Persialaisen kulttuurin keskeinen periaate oli totuudenmukaisuus, valehtelu puolestaan oli ehdottomasti väärin. Valehtelemisen jälkeen häpeällisintä oli olla veloissa, sillä velallinen joutui valehtelemaan. Monissa persialaisissa nimissäkin oli sana "totuus". Kun hallitsija halusi kehua itseään hän väitti puhuneensa totta ja olleensa oikeudenmukainen. Persialaisten kerrotaan rakastaneen syntymäpäivän viettoa ja toruneen kreikkalaisia, jos nämä jättivät osallistumasta juhliin. Juhlapöytään kuului runsaasti makeita herkkuja.

Kyyros suuren vaakunaeläimenä oli kultainen kotka purppura pohjalla. Orjuus oli valtakunnassa periaateessa kiellettyä, vaikka kapinoivia armeijoita saatettiinkin kaupata. Persialaisten uskonto zarathrustralaisuus ei hyväksynyt orjuutta. Valtakuntaa johdettiin käskynhaltioiden eli satrarppien avulla. Satrarpit olivat oikeastaan vasallikuninkaita, jotka hallitsivat alueita, toimivat sen kenraalina ja huolehtivat virallisesta kirjanpidosta. Satraappikunta olivat maantieteellisiä hallinnollisia yksiköitä.

Kyyroksen luoman armeijan erikoisjoukkoja olivat 10 000 niin sanottua kuolematonta. Haavoittuneet ja sairaat korvatiin niin, että jalkaväen sotilaita oli aina 10 000. Kreikkalaisen historioitsija Herodotuksen mukaan joukkoihin kuului vain syntyperäisiä persialaisia ja meedialaisia. Kuolemattomat olivat saaneet vaativan erikoiskoulutuksen ja sen ansiosta he saivat myös erityiskohtelua.

Kyyros loi koko valtakunnan kattavan postilaitoksen, joka perustui postiasemien verkostoon. Matkalla kuljettiin useiden vuoristoisten alueiden läpi ja ylitettiin suuria jokia. Persepolis oli muinaisen Persian pääkaupunki Akhaimenidien hallitsijasuvun valtakauden aikana.

Persialaisella kaudella profeetta Zarathrustran perustamasta filosofisesta uskonnosta tuli epävirallinen valtionuskonto. Avesta on muinaspersialaisella avestan kielellä kirjoitettu pyhien kirjoitusten kokoelma. Sen vanhin osa on Zarathrustran hymnit. Vanhimmat arkeologiset löydöt, jotka viittaavat Avestan käsittelemään luonnonjärjestystä ylläpitävään, Ahura Mazdaan, Viisauden herraan ovat noin 600 eaa. Jumalan merkkinä on aurinko ja jumalanpalveluksen keskipisteenä temppeleissä aurinkoa kuvastava ikuinen tuli, johon jumala yhdistyy ja jota papit ylläpitävät. Pappeus kulki suvuissa.

Zarahtrustralaisen opin perustana on vahva erottelu hyvän ja pahan välillä. Se mikä on luonnonmukaista, on hyvää ja totta ja ilmenee kasvien, eläinten ja ihmisten välisenä sopusointuna. Järjestyksen vastakohta on paha ja rappio. Luonnonvastaiset teot rikkovat sopusointua ja aiheuttavat sairautta ja surumielisyyttä. Luonnonjärjestystä kunnioittava ihminen on totuuden seuraaja ja sitä vastaan toimiva on valheen seuraaja. Järjestystä rikkovat vahingoittavat maata, jota uskonnossa pidetään pyhänä.

Hyveitä ovat ihmisten veljeys, rehellisyys ja hätää kärsivien auttaminen. Ne edistävät iloisuutta, terveyttä ja hyvää mieltä. Ihminen sai teoistaan palkkion jo täällä, vaikka tuonpuoleisessa odottaakin vielä tuomio. Siellä viisauden seuraajat pääsevät laulujen taloon ja valheen seuraajat valheen taloon kärsimään huonon omantunnon piinasta. Zarahtrustralaisuudella oli suuri vaikutus juutalaisuuteen ja sitä kautta myös kristinuskoon ja islamiin.



Hyvät ajatukset, hyvät sanat, hyvät teot, olivat kolme tavoitetta zarathustralaiselle.