5.5.1 Varhennettu oppivelvollisuus
Varhennettu oppivelvollisuus
Tämä opetussuunnitelma on luonnos, jota ei ole vielä hyväksytty lautakunnassa.
Opetussuunnitelman muutos on sivistyslautakunnan käsittelyssä kesäkuussa 2026. Esiopetussuunnitelman perusteet astuu voimaan tällaisenaan 1.8.2026.
Varhennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia niin, että
hänellä on mahdollisuus oppia ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Esiopetuksen alkamista
varhennetaan ja oppivelvollisuus alkaa vuotta säädettyä aikaisemmin [1], jos lapsen arvioidaan
tarvitsevan enemmän aikaa esi ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi oppimiskykyyn ja kokonaiskehitykseen vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn
rajoitteen vuoksi. Tällöin lapselle tehdään päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta125.
Vamma voi tarkoittaa esimerkiksi näkö tai kuulovammaisuutta, kehitysvammaisuutta, vaikeita
kehityshäiriöitä tai laajaalaisia oppimisen vaikeuksia. Mikäli lapsella on pitkäaikaissairaus,
joka vaikuttaa lapsen kognitiivisiin taitoihin ja toimintakykyyn, voi se olla syy varhennettuun
oppivelvollisuuteen. Sellainen pitkäaikaissairaus, joka ei vaikuta lapsen oppimiskykyyn, voidaan
huomioida oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä, kuten avustajan työskentelyllä
ryhmässä. Tällöin varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätökselle ei ole perusteita.
Toimintakyvyn rajoite tarkoittaa päivittäiseen selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin
vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheuttavat lapselle osallisuuden esteitä tai laajoja avun ja tuen tarpeita.
Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna
kuin lapsi täyttää 6 vuotta, ja hänellä on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää
viisi vuotta [2]. Tällöin esiopetus voi kestää kaksi vuotta lapsen ollessa 5 ja 6-vuotias. Lapsen
tulee osallistua esiopetukseen, joka kuuluu oppivelvollisuuteen [3]. Huoltaja päättää, osallistuuko
lapsi esiopetukseen 5-vuotiaana. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa varhennetusta
oppivelvollisuudesta.
Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä päättää varhennetusta oppivelvollisuudesta
hallintolain mukaisesti ennen perusopetuksen alkamista. Jos lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa
tai esiopetuksessa, varhennetusta oppivelvollisuudesta päättää lapsen asuinkunta. Päätös
varhennetusta oppivelvollisuudesta voidaan tehdä myös huoltajan aloitteesta. Päätös tehdään
lapsen ollessa varhaiskasvatus tai esiopetusikäinen. Päätöstä ei voi tehdä perusopetuksen
alkamisen jälkeen.
Hallintopäätöksen valmistelussa tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä esi ja
perusopetuksen asiantuntijoiden kesken. Arvioitaessa varhennetun oppivelvollisuuden tarvetta
lapselle, tulisi vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastella eri näkökulmista,
jotta saadaan kokonaiskuva lapsen tuen tarpeista ja oppimisen edellytyksistä. Yhteistyö on
tärkeää, jotta lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta
perusopetukseen muodostaa lapsen edun mukaisen jatkumon.
Varhennettua oppivelvollisuutta koskevaa hallintopäätöstä tehtäessä hyödynnetään lapsesta
mahdollisesti annettuja psykologisia tai lääketieteellisiä lausuntoja tai muuta vastaavaa
selvitystä. Päätöksenteon kannalta olennaista on, että lausunnosta tai selvityksestä käy
ilmi, miksi lapsi hyötyisi varhennetusta oppivelvollisuudesta. Päätöstä tehtäessä voidaan myös
hyödyntää terveydenhuollon kanssa yhteisesti aiemmin tai arvioinnin aikana muodostettua
näkemystä lapsen tilanteesta. Päätös tehdään aina perustuen lapsen tilanteen kokonaisarviointiin,
hänen vahvuuksiinsa ja yksilöllisen tuen tarpeisiinsa. Varhennettua oppivelvollisuutta koskeva
hallintopäätös tulee perustella ja mahdollinen lausunto tai muu vastaava selvitys liitetään
päätökseen.
Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneelle lapselle tulee tehdä tukea koskeva
päätös [4], joka tehdään lapsikohtaisen tuen tarpeen arvioinnin [5] ja lapsikohtaisen tuen
toteuttamista koskevan suunnitelman [6] mukaisesti. Tukea koskevassa päätöksessä päätetään
tarvittavista lapsikohtaisista tukitoimista, ja tukitoimiin tulee sisältyä joko säännöllinen
erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tai kokoaikainen
erityisopettajan opetus pienryhmässä.
Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen siirtyminen esiopetuksesta
perusopetukseen
Kun lapsella on varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätös ja tuen tarve jatkuu
perusopetuksessa, lapsen opetus järjestetään siten, että oppilaalla on oikeus perusopetuksessa
aloittaessaan oppilaskohtaisiin tukitoimiin ja tarvittaessa perusopetuksen oppimäärästä
tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiseen. Jos oppilaskohtaisten tukitoimien ja
perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen ovat
riittämättömiä ja lapsi ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn
rajoitteen vuoksi kykene perusopetuksessa opiskelemaan oppiaineita, opetus voidaan järjestää
toiminta-alueittain.
Esi ja perusopetuksen henkilöstö tekee moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, kun
arvioidaan perusopetukseen siirtyvän varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen lapsen
opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksessa. Tällöin hyödynnetään mahdollisia
varhennettua oppivelvollisuutta varten annettuja lausuntoja tai muuta lapsen tilanteen arvioimisen
tueksi jo aiemmin tehtyä tai arvioinnin yhteydessä tehtävää yhteistyötä terveydenhuollon
ammattihenkilöiden kanssa. Arvioitaessa opetuksen järjestämistä perusopetuksessa tulee
lapsen vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastella eri näkökulmista
lapsen kokonaistilanteen ymmärtämiseksi. Perusopetuksen järjestämistä ja oppilaskohtaisia
tukitoimia koskeva arviointi perustuu arvioon oppimäärän tavoitteista suoriutumisen ja
opetukseen osallistumisen edellyttämien tukitoimien tarpeesta ja opetuksen järjestämisen
tarkoituksenmukaisuudesta. Tietty lääketieteellinen diagnoosi ei automaattisesti tarkoita tiettyjen
tukitoimien toteuttamista tai päätöstä perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle oppimiskykyyn
vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella [7]. Arviointiin perustuvaa
tukea koskevaa päätöstä ei tehdä ainoastaan lääketieteelliseen arvioon pohjautuen, koska
perusopetuksessa opetushenkilöstön tuki kohdentuu aina oppimisen ja koulunkäynnin
tukemiseen ja tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman tavoitteiden
ja perusopetuksen oppimäärän saavuttaminen sekä opetukseen osallistuminen.
Varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätöksen saaneen lapsen perusopetuksen aloitusta
myöhennetään vain perustellusta syystä ja tarkoin harkiten (kts. luku 5.5.5). Tällainen syy voi
olla esimerkiksi se, että lapsi ei ole sairaudesta johtuen osallistunut lainkaan tai juuri lainkaan
esiopetukseen, ja esiopetukseen osallistumisen katsotaan olevan lapsen edun mukaista.
[1] Oppivelvollisuuslaki 2 §
[2] Perusopetuslaki 26 a §
[3] Oppivelvollisuuslaki 3 §
[4] Perusopetuslaki 20 f §
[5] Perusopetuslaki 20 d §
[6] Perusopetuslaki 20 e §
[7] Perusopetuslaki 20 i § (1090/2024)
Opetussuunnitelman muutos on sivistyslautakunnan käsittelyssä kesäkuussa 2026. Esiopetussuunnitelman perusteet astuu voimaan tällaisenaan 1.8.2026.
Varhennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia niin, että
hänellä on mahdollisuus oppia ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Esiopetuksen alkamista
varhennetaan ja oppivelvollisuus alkaa vuotta säädettyä aikaisemmin [1], jos lapsen arvioidaan
tarvitsevan enemmän aikaa esi ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi oppimiskykyyn ja kokonaiskehitykseen vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn
rajoitteen vuoksi. Tällöin lapselle tehdään päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta125.
Vamma voi tarkoittaa esimerkiksi näkö tai kuulovammaisuutta, kehitysvammaisuutta, vaikeita
kehityshäiriöitä tai laajaalaisia oppimisen vaikeuksia. Mikäli lapsella on pitkäaikaissairaus,
joka vaikuttaa lapsen kognitiivisiin taitoihin ja toimintakykyyn, voi se olla syy varhennettuun
oppivelvollisuuteen. Sellainen pitkäaikaissairaus, joka ei vaikuta lapsen oppimiskykyyn, voidaan
huomioida oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä, kuten avustajan työskentelyllä
ryhmässä. Tällöin varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätökselle ei ole perusteita.
Toimintakyvyn rajoite tarkoittaa päivittäiseen selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin
vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheuttavat lapselle osallisuuden esteitä tai laajoja avun ja tuen tarpeita.
Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna
kuin lapsi täyttää 6 vuotta, ja hänellä on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää
viisi vuotta [2]. Tällöin esiopetus voi kestää kaksi vuotta lapsen ollessa 5 ja 6-vuotias. Lapsen
tulee osallistua esiopetukseen, joka kuuluu oppivelvollisuuteen [3]. Huoltaja päättää, osallistuuko
lapsi esiopetukseen 5-vuotiaana. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa varhennetusta
oppivelvollisuudesta.
Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä päättää varhennetusta oppivelvollisuudesta
hallintolain mukaisesti ennen perusopetuksen alkamista. Jos lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa
tai esiopetuksessa, varhennetusta oppivelvollisuudesta päättää lapsen asuinkunta. Päätös
varhennetusta oppivelvollisuudesta voidaan tehdä myös huoltajan aloitteesta. Päätös tehdään
lapsen ollessa varhaiskasvatus tai esiopetusikäinen. Päätöstä ei voi tehdä perusopetuksen
alkamisen jälkeen.
Hallintopäätöksen valmistelussa tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä esi ja
perusopetuksen asiantuntijoiden kesken. Arvioitaessa varhennetun oppivelvollisuuden tarvetta
lapselle, tulisi vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastella eri näkökulmista,
jotta saadaan kokonaiskuva lapsen tuen tarpeista ja oppimisen edellytyksistä. Yhteistyö on
tärkeää, jotta lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta
perusopetukseen muodostaa lapsen edun mukaisen jatkumon.
Varhennettua oppivelvollisuutta koskevaa hallintopäätöstä tehtäessä hyödynnetään lapsesta
mahdollisesti annettuja psykologisia tai lääketieteellisiä lausuntoja tai muuta vastaavaa
selvitystä. Päätöksenteon kannalta olennaista on, että lausunnosta tai selvityksestä käy
ilmi, miksi lapsi hyötyisi varhennetusta oppivelvollisuudesta. Päätöstä tehtäessä voidaan myös
hyödyntää terveydenhuollon kanssa yhteisesti aiemmin tai arvioinnin aikana muodostettua
näkemystä lapsen tilanteesta. Päätös tehdään aina perustuen lapsen tilanteen kokonaisarviointiin,
hänen vahvuuksiinsa ja yksilöllisen tuen tarpeisiinsa. Varhennettua oppivelvollisuutta koskeva
hallintopäätös tulee perustella ja mahdollinen lausunto tai muu vastaava selvitys liitetään
päätökseen.
Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneelle lapselle tulee tehdä tukea koskeva
päätös [4], joka tehdään lapsikohtaisen tuen tarpeen arvioinnin [5] ja lapsikohtaisen tuen
toteuttamista koskevan suunnitelman [6] mukaisesti. Tukea koskevassa päätöksessä päätetään
tarvittavista lapsikohtaisista tukitoimista, ja tukitoimiin tulee sisältyä joko säännöllinen
erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tai kokoaikainen
erityisopettajan opetus pienryhmässä.
Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen siirtyminen esiopetuksesta
perusopetukseen
Kun lapsella on varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätös ja tuen tarve jatkuu
perusopetuksessa, lapsen opetus järjestetään siten, että oppilaalla on oikeus perusopetuksessa
aloittaessaan oppilaskohtaisiin tukitoimiin ja tarvittaessa perusopetuksen oppimäärästä
tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiseen. Jos oppilaskohtaisten tukitoimien ja
perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen ovat
riittämättömiä ja lapsi ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn
rajoitteen vuoksi kykene perusopetuksessa opiskelemaan oppiaineita, opetus voidaan järjestää
toiminta-alueittain.
Esi ja perusopetuksen henkilöstö tekee moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, kun
arvioidaan perusopetukseen siirtyvän varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen lapsen
opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksessa. Tällöin hyödynnetään mahdollisia
varhennettua oppivelvollisuutta varten annettuja lausuntoja tai muuta lapsen tilanteen arvioimisen
tueksi jo aiemmin tehtyä tai arvioinnin yhteydessä tehtävää yhteistyötä terveydenhuollon
ammattihenkilöiden kanssa. Arvioitaessa opetuksen järjestämistä perusopetuksessa tulee
lapsen vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastella eri näkökulmista
lapsen kokonaistilanteen ymmärtämiseksi. Perusopetuksen järjestämistä ja oppilaskohtaisia
tukitoimia koskeva arviointi perustuu arvioon oppimäärän tavoitteista suoriutumisen ja
opetukseen osallistumisen edellyttämien tukitoimien tarpeesta ja opetuksen järjestämisen
tarkoituksenmukaisuudesta. Tietty lääketieteellinen diagnoosi ei automaattisesti tarkoita tiettyjen
tukitoimien toteuttamista tai päätöstä perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle oppimiskykyyn
vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella [7]. Arviointiin perustuvaa
tukea koskevaa päätöstä ei tehdä ainoastaan lääketieteelliseen arvioon pohjautuen, koska
perusopetuksessa opetushenkilöstön tuki kohdentuu aina oppimisen ja koulunkäynnin
tukemiseen ja tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman tavoitteiden
ja perusopetuksen oppimäärän saavuttaminen sekä opetukseen osallistuminen.
Varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätöksen saaneen lapsen perusopetuksen aloitusta
myöhennetään vain perustellusta syystä ja tarkoin harkiten (kts. luku 5.5.5). Tällainen syy voi
olla esimerkiksi se, että lapsi ei ole sairaudesta johtuen osallistunut lainkaan tai juuri lainkaan
esiopetukseen, ja esiopetukseen osallistumisen katsotaan olevan lapsen edun mukaista.
[1] Oppivelvollisuuslaki 2 §
[2] Perusopetuslaki 26 a §
[3] Oppivelvollisuuslaki 3 §
[4] Perusopetuslaki 20 f §
[5] Perusopetuslaki 20 d §
[6] Perusopetuslaki 20 e §
[7] Perusopetuslaki 20 i § (1090/2024)
Kannonkosken esiopetuksessa
Varhennetun oppivelvollisuuden tarve ilmenee yleensä ennen esiopetusta. Varhennetun oppivelvollisuuden tarpeesta tulee lausunto erikoisairaanhoidolta. Mikäli lapsi on varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatusjohtaja vie tiedon rehtorille, esiopetukseen ja perusopetukseen. Huoltajien kanssa keskustellaan varhennetun oppivelvollisuuden aloittamisesta ja toteuttamisesta. Rehtori tekee hallinnollisen päätöksen.