Lasten leikin tukeminen Äänekosken varhaiskasvatuksessa
Leikki / Pedagoginen kahvila 18.1.2017 koulutusmateriaali
Leikki varhaiskasvatuksessa / pedagoginen kahvila 18.1.2017 ryhmäpohdintojen koosteet
MITEN LEIKKI NÄKYY VASUSSA ?
ARVOT : (ryhmä 1)- oppia leikkien
- elämyksellinen oppiminen
- spontaanius - innostuneisuus
- lasten ideat jalostuu - lasten kokemukset -ideoihin tartutaan
- annetaan mahdollisuus ja tila - luodaan uusia mahdollisuuksia (kiertävät Lelupaketit; kuusi erilaista leikki-aihioita)
- aikuiset antavat aiheen, lapset miettivät siihen toimintaa
- viikon henkilö /tutkija/suomalainen - tuovat leikkiin uusia ulottuvuuksia
- aikuisen merkitys; miten opetettava asia upotetaan leikkiin?
- roolileikkien mahdollisuudet, rikastaminen -aikuinen lähellä, aikuinen kiinnostunut, on mukana
- kiva leikki houkuttelee jatkamaan -puhuminen lasten kanssa leikistä
- ympäristö lapselle houkuttelevaksi ja helpoksi
- tavarat saa sekoittua ja leikit jäädä odottamaan
- leikin kuvaaminen, muistaa, miten jatkaa seuraavana päivänä, jos on pakko kerätä
- erilaiset leikkiympäristöt, esim. Jumppasalissa leikit -äänien salliminen -tilojen hyödyntäminen
- mielikuvituksen hyödyntäminen,
- leluttomat ulkoilut
- oman lelun päivä jollakin teemalla
- leikki on lapsen elämä
- vaatii aikuiselta paljon suunnittelua
- ei keskeytetä
- muu toiminta pois leikkiajasta
- jos hyvät leikit, onko pakko mennä esim. aamuhetkelle?
- aikuisten herkkyys ja sensitiivisyys tilanteissa, tilanteissa eläminen
- leikin muutos; median tulo leikkeihin ja lasten maailmaan, aikuisten pysyttävä perässä
- lasten maailma lähentynyt aikuisten maailmaa
- myös aikuiset oppivat uutta -leikin eri muodot
- aikuinen arvostaa leikkiä, asettuu lapsen tasolle
- leikin hauskuus
- kipeiden asioiden tai kokemusten käsittely leikissä
- joka päivä leikki keskeytetään monta kertaa, ulkoilut, ruokailu päiväkodin arjen mukaan. Leikit siivotaan pois.
- pienemmillä enemmän aikaa leikkiä.
- ristiriita eri asioiden välillä - korostetaan myös paljon ulkoilun merkitystä.
- isompien leikit jatkuvat katkoksista huolimatta. Helpompi pitää mielikuvaa yllä
- pienemmillä leikin jatkuminen ei onnistu.
- lapset suunnittelevat itse leikkiä - lelun saa tuoda joka päivä.
- lasten sisäinen kello katkaisee leikin . Joko me mennään ulos?
- päiväkodin tilat ei mahdollista leikkien jättämistä. Aikuisten kestettävä sitä, että leikit jää kesken.
- siivoojien kanssa voi sopia leikin jättämisestä.
- "Ota joku pieni leikki tässä välissä."
- ei sanota vanhemmille, että tänään on vaan leikitty, leikki on myös toimintaa.
- lapsille mukavinta on leikki.
- kaikilla ei ole kotonakaan leikkikavereita.
- aikuinen helposti rajaa leikkiporukoita vielä.
- lapset tarvitsevat riittävästi aikaa vapaan leikin valitsemiseen, usein liian vähän aikaa valita ja vaeltaminen ja leikin etsiminen kielletään.
- vanhemmat etsivät lapsille virikkeitä - henkilökunta avaa, kuinka tärkeää liekkikin lapsille on.
- rajataanko lasten leikkiä määrän ja paikka mukaan - vain esim. Saako leikistä poimia lapsia askartelemaan
- leikkiä ei arvosteta. Voiko askartelua yhdistää leikkiin?
- pienryhmätoiminta mahdollistaa rauhallisen leikin.
- leikkivää lasta häiritään, vaikka tarvitsisi leikkirauhaa.
- mistä leikki häiriintyy? Alkaako toisten leikkitilanne häiritsemään toisten leikkejä?
- kaikille turvattava leikkirauha.
- tilojen käyttö, aikuisen rauhoittaminen.
- pojilla usein todella äänekästä leikkiä, häiritsee toisinkin lapsia.
- aikuiset kommentoivat joskus turhaan lasten leikkiä.
- aikuinen näkee ja on saatavilla, liian lähelle meneminen muuttaa leikin luonnetta.
- "Pedagogit onnistuvat, kun ryhmän kaikki lapset leikkivät samaa leikkiä" -tästä hyvä kokemus ja elämys.
- aikuisena pitäisi muistaa ja päästä kiinni siihen kokemukseen, kun lapsena on saanut hyvän kokemuksen leikistä.
- saako lapset kantaa eri leluja leikkeihin - paras hetki leikissä, leikin rakentaminen ja suunnittelu
- lapset, joilla ei ole leikkitaitoja - aikuinen yrittää ohjata leikkiporukoihin ja samalla rikkoo toisten leikkiä.
- joskus lapset leikkivät samaa leikkiä aina - miten toimitaan?
- tarvitseeko lapset aikaa leikkiä leikkinsä loppuun?
- voiko leikkiä rikastuttaa, ohjata uuden leikin pariin - muuttaa leikkipaikkoja, leluja, joita esillä. Isommille lapsille on vaikeampi opettaa leikkiä, pienillä aikuinen on automaattisesti mukana leikissä.
- onko kaikkien pakko leikkiä kaikkia leikkejä? Esim. roolileikkejä...
- mikä on oikeaa leikkiä?
- hyväksytäänkö lasten erilaisuus?
- pitääkö olla huolissaan, jos joku ei leiki?
- onko nujuaminen leikkiä? Kestääkö aikuinen poikien leikkiä?
- haastavat, vahvat leikkikaverit voivat leikissä harjoitella myös sosiaalisia taitoja.
- rajataanko liikaa sitä, mikä on leikkiä?
- joskus myös porukalla piirtäminen, keskusteleminen hahmoista tai muovailuvahoilla puuhailu olla leikkiä?
- aikuiset ovat liian kriittisiä, pitääkö lasten olla liian kriittisiä?
- lasten ideoiden mukaan askarrellaan ja rakennetaan yhdessä leikkiin materiaalia, esim. avaruusalukset...
- pahvilaatikoiden ym. Materiaalin leikkiin ottaminen lasten ideoiden mukaan.
- aikuisen ajattelutavan muutos: teenkö työni tarpeeksi hyvin, kun en ole suunnitellut toimintaa, vaan leikitään.
- leikki tärkeintä!
- aikuinen oppii paljon lasten leikkiä havainnoimalla.
OPPIMISYMPÄRISTÖT : (ryhmä 3)
- ryhmässä yhteiset pelisäännöt kirjataan suunnitelmaan kasvattajayhteisön toimintamalleista
- jostain on löydyttävä se tila, jossa lapset voivat leikkiä vapaammin.
- tyhjä tila, johon lapset voivat suunnitella ja rakentaa leikin.
- voiko päiväkotiosastoa suunnitella yhdessä lasten kanssa ?
- kuinka paljon kuunnellaan lasten aloitteita?
- joskus aikuinen suunnittelee leikin, mikä ei kiinnosta lasta.
- lelukuvastoja voi antaa lapsille hankintoja tehdessä
- Mikonpuiston eskarissa ja Kellosepän Heilureissa lapsi voi tuoda oman lelun joka päivä,lapset ovat todella innostuneet leikeistä.Lapsi oppii jakamaan leluja ja lapsi pitää itse huolen leluista.
- leikin välineet tulee olla lapsen saatavilla.Valinnan mahdollisuus.
- vaatii aikuiselta sietämistä, mutta kun leikki saa jatkua,se kehittyy. Lelut,leikit pitäisi saada jättää –yhteistyötä siivojan kanssa.
- lapselle tulee antaa mahdollisuus leikkiä yhdessä sellaisenkin lapsen kanssa, jonka kanssa ei aikuisen mielestä leikki suju. Uusi mahdollisuus,uusi päivä
- älytöntä rajata lapsen leikkiä esim.Leikki tietyllä alueella
- tämän päivän lelut ja leikit
- kauppaleikki nykyajan mukaan…Mikon valintamyymälä vai verkkokauppa ???
- pitääkö päiväkodissa/pph:ssa olla samat lelut kuin kotona?
- erilaisia oman tavaran päiviä; ulkolelut, kirjat
- ollanko liikaa vain omassa ryhmässä.Voiko lapsi mennä leikkimään halutessaan naapuriryhmään?
- turvallisuussäännötkö estävät leikin ?
- lapsihavannointi ;lapset voivat keksiä luovemmin
- liika suojelu pahasta
- aikuinen joskus voi sekaoittaa pakkaa esim. leikkikaverin tai leikin valinnassa
- oman lelun esittely joutaa arkistoon
- aikuisen tulee antaa aikaa leikille ja leikille tilat ja välineet esim. "jätemateriaalista", pokemon go-pallot paperista.
- ohjatussa leikissä aikuinen sanoittamansa, jos tarvitsee aikuisen tukea jos esim.kielellisiä pulmia.
- alle 3v. ryhmässä aikuisen on oltava mukana, että leikki sujuu ja jatkuu.
- aikuiselta saa leikkiin esimerkkiä, jos ei ole vielä leikkitaitoja vielä.
- aikuinen neuvoo leikissä oikean ja väärän, esim.pyssyleikki.
- leikkiin kuvia avuksi, että voi/saa valita leikin.
- aikuisen heittäytyminen leikkiin, lapset lähtevät innolla leikkiin mukaan esim.lääkärileikki.
- leikin lomassa opitaan paljon esim. legoilla leikkiessä värit, on eläimiä ja muotoja.
- aikuisen rooli merkittävä leikin ohjaamisessa niiden lasten kohdalla, joilla ei ole leikkitaitoja/tarvitsee harjoitusta.
- aikuinen auttaa/opettaa/mallintaa leikkiin pääsemistä,sitä että leikissä on tietyt säännöt,idea jne. Jotkut lapset saattavat "jumittua" tiettyyn leikkiin,vaikka ehkä haluaisivat leikkiä muutakin.
- sosiogrammi on hyvä keino selvittää kaverisuhteita.
- onko aina kaikkien mahduttava leikkiin?
- leikkiä havainnoidaan jatkuvasti
HENKILÖSTÖN ROOLI ( ryhmä 5)
- miten turvataan leikin edellytykset
- tilat, välineet ja aika.
- leikkirauha ja pienryhmätilat.
- ennakoi ja mieti, mihin tilaan leikin voisi tehdä niin, että se voisi olla pitkäaikainen. (Siivous yms)
- hulluttele, heittäydy mukaan.
- ole herkkä lasten ideoille ja seuraa leikin sisältöä ja toimivuutta
- tarjoa mahdollisuuksia, aikaa ja tilaa vaihtelevasti ja luovasti.
- huomioi eri ympäristöjen mahdollisuudet ( ulkotilat, metsät...)
- älä rajoita rajoituksien vuoksi
- aikuisten sovitut pelisäännöt ja arvot keskusteltuna taustalla.
- leikin arvosta keskusteleminen.
- ole luova ja herkkä.
- joskus voisi olla esimerkiksi koko aamupäivä leikkiaikaa sisällä ja toisena päivänä taas leikittäisiin enemmän ulkona.
- tarkastele kriittisesti ja luovasti päivärytmiä.
- turvaa leikkirauha kaikille.
- miten leikin tavoitteellinen ohjaaminen toteutetaan:
- aikuisen rooli.
- ole herkkänä ja tarvittaessa aktiivisena ja mukana leikissä.
- aikuisen on suunniteltava etukäteen leikkiympäristöjä, välineitä yms. yhdessä lasten kanssa.
- ole kiinnostunut lasten leikkien sisällöistä, tarjoa mahdollisuuksia ja tarvittaessa välineitä.
MIKSI LEIKKI EI SUJU ? ( ryhmä 6)
Alle 3v
- leikkitaitoja vielä vähän - tarvitsee paljon aikuisen tukea - toiminta häiriintyy helposti.
- ei vuorovaikutustaitoja - tarvitsee aikuista sanoittaman leikkiä.
- liikaa virikkeitä - rajataan kerralla esillä olevien tavaroiden määrää - eri huoneissa eri toiminnat.
- kaikki haluaa saman lelun - leluja tarpeeksi.
- liian tekniset lelut - lapsi katsoo kun lelu leikkii - perustelut käyttöön.
- tutustuminen lapsiin - lapsi omimmillaan leikissä.
- aikuinen mahdollistaa leikin - saako leikki jäädä?
- virikkeellinen ympäristö - esim. metsäpäiväkoti edistää leikkiä
- tarvitaan aikuisten asenteiden muutosta - mikä on tärkeää
- ruoka, välipala, siivous tiettyihin aikoihin
- aikuisen tekemät säännöt - onko tarkoituksenmukaista ?
- aikuinen rikastuttaa lapsen leikkiä .
- jos kiusaamista - aikuisen puututtava tilanteeseen .
- leikki ei suju jos vaikea säädellä tunteita - tarvitsee aikuisen tukea
- vanhemmille painotettava leikin tärkeyttä
- tabletit, tietokoneet, kännykkä - uhka vai mahdollisuus