Tieteellinen osaaminen -Tutkiva ote valinnoissani ja toiminnassani opettajana

Opettajan työhön liittyy sen akateemisuuden myötä vahvasti tutkimuksellinen ja teoreettinen ulottuvuus. (Sitomaniemi-Sani, 2017) Tutkimuksellisuuden ja teoreettisuuden tulisi näkyä myös opettajan ajattelussa ja käytännön työssä. Ajattelen, että työssään opettajan on oltava tietoinen oppiaineiden empiirisistä sisällöistä ja teorioista joiden varaan hän rakentaa opetustaan ja toisaalta tietoinen myös tieteellisen tiedon muuttuvasta luonteesta. Tutkiva ote liittyy keskeisesti opettajan työn eri osa-alueisiin, niin suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin kuin kehittämiseenkin kohti syvempää oppimista. Tutkimusmetodoloiset taidot, jotka kuuluvat kiinteästi luokanopettajan opintoihin, tukevat opetusprosessiin liittyvän kasvatustieteellisen tiedon muodostumista, metagoknitiivisten eli ajattelu -ja reflektiotaitojen sekä taitoa arvioida omaa opettajuutta. (Sitomaniemi-San, 2017) Tutkimuksellisuus osana luokanopettajan työtä ei näin ollen liity pelkästään tutkijan uran pohjustamiseen, vaan myös opettajan työn ajatteluun ja reflektioon liittyvien taitojen kehittymiseen, joita työelämässä tarvitaan päivittäin. Opettajan onkin osattava arvioida tekemiään valintoja suhteessa vallitseviin teoreettisiin näkemyksiin ja arvioida työtapojensa tarkoituksenmukaisuutta suhteessa valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. 

Ajattelen tutkivan otteen liittyvän opettajan työssä kokonaisvaltaisesti sen eri osa-alueisiin. Opetusprosessissa tutkimuksellisuus näkyy myös tieteellisissä käytänteissä ja tieteellisen tiedon hyödyntämisessä omalle pedagogiselle ajattelulle. (Sitomaniemi-San, 2017) Käytännön toteutuksessa, esimerkiksi opetustilanteessa tutkiva ote välittyy mielestäni jo suunnitteluvaiheessa tehdystä ajattelutyöstä, tietoteoreettisten valintojen kautta työtapaan, jonka avulla sisältöjä ja tavoitteita käsitellään.  Tutkimuksen teossakin on merkityksellistä valita oikeat tutkimusmenetelmät järkevien tulosten saamiseksi. Niin myös opetuksessa on tärkeää osata opettajana arvioida, millä opetusmenetelmällä tavoitteet ja sisällöt tulisivat saavutettua tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi tutkiva ote liittyy mielestäni oleellisesti myös tiettyihin opetusmentelmiin, esimerkiksi tutkivaan oppimiseen, joka näkyy myös vahvasti opetussuunnitelman perusteissa etenkin historian ja ympäristöopin alueilla. (OPH, 2014) Tukiva ote opetusprosessissa edistää myös oppilaiden tieteellistä osaamista ja kykyä ajatella kriittisesti (Tallavaara & Lehtinen, 2021). Tutkivan otteen merkitys opettajan työssä onkin merkityksellistä lähtökohtaisesti lasten ajattelun ja oppimisen tukemisekski. Ajattelen esimerkiksi tutkivalla oppimisella olevan mahdollista kehittää ja tukea lasten luontaista taipumusta kysyä ja ihmetellä ja ennen kaikkea kriittisyyttä tarkastella asioita eri näkökulmista ja toisaalta oppia lisää tieteellisen tiedon luonteesta eri oppiaineissa. 

Tutkivan otteen arvioinnin ja kehittämisen kohdalla voidaan nähdä liittyvän kykyyn olla utelias, kysellä ja ihmetellä. (Siitomaniemi-San, 2017) Näiden avulla opettajan työssä on mahdollista kehittyä ja uudistua. Ajattelen, että arvioinnin toteuttamiseksi ei riitä pelkkä oppilaiden taitojen mittaaminen erilaisten näytönpaikkojen avulla vaan tämänkin toteuttamiseksi opettajan on kyettävä jälleen miettimään, mitä oikeastaan arvioi ja onko valittu keino linjassa tavoitteiden arvioinnin kanssa ja toisaalta osoittaako arvioinnin tulos jotakin, mihin pitäisi oppilaan oppimisen tukemisen kannalta tarttua vai tulisiko asioita käsitellä toisella tavalla. Lisäksi opettajan on kyettävä tekemään havaintoja opetuksestaan ja arvioidakseen reflektoidakseen omaa tapaansa työskennellä, sekä osattava esittää kysymyksiä omille valinnoilleeen arvioidakseen niiden validiutta suhteessa opetussuunnitelmaan. Ajattelen näin olevan mahdollista löytää omasta osaamisesta aukkoja ja kehittämisen kohteita, sekä varmistua siitä, että omalla työllä on oikea suunta. 

Sitomaniemi-San, J. 2017. Tutkivan opettajan rakentuminen akateemisessa opettajankoulutuksessa: kohti monimutkaisia keskusteluja. Teoksessa T. Autio, L. Hakala & T. Kujala (toim.) Opetussuunnitelmatutkimus: keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere University Press, 137 - 159.

Tallavaara, R. & Lehtinen, A. (2021) Luento: Tiedonkäsitykset ja kriittinen ajattelu. Opettajan ydinosaamisen alue: tieteellinen osaaminen. Jyväskylän yliopisto. 30.9.2021

OPH. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteen. Helsinki. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf [luettu 30.11.2021]