Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta:

• ajattelu ja oppiminen
• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• osallistuminen ja vaikuttaminen

Petäjäveden varhaiskasvatuksen paikallisia painopistealueita laaja-alaisessa osaamisessa ovat itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, ajattelu ja oppiminen sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu.

Kuva 1. Laaja-alainen osaaminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Kuvan perustana Petäjäveden kunnan esiopetussuunnitelma (2013) ja Valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteet (2014).

Yllä mainitut taidot ja osaamisen alueet muodostavat jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Toiminta varhaiskasvatuksessa on kokonaisvaltaista ja eheyttävää, joten laaja-alainen osaaminen toteutuu luontevasti kaikessa toiminnassa. Monipuoliset työskentelytavat ja erilaisissa oppimisympäristöissä toimiminen korostuvat tietosisältöjä enemmän. Tavoitteena onkin opettaa lasta löytämään itselleen luontaisia tapoja työskennellä. Myös huoltajien tuntemus oman lapsen oppimis- ja työskentelytavoista huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Lapset osallistuvat aktiivisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Lasten osallisuutta lisätään tarjoamalla lapselle päivittäin mahdollisuuksia vaikuttaa ja tehdä valintoja itseään ja arkeaan koskevissa asioissa.

Petäjäveden varhaiskasvatusyksiköt Petäjäkalliossa ja Kintaudella ovat mukana valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa. Ohjelman tarkoituksena on lisätä lasten päivittäisen liikunnan määrää varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lapsen toiminnallisuus otetaan aktiivisesti huomioon ja hänellä on oikeus valita erilaisia, itselleen sopivia työskentelytapoja, joihin kasvattaja ohjaa lasta. Petäjäveden kunta on osallisena myös Liikuntaluotsi-pilottihankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja jo varhaiskasvatuksessa.

Lapsi osallistuu oman osaamisensa arviointiin aktiivisesti yhdessä aikuisen kanssa, itsenäisesti, pienryhmissä ja koko ryhmän kanssa. Lapsen tuotoksia dokumentoidaan eri tavoin, ja näin lapsi voi helpommin itsekin arvioida mennyttä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi ja kehittää omaa toimintaansa aktiivisesti tekemällä itsearviointia toiminnastaan ja tarvittaessa muokkaamalla omia toimintatapojaan tavoitteiden suuntaisiksi. Lisäksi varhaiskasvastustiimit arvioivat omaa toimintaansa säännöllisesti. Arviointia tehdään myös yhdessä huoltajien kanssa esimerkiksi lapsen varhaiskasvatuskeskustelujen yhteydessä.

Lasten kokonaisvaltainen turvallisuus, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, on erittäin tärkeää varhaiskasvatuksessa. Lasten kanssa käytetään erilaisia turvallisuuteen ja tunteisiin liittyviä materiaaleja (Nallekortit, Turvataitoja lapsille, Askeleittain -materiaali).

Vuorovaikutuksen ja kulttuurien moninaisuus näkyy myönteisessä ja hyväksyvässä ilmapiiritävät ssä. Tärkeää on huomata, että vuorovaikutuksessa kasvattajan oma toiminta, asenteet ja ammatilliset taidot vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Taidekulttuurin tiimoilta Petäjävedellä tehdään yhteistyötä mm. Kulttuuriaitan sekä eri taiteilijoiden kanssa.

Monilukutaitoa kehitetään hyödyntämällä eri aistikanavia opetuksessa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään varhaiskasvatuksen arjessa luontevasti ja tilanteen mukaan. Varhaiskasvatuksessa olevat lapset tutustuvat laitteisiin ja opettelevat niiden käyttöä ikätasonsa mukaisesti.