Lyhyet taukovenyttelyt tai pienet kävelyhetket voisivat helposti olla osa koulun arkea.

Suomalaisissa kouluissa istutaan liikaa. Pitkä paikallaanolo väsyttää ja heikentää oppimista. Jo pienikin lisäliike oppituntien aikana voi parantaa keskittymistä ja vireystilaa.

Omassa koulussani järjestetään välillä pieniä taukoja liikkumista varten. Esimerkiksi matematiikan tunnilla olemme käyneet hetkeksi ulkona hengittämässä raitista ilmaa.

Liikkumisen lisääminen ei tarkoita pitkiä urheilusuorituksia. Lyhyet taukovenyttelyt tai pienet kävelyhetket voisivat helposti olla osa arkea. Myös tehtäviä voisi toisinaan tehdä oppitunneilla seisten tai liikkeessä.

Jos koulujen tavoitteena on kasvattaa hyvinvoivia nuoria, liike tulisi nähdä yhtä tärkeänä kuin lukeminen ja laskeminen.

Niko Fogelberg
Helsinki

Lapseni joutui poistumaan kirjastosta, mutta koira sai jäädä (HS 30.10.2025)

Lapseni ei voi turvallisesti asioida lähikirjastossamme.

Olin hiljattain esikouluikäisen lapseni kanssa yhdessä Helsingin kaupungin kirjastoista. Lapseni on koirille allerginen ja saa vakavia oireita, jos viettää niiden kanssa aikaa samassa sisätilassa. Vierailumme aikana kirjastoon tuli lemmikkikoira, minkä takia lukemaan opetteleva lapseni joutui poistumaan kesken kirjan.

Poistumistilanteessa kysyin vastaan tulleelta työntekijältä asiasta. Hän kertoi, että heidän kirjastoonsa saa aina tuoda koiria, ja osasi nimetä yhden Helsingissä sijaitsevan kirjaston, jonne koiria ei saa tuoda. Myöhemmin tekemäni pikaisen selvityksen perusteella allergiaystävällisiä kirjastoja näyttää olevan muutama muukin, mutta ne sijaitsevat hajallaan eri puolilla kaupunkia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lapseni ei voi turvallisesti asioida lähikirjastossamme. Eikä pienempi lapseni siten esimerkiksi saa sisaruksensa kanssa samaa mahdollisuutta poiketa itsenäisesti koulupäivän jälkeen kirjastoon lukemaan mieleisiään kirjoja.

Kirjaston kaltaisen julkisen palvelun tulisi olla kaikille saavutettava ja turvallinen. Ymmärrän, että opas- ja avustajakoirat kuuluvat poikkeuksiin. Myös lukukoiratoiminta on hieno ja helposti ennakoitava asia, joskin voisi pohtia, voisiko kyseistä toimintaa keskittää vain osaan kirjastoista. Koirilla kun tuntuu olevan allergisia ihmisiä parempi valikoima sen suhteen, missä kirjastossa voivat vierailla.

Koirat eivät osaa pahoittaa mieltään, jos eivät pääse kirjastoon. Mutta lapsi, joka joutuu lähtemään elämää muutenkin rajoittavan allergiansa takia pois, kyllä osaa.

Allergialapsen vanhempi

Veganismi on ratkaisu, ei uhraus (HS 1.11.2025)

Kasvipohjainen ruokavalio tukee ilmastoa, eläimiä ja ihmisten terveyttä.

Maailman vegaanipäivää vietetään tänään. Ruoka on yksi aikamme suurimmista ympäristöön, terveyteen ja talouteen liittyvistä kysymyksistä. Usein veganismista puhutaan elämäntapana tai yksilön valintana, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta muutoksesta: siitä, millaiseksi tulevaisuuden ruokajärjestelmä halutaan rakentaa.

Tutkimusten mukaan kasvipohjainen ruokavalio on tehokkain yksittäinen keino pienentää ruoantuotannon ilmastovaikutuksia ja maankäyttöä. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston laaja tutkimus osoittaa, että kasvipohjainen ruokavalio voi vähentää yksilön ruokaperäisiä päästöjä jopa yli 70 prosenttia.

Veganismi ei siis ole luopumista, vaan siirtymä kohti resurssiviisaampaa, eettisempää ja terveempää yhteiskuntaa. Samalla se avaa Suomelle mahdollisuuden vahvistaa omaa ruokaturvaa ja kestävän maatalouden asemaa.

Kasvipohjaiset tuotteet yleistyvät nopeasti, ja yhä useampi koulukeittiö, ravintola ja julkinen ruokapalvelu lisää kasvisruokia valikoimaansa. Silti keskustelu laahaa perässä: veganismi nähdään edelleen marginaalisena, vaikka se on osa globaalia kehitystä, jota tukevat myös YK:n ilmastopaneelin suositukset.

Muutosta ei tule nähdä uhkana vaan mahdollisuutena. Kasvipohjainen ruokavalio on ratkaisu, joka tukee yhtä aikaa ilmastoa, eläimiä ja ihmisten terveyttä.

Maailman vegaanipäivä muistuttaa, että jokainen ateria on valinta tulevaisuudesta.

Riina Mattila
puheenjohtaja, Viral Vegans ry