Punasolujen ominaisuuksien mukaan kaikki ihmiset kuuluvat johonkin veriryhmistä A, B, AB tai O. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi veriryhmän O-henkilöllä ei ole punasoluissaan kumpaakaan veriryhmätekijää A tai B, mutta veressään hänellä on näiden molempien vasta-ainetta.

Vastaavasti AB-henkilön punasoluissa on molemmat veriryhmätekijät, mutta veressä ei ole kumpaakaan vasta-ainetta. Koska veriryhmätekijää ja sen vasta-ainetta ei saa sekoittaa, voidaan verta siirtää turvallisesti tietyn kaavion mukaisesti.

Jos annetaan vääränlaista verta, plasmassa olevat vasta-aineet reagoivat punasolujen kanssa ja aiheuttavat niiden yhteen liimautumisen. Tämä olikin ennen veriryhmien löytymistä yleisin kuolinsyy verensiirroissa.

AB0-järjestelmän lisäksi täytyy ottaa huomioon myös veren reesustekijä.

Reesusnegatiiviselle henkilölle voi antaa vain negatiivista verta. Reesuspositiiviselle voidaan antaa molempia veriryhmiä, kun samalla vain huomioidaan ABO-siirrettävyys. Suomen yleisin veriryhmä on A Rh+ ja harvinaisin AB Rh-.

Verenluovuttajia tarvitaan. Suomessa verenluovutuksista huolehtii Punaisen Ristin Veripalvelu.

Verensiirrossa pyritään antamaan aina omaa veriryhmää. Tämän mahdollistaa veripankeissa oleva veri, joka on saatu vapaaehtoisilta luovuttajilta ja johon on lisätty hyytymistä estäviä aineita. Luovuttamisesta ei ole mitään haittaa, ja veren määrä palautuu ennalleen muutamassa viikossa.

Luovutettu veri tutkitaan esim. HI-viruksen ja muiden veressä leviävien tautien varalta. Verta siirretään harvoin sellaisenaan, vaan siitä eritellään esimerkiksi punasolut, verihiutaleet tai veriplasma.

Veripalvelu

Tietoa veriryhmistä