tasolla
Inflaatio
- Hinnat nousevat, rahan arvo heikkenee
- Kuluttajahintaideksi, EU:n yhdenmukainen kuluttajahintaindeksi
- Kysyntäinflaatio: kysynnän kasvu nostaa hintoja
- Kustannusinflaatio: tuotteen valmistaminen kallistuu
- Odotusinflaatio, esim. asunnot
- Monetaarinen inflaatio: liikaa rahaa kansantaloudessa
- Kysyntä heikkenee
- Hintakilpailu heikkenee, vienti vähenee, työttömyys
- Säästöjen arvo pienenee
- Velkojen arvo suhteessa palkkoihin pienenee ja asuntojen arvo nousee, mutta myös korot nousevat
- Lisää ihmisten eriarvoisuutta, kurittaa eniten köyhiä
- Varallisuusmuotojen arvonmuutokset erilaisia
- Epävarmuus kasvaa, tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu
- Hyperinflaatiossa talouden sekasorto
- Maltillisen (n. 2%) inflaation hyödyt
- Ostopäätöksiä ei siirretä --> talouskasvu
- Ennustettava hintojen kehitys
- Hinnat laskevat, rahan ostovoima kasvaa
- Odotukset jatkuvasta hintojen laskusta --> kulutus pienenee
- Yritykset vaikeuksiin, työtömyys ja verotulojen lasku --> kansantalous pysähtyy, esim. Japani 1990-l
- Erityisesti laskukauden ilmiö
- Vuoden 2015 alussa euroalue lievään deflaatioon, taustalla öljyn hinnan lasku
- --> EKP aloitti massiivisen arvopapereiden osto-ohjelman, tavoitteena inflaation kiihdyttäminen
- Työttömyysaste: kuinka suuri osuus työikäisistä (15-74v.), työvoimaan (työlliset + työttömät työnhakijat) kuuluvista työttömänä
- Pitkäaikais-, nuoriso- ja luonnollinen työttömyys
- Työttömyydellä monia ikäviä seurauksia yhteiskunnalle ja yksilölle
- Työllisyysaste: työllisten osuus työikäisistä (15-64v)
- Alhaisen työllisyysasteen seurauksia julkisen talouden ongelmat, taloudellinen huoltosuhde heikentyy
- Laskusuhdanteessa suhdannetyöttömyys, lomautukset
- Rakennetyöttömyys: työvoiman koulutustaso ei vastaa työelämän vaatimuksia tai tuotantoa siirretään muualle
- Kausityöttömyys aloilla, joilla työmäärä vaihtelee esim. vuodenaikojen mukaan
- Kitkatyöttömyys työpaikan vaihdon tai pätkätyön vuoksi
- Piilotyöttömyys
- Suurten ikäluokkien eläköityminen ei ole johtanut yleiseen työvoimapulaan
- Estää kansantaloutta toimimasta tehokkaasti
- Estää peruspalvelujen toteuttamista
- Ratkaisuna automatisointi ja tehostaminen, uudelleenkoulutus, työperäinen maahanmuutto, muuttoavustukset jne.
Talouspolitiikasta on erilaisia näkemyksiä
- Talouspolitiikan tavoite kansalaisten hyvinvointi
- Hintojen nousun hillitseminen
- Alhainen työttömyys
- Kansantalouden velkantumisen estäminen
- Köyhyyden torjuminen
- Kestävä kehitys
- Kompromissien tekoa
- Toimijoita Suomen hallitus, kunnat, EKP, työmarkkinajärjestöt, virkamiehet, eduskunta
- Puolueilla, etujärjestöillä ja asiantuntijoilla erilaiset arvot ja näkemykset talouspolitiikasta
- Hallitusohjelma ja hallituksen budjettiesitys ohjaavat taloutta.
- Taloustieteilijöiden merkitys politiikassa on vahvistunut
- Asiantuntijoiden näkemykset oikeasta talouspolitiikasta vaihtelevst
- Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia
- Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa
- Politiikassa käytetään hyväsi samoin ajattelevien asiantuntijoiden näkemyksiä
- Tulevaisuuden ennustaminen vaikeaa
- Rakenteellisten ongelmien, esim. velkaantumisen korjaaminen on hidasta
- Käytettävissä olevat resurssit ohjaavat taloutta
- Päätöksillä ei aina toivottua vaikutusta
- Kansainväliset taloussuhdanteet ja pääoman liikkeet vaikuttavat suuresti
- EU asettanut rajoitteita euromaiden finanssipolitiikalle
Talouspolitiikkaan kuuluvat:
Finanssipolitiikka
Rahapolitiikka
Tulopolitiikka
(Valuuttakurssipolitiikka)
Finanssipolitiikka - valtion rahakirstu tasoittaa suhdanteita
- Noususuhdanteessa valtio
- Vähentää menojaan --> kokonaiskysynnän kasvu hidastuu
- Kiristää verotusta
- Poliittisista syistä ja kansainvälisen kilpailun vuoksi vaikeaa
- Laskusuhdanteessa
- Verotusta kevennetään, vaikutus epävarma
- Lisätään investointeja
- Vaikeaa ajoittaa oikein, aikatauluun ei aina voida vaikuttaa
- Osittain automaattista: progressiivinen verotus, tulonsiirrot laskusuhdanteessa
- Julkisilla investoinneilla kerroinvaikutus, taloustieteilijät erimielisiä elvytyksen merkityksestä
- EKP nostaa tai laskee korkoja suhdanteiden mukaan
- Korko vaikuttaa myös euron ulkoiseen arvoon --> ulkomaankauppa --> inflaatio
- Taloustieteen koulukunnat erimielisiä mm. julkisen vallan roolista ja finanssi- ja rahapolitiikan merkityksestä
- Klassinen liberalismi 1900-l avulla
- Julkisen vallan rooli taloudessa pieni
- Julkisen vallan ei tule puuttua markkinoiden toimintaan
- Keynesiläisyys toisen MS:n jälkeen --> 1970-l
- Valtion lievennettävä taloussuhdanteita aktiivisen finanssipolitiikan avulla
- Työttömyyden torjunta tärkeintä
- Uusliberalismi 1980-l
- Vapaa markkinatalous, verojen ja tulonsiirtojen alentaminen
- Monetarismi 1970-l
- Rahapolitiikka tärkeä taloussuhdanteiden säätelyssä
- Markkinavoimien vapaus
- Inflaatio pahin uhka
- Palkkatason määrittää työn kysyntä ja tarjonta
- Vuoden 2008 finanssikriisin myötä käyttöön sekä keynesiläiset että monetaristiset keinot
III Julkinen talous ja verotus
KPL 9 JULKINEN TALOUS, s. 70
Mitä julkinen talous on?
Verotus herättää tunteita
Itkua ja parkua kestävyysvajeesta
Mitä julkinen talous on?
- Infrastruktuuri, lainsäädäntö, tulonsiirrot, palvelut
- Valtio, kunnat, kuntayhtymät ja julkiset sosiaaliturvarahastot
- Budjetista päättää eduskunta
- Yli- tai alijäämä muodostuu tulojen ja menojen erotuksesta
- Tuotoista pääosa kunnallis- ja kiinteistöverosta
- Menot etupäässä läkisääteisiin peruspalveluihin
- Kuntien keskimääräiset tulot ja menot, ks. s. 75
- Verotulojen tasausjärjestelmä
- Monet kunnat perustaneet kuntayhtymiä palvelujen tuottamista varten
- Suurta julkista taloutta ovat puolustaneet vasemmistopuolueet ja ammattijärjestöt
- Hyödyt: yhteiskuntarauha, tasa-arvo, palveluja myös syrjäseuduilla
- Oikeistopuolueet ja työnantajat ovat halunneet pienentää julkisen talouden menoja
- Julkinen talous on velkaantunut, korkea veroaste on rasite, yksityiset yritykset toimisivat tehokkaammin
- Myynti tai muuttaminen osakeyhtiöiksi, esim. Fortum ja Finnair
- Puolesta:
- Rahaa julkisen talouden toimintaan ja velkojen maksuun
- Mahdollisuus saada rahoitusta yrityksille
- Yksityisiä yrityksiä pidetty tehokkaampina ja enemmän voittoa tuottavina, kilpailu parantuu
- Vastaan:
- Yritykset nostavat hintoja herkemmin --> kuluttajat kärsivät
- Myynnin jälkeen ei tuota enää muuta kuin verotuloja
- Kriisitilanteissa voi tulla ongelmia
Verotus herättää tunteita
- Hyvä verojärjestelmä oikeudenmukainen, laaja veropohja, selkeä ja yksinkertainen
- Suomen kokonaisveroaste korkeampi kuin läntisissä teollisuusmaissa keskimäärin
- Liian korkea verotus ehkäisee taloudellista toimeliaisuutta
- Marginaalivero lisätuloista
- Kannustinluokussa käteen jäävä tulo di nouse tulojen noustessa
- Nostaa paljjakuluja, vähentää kaupankäyntiä ja yrittäjyyttä
- Alhaisempi verotus kannustaa kuluttamiseen ja työntekoon
- Verojen alentamisen vaikutus epävarma
- Keskustelussa työ- ja pääomatulot usein vastakkain
- työnantaja pidättää palkansaajilta verot ja muut maksut suoraan palkasta
- veroehdotukset palautetaan toukokuussa
- lopullinen päätös edellisen vuoden verotuksesta syksyllä
- palautukset tai jälkiverot maksetaan vuodenvaihteessa
- Kansainvälinen verokilpailu
- Samaan aikaan kasvavat menot ja hidas talouskasvu
- Julkisen talouden rahoitusvaje
- paineet kulutusverojen kiristämiseen, veropohjan laajentamiseen ja verotuksen käyttöön ympäristön suojelussa
Itkua ja parkua kestävyysvajeesta
- Valtion ja kuntien menot pitkällä aikavälillä suuremmat kuin tulot
- Julkisen talouden menot lisääntyvät väestön ikääntymisen vuoksi
- Jos talouskasvu jää alhaiseksi, valtio ja kunnat velkaantuvat
- Kestävyysvajeen hoitokeinoja
- Lisävelka
- Verotuksen kiristäminen
- Säästöt
- Rakenneuudistukset, esim. työurien pidentäminen ja kuntien tuottavuuden parantaminen
- Velanotolla voidaan lisätä kokonaiskysyntää esim. laskusuhdanteessa, mutta maksu siirrtetään eteenpäin
- Lainojen lyhennykset ja korot rasittavat julkista taloutta
- Lainan antajia toiset valtiot, kv. lainamarkkinat, kansalaiset
- Euromailla kasvu - ja vakaussopimus (3%/60%/bkt) ja finanssipoliittinen sopimus
- Suomi velkaantunut 1990-luvun laman ja 2008 alkaneen finanssikriisin seurauksena
- Huolestuttavaa on valtionvelan kasvuvauhti, myös kunnat velkaantuneet
- Valtion velka ei ongelma, jos velan suhde bkt:een siedettävä ja korot alhaiset
II Markkinahumua meillä ja muualla
KPL 5 HINTA MÄÄRÄYTYY MARKKINOILLA, s. 40
- Markkinat tarkoittavat eri hyödykkeiden ostoa ja myyntiä
- Hyödyke-, tuotannontekijä-, raaka-aine- ja rahamarkkinat
- Hinta muodostuu kysynnän ja tarjonna perusteella, ks. käyrät s. 41 --> tasapainohinta l. markkinahinta
- Kysyntään vaikuttaa myös hyödykkeen tarkoitus
- Myyjien kautta hintaan vaikuttavat:
- Tuotantokustannukset
- Voitontavoittelu
- Kilpailutilanne
I Talous on ihmistä varten
KPL 2 TALOUSKASVUN ONNI JA KIROUS, s. 16
Talouskasvu nostaa elintasoa
Talouskasvu nostaa elintasoa
- Talouskasvu: tavaroita ja palveluja tuotetaan aiempaa enemmän
- Talouskasvun myönteiset vaikutukset esim:
- Elintason nousu
- Yritykset menestyvät --> työllisyys, palkankorotukset
- Verotulot kasvavat, tulonsiirtojen tarve vähenee
- Ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa
- Nopean talouskasvun kielteiset vaikutukset esim:
- Tuloerojen kasvu, hinnat nousevat
- Talous voi kasvaa epätasaisesti eri alueilla --> väki pakkautuu kasvukeskuksiin, pula palveluista, asuntojen hintojen nousu, ruuhkat.
- Kielteisiä vaikutuksia talouskasvun hidastumisesta esim:
- Verotuloja ei kerry tarpeeksi --> esim. leikkaukset hyvinvointipaveluihin ja tulonsiirtoihin
- Joidenkin ihmisten elintaso saattaa laskea
- Tyytymättömyys voi johtaa levottomuuksiin
- Tuotantoa voidaan kasvattaa työn määrää lisäämällä
- Länsimaiden elintason nousu on perustunut tuottavuuden kasvuun
- Tuottavuus = tuotannon määrä työntekijää kohti vuodessa
- Uudet innovaatiot, esim. höyry, sähkö ja tieto- ja viestintäteknologia
- Investoinnit
- Työn uudelleenorganisointi
- Raaka-aineiden käytön tehostaminen
- Keskittyminen ydinosaamiseen
- Koulutuksen kehittäminen
- Työntekijöiden motivoiminen
- Sama tuotantomäärä, mutta vähennetään työntekijöitä
- Talouskasvun oltava n. 2-3%, jotta työttömyys ei kasvaisi
- Talouskasvun kielteiset vaikutukset ympäristöön --> ilmansaasteet, luonnonvarojen kuluminen, jätteet
- Länsimaiden ihmisten ekologinen jalanjälki on suuri
- Ratkaisuja:
- uusi teknologia
- palveluiden tuottaminen
- tietotekniikan kehitys
- yritysten toiminnan kehittäminen ympäristöystävälliseen suuntaa (Pilakuva s. 21 viherpesusta)
- ympäristöystävällisten hyödykkeiden suosiminen
- verotus, rahalliset kannustimet, lainsäädäntö, sopimukset