7.1 Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen
7.1 Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen
Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen[1]. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista.
Kansallisen tason arvioinnin tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa. Kansallisen tason arvioinnit palvelevat varhaiskasvatuksen kehittämistä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti[2]. Arviointitietoja voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä vertailuissa.
Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista eri toimintamuodoissa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää järjestäjä- ja yksikkötason arvioinnissa käytettävistä menettelytavoista. On tärkeää, että paikallisilla päättäjillä, huoltajilla sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja sen laadusta. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa[3]. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi on keskeinen osa varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä paikallisesti. Lapsille ja heidän huoltajilleen on järjestettävä mahdollisuus säännöllisesti osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin[4].
Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena voi olla muun muassa henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt. Lapsen tuen (luku 5) toteutuminen on keskeinen arvioinnin kohde.
Yksilötason arviointi tarkoittaa lasten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on tärkeää arvioida aina ennen sen päivittämistä tai uuden laatimista. Arvioinnin yhteydessä lapsi, huoltaja ja henkilöstö pohtivat omalta osaltaan, miten yhdessä kirjatut toiminnan tavoitteet ja sopimukset on huomioitu ja miten ne ovat toteutuneet varhaiskasvatuksen toiminnassa. Lapsen tuen arviointi sisältyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tätä arviointitehtävää kuvataan tarkemmin luvussa 5.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, kunkin luvun lopussa, olevat paikallisesti päätettävät asiat ohjaavat paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa sekä sen arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä tarkistaa varhaiskasvatussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta. Lisäksi paikalliset tarpeet ja kehittämistyön tulokset ohjaavat arviointia.
[1] Varhaiskasvatuslaki 24 §
[2] Laki kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (1295/2013) 1 §
[3] Varhaiskasvatuslaki 24 §
[4] Varhaiskasvatuslaki 20 §
Arviointi ja kehittäminen Äänekoskella
Arviointia tehdään työn kehittämistä varten - tavoitteena lapselle kaikkein paras.
Äänekoskella varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Paikallisen tason arviointi tapahtuu järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötasolla.
Järjestäjätasolla arvioinnista ja kehittämisestä vastaa Opetus ja kasvatustoimen johtoryhmä Jola (Johtoa ja laatua), varhaiskasvatuksen esihenkilöt, laatutyöryhmä Arvid sekä varhaiskasvatuksen Pedatiimi. Pedatiimi koostuu varhaiskasvatuksen esihenkilöistä, kiertävistä varhaiskasvatuksen erityisopettajista ja varhaiskasvatuksenopettajista. Työryhmä seuraa varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa ja kehittää toimintaa aina ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutuksia valiten. Järjestäjätaso vastaa myös vuosittaisista perheiden laatukyselyistä, henkilöstölle suunnatuista työhyvinvointikyselyistä ja asiakasraadista.
Yksikkötasolla keskitytään pedagogisen toiminnan arviontiin ja kehittämiseen. Yksikön esihenkilön vastuulla on huolehtia varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisesta, henkilöstön osaamisen tasosta ja pedagogisen keskustelun ylläpitämisestä, varhaiskasvatuksen laajempien linjauksien tiedottamisesta ja huoltajien ohjaamisesta ja neuvonnasta. Arviointia ja kehittämistä tapahtuu yksiköiden työkokouksissa ja kehittämisilloissa, ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmatyössä, kehityskeskusteluissa, tiimipalavereissa, koulutuksissa ja pedagogisissa kahviloissa. Arviointi- ja kehittämistyössä yksiköiden esihenkilöiden tukena toimivat kiertävät varhaiskasvatuksen erityisopettajat.
Yksilötasolla arvioinnista ja kehittämisestä vastaavat ryhmän varhaiskasvatuksen opettajat yhteistyössä varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja erityisopettajan kanssa. Lapsen vasun toteutumisen arvioinnin lisäksi lasten laatukysely ja huoltajilta saatu palaute ohjaavat varhaiskasvatuksen kehittämistä. Lapset puheeksi- keskustelumenetelmän myötä perheet tulevat laajemmin kuulluksi lapsensa asioissa.
Monialaiset yhteistyötahot ovat osa varhaiskasvatuksen arviointiin ja kehittämiseen osallistuvia asiantuntijoita.
Pedagogisen toiminnan arvioimiseen Äänekosken varhaiskasvatuksessa käytetään valtakunnallista Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet-ja suositukset (Karvi 2018) -asiakirjaa. Laatua kuvaavat indikaattorit jaetaan asiakirjassa mainittuihin rakenne- ja prosessitekijöihin.
Rakenteellista laatua kuvaavat indikaattorit
1. varhaiskasvatuksen riittävyys, saatavuus, saavutettavuus ja inklusiivisuus
2. varhaiskasvatusta ohjaava opetussuunnitelma
3. henkilöstön perus- ja täydennyskoulutus sekä osaamisen kehittäminen
4. huoltajille suunnattu varhaiskasvatusta koskeva ohjaus, neuvonta ja valvonta
5. varhaiskasvatuspalvelujen ohjaus, neuvonta ja valvonta
6. yhtenäinen koulutus- ja kasvatusjärjestelmä ja siirtymät
7. varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen rakenteet
8. varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmä
9. henkilöstörakenne ja varhaiskasvatukselle varatut resurssit
10. varhaiskasvatuksen työaikarakenteet ja - suunnittelu
11. lapsiryhmän rakenne ja koko
12. varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt
Prosessien laatua kuvaavat indikaattorit
1. Henkilöstön ja lapsen välinen vuorovaikutus
2. Pedagoginen suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen
3. Pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöt
4. Johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla
5. Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri
6. Henkilöstön sisäinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö
7. Henkilöstön ja huoltajien välinen vuorovaikutus
Vuosittain edellä mainituista indikaattoreista valitaan muutama laatutekijä. Työkaluna käytetään 2023 valmistuvaa Karvin sähköistä arviointimenetelmää Valssia. Arvioinnin tulokset analysoidaan ja tulosten pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma ja uudet tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Pedagogisen toiminnan tasolla tulokset julkistetaan varhaiskasvatuksen Peda.net- sivuilla yksiköittäin ja paikallisen tason tulokset kaupungin nettisivuilla. Syksyllä 2020 työskentelyä jatketaan siten, että on laadittu varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen vuosikello.
