Suomen poliittinen järjestelmä (kpl 14)

 

Perustuslaki

 

• Suomen perustuslaissa luetellaan kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet sekä eri toimielinten tehtävät (esim. eduskunta, hallitus, kunta, oikeuslaitos) eli perustuslaki määrää siitä kuinka Suomea hallitaan
• Perustuslain muuttaminen on tehty tavallisen lain muuttamista vaikeammaksi: tarvitaan 2/3 osan enemmistö ja kahden eri eduskunnan päätös (eli välissä on järjestettävä eduskuntavaalit)

• Kiireellisissä tapauksissa voidaan muuttaa yhden eduskunnan päätöksellä, jos muutosta tukee 5/6 osan enemmistö

 

Eduskunta (kpl 14)

• 200 kansanedustajaa
• Ylin vallankäyttäjä
• Tärkeimmät tehtävät:

1) lakien säätäminen

2) valtion rahankäytöstä ja veroista päättäminen (budjetti)

3) kansainvälisten sopimusten vahvistaminen

4) Kelan ja Yleisradion valvonta

5) Hallituksen toimien valvonta > Hallituksella oltava eduskunnan luottamus > Eduskunnalla oikeus erottaa hallitus (Parlamentarismin periaate)

6) Keskeinen rooli myös uuden hallituksen muodostamisessa > Eduskunta valitsee pääministerin (Käytännössä puolueiden neuvotteluiden tulos)

• Istuntosalin edessä paikat hallituksen ministereille, jotka toimivat yleensä myös kansanedustajina
• Eduskunnan istuntoa johtaa kansanedustajien joukosta valittu puhemies
• Kansanedustajat istuvat salissa eduskuntaryhminä, oikeistopuolueet oikealla, vasemmisto vasemmalla

 

Lakialoitteen voi tehdä:

• Hallitus > Valmistellaan yhden tai useamman ministerin johdolla ministeriöissä, esim. liikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan liikenneministeriössä liikenneministerin johdolla
• Kansanedustajat
• Kansalaiset kansalaisaloitteella, jossa vähintään 50 000 allekirjoitusta
• Suurimman osan eduskunta on hylännyt
• Lakien käsittely tapahtuu eri alojen valiokunnissa (esim. liikennelait liikennevaliokunnassa) > Lopullinen hyväksyminen täysistunnoissa
• Kukin kansanedustaja kuuluu yleensä kahteen valiokuntaan
• Kansanedustajien pitää yleensä noudattaa puolueensa linjaa eli ryhmäkuria, poikkeuksena ovat ns. omantunnon kysymykset, joissa usein annetaan vapaat kädet

Valtioneuvosto eli hallitus (kpl 14)

 

• Valtioneuvosto = Pääministeri ja ministerit
• Hallitus = presidentti + valtioneuvosto (virallisesti)
• Arkikielessä valtioneuvostoa kutsutaan hallitukseksi
• Pääministeri johtaa valtioneuvostoa
• Kukin ministeri vastaa tietyn ministeriön toimivaltaan kuuluvista asioista > Esim. puolustusministeri vastaa puolustusministeriöst
• Ministerillä voi olla tehtäviä myös useasta ministeriöstä tai yksi ministeriö voi olla jaettu usealle ministerille

Hallituksen muodostaminen

• Hallitus muodostetaan puolueiden välisissä hallitusneuvotteluissa, nykyään yleensä eduskuntavaalien jälkeen

> Neuvotteluissa sovitaan:

1) Siitä mitkä puolueet menevät hallitukseen (tätä vaihetta kutsutaan usein hallitustunnusteluksi)

2) Hallitusohjelmasta eli hallituskauden aikana toteutettavasta politiikasta (esim. lainsäädännön muutokset, valtiontalous, verotus, ulkopolitiikka jne.)

3) Ministeripaikoista ja ministereiden tehtävistä (salkut)

 

• Jotta hallitus saadaan muodostettua jokaisen puolueen pitää joustaa omissa tavoitteessa eli puolueet tekevät kompromisseja
• Yleensä suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri
• Hallitusneuvottelujen ajan aiempia hallitus jatkaa ns. toimitusministeriönä, joka hoitaa ns. juoksevat asiat, mutta ei tee enää merkittäviä päätöksiä pois lukien kriisitilanteet
• Hallituksen ulkopuolelle jäävät puolueet muodostavat opposition, jonka tehtävä on hallituksen toimien arvostelu ja vaihtoehtojen esittäminen > Pyrkii seuraavissa vaaleissa saamaan vaalivoiton päästäkseen hallitukseen
• Jos puolueet ovat kykenemättömiä hallituksen muodostamiseen voi presidentti pääministerin aloitteesta määrätä uudet eduskuntavaalit 

 

Hallituksen tehtävät

• Lakiesitysten valmistelu eduskunnalle (tapahtuu ministeriöissä ministereiden johdolla)
• Valtion budjetin valmistelu (valtiovarainministeri laatii esityksen muiden ministeriöiden esitysten pohjalta)
• Lakien toimeenpanon valvonta (tapahtuu käytännössä ministeriöiden virkamiesten toimesta)
• Lakeja täydentävien asetusten antaminen
• Ulkopolitiikan johtaminen yhdessä eduskunnan ja presidentin kanssa
• Osallistuminen Euroopan unionin yhteisen lainsäädännön säätämiseen Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston kautta

 

Erilaisia hallituskokoonpanoja

 

- Porvarihallitus (Kok. + Kesk + RKP + Kd)

- Oikeistohallitus (Kok+Ps+RKP+Kd tai Keskusta)

- Sinipuna/Sateenkaarihallitus (Kok. + Sdp + pienpuolueita)

- Punamulta (Sdp + Kesk. + pienpuolueita)

- Kansarintama/punavihreä/keskustavasemmistolainen

(Sdp+Kesk+Vasemmistoliitto+Vihreät+Rkp)

 

Yllä olevat nimitykset ovat täysin epävirallisia, mutta niitä käytetään yleisesti

Hallitus nimetään myös pääministerinsä mukaan (esim. Sipilän hallitus, Lipposen II hallitus)

 

Tasavallan presidentti (kpl 14)

 

• Suomen valtionpäämies
• Aiemmin presidenteillä laajat valtaoikeudet, joita supistettiin merkittävästi nykyisen perustuslain tultua voimaan vuonna 2000
• Vuodesta 1994 valittu suoralla kansanvaalilla, sitä ennen kansa valitsi valitsijamiehet, jotka valitsi presidentin, poikkeustilanteissa myös eduskunta valinnut
• Virkakausi kuusi vuotta (enintään kaksi kautta)

 

Presidentin valtaoikeudet 

 

• Johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen ja eduskunnan kanssa
• Puolustusvoimien ylipäällikkyys (voi luovuttaa ammattisotilaalle sodan aikana, mutta Stubb on linjannut, ettei tekisi niin)
• Puolustustilan määrääminen kriisitilanteessa (vaati eduskunnan hyväksynnän)
• Eduskunnan hajotusoikeus pääministerin aloitteesta > Ennenaikaiset eduskuntavaalit
• Allekirjoittaa lait > Jos ei allekirjoita, laki ei tule voimaan, mutta jos eduskunta hyväksyy lain uudestaan, tulee voimaan ilman presidentin hyväksyntää
• Nimitysoikeus eräisiin korkeisiin virkamiehiin ja upseerin virkoihin
• Rikollisten armahdusoikeus
• Myöntää arvonimiä ja kunniamerkkejä
• Ei valtaoikeus, mutta voi kannanotoillaan vaikuttaa (Arvojohtajuus)

 

Virka-asunto Mäntyniemi, edustustila Presidentinlinna, kesäasunto Kultaranta Naantalissa

Kunta (kpl 15)


Suomessa on hieman yli 300 kuntaa, joista osa käyttää itsestään käsitettä kaupunki (esim. Pori, Harjavalta) osa käsitettä kunta (esim. Nakkila, Eura)

Jokaisella Suomessa asuvalla on oltava kotikunta. Niitä voi olla vain yksi, eli kesämökki tai kakkosasunto ei tee kuntalaiseksi. Kuntalaisella oikeus kunnan palveluiden käyttöön, äänioikeus kuntavaaleissa ja velvollisuus kuntaveron maksamiseen osa tuloveroa.

Kuntien tehtävistä suurin osa onlakisääteisiäeli kuntien on pakko toteuttaa ne. Kunnat voivat kuitenkin käyttää omaa päätösvaltaa siitä kuinka ne palvelut käytännössä tuottavat

Kunnilla on verotusoikeus ja ne päättävät itse kuntaveron ja kiinteistöveron suuruuden. Suuri osa kuntien rahoituksesta tulee valtiolta


Kuntien hallitseminen 

Kunta onitsehallinnollinen paikallishallinnon yksikkö, jossa valtaa käyttävät kuntalaiset valitsemansakunnan- tai kaupunginvaltuustonkautta. Valtuuston paikkamäärä riippuu asukasluvusta, Harjavallassa 27

Kunnanvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat valmistelee muutaman jäsenen suuruinen kunnanhallitus, joka myös tekee itsenäisiä päätöksiä sekä valmistelee asioita kunnanvaltuuston päätettäväksi (kaupungeissa kaupunginhallitus)

Eri kunnan hallintoalojen päätöksistä vastaa puolueiden jäsenistä koostuvatlautakunnat(Harjavallassa sivistys-, tekninen- kaupunkikehityksen sekä kaikille kunnille pakolliset tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat)

Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet ovatluottamushenkilöitä, jota saavat tehtävästään vain pienen korvauksen. He ovat yhteisten asioiden hoitamisesta kiinnostuneita kuntalaisia, joille kuntapolitiikka on siis harrastukseenkin verrattavissa oleva sivutoimi. Työkseen he tekevät jotain muuta.

Kunnan jokapäiväisestä johtamisesta ja hallinnosta vastaavatkunnan virkamiehet,jotka saavat tehtävästään palkkaa 

Kuntaa johtaakunnan- tai kaupunginjohtaja, joka on kaikkien kaupungin työntekijöiden esimies (Harjavallan kaupunginjohtaja on Hannu Kuusela)

Suomessa kaupunginjohtajia tai johtavia virkamiehiä ei valita vaaleilla, vaan heidät valitsee valtuusto, joka on ainoa kunnallinen vaaleilla valittava vallankäyttäjä. 

Muutamassa kunnassa (tärkeimpinä Helsinki, Tampere ja Turku) on käytössä ns.pormestarimalli, jossa kaupunginjohtaja elipormestari ja apulaispormestaritovat valtuuston valtuutettujen joukosta valitsemia poliitikkoja. Toisin kuin muut kunnallisten luottamustehtävien haltijat, pormestarit ja apulaispormestarit hoitavat kunnan asioita päätyökseen > Pormestarin ja apulaispormestarin paikat jaetaanpormestarineuvotteluissa, joissa päätetään myös ns.pormestariohjelma(vrt. hallitusneuvottelut)


Hyvinvointialueet (Ei löydy kirjasta, koska kirja painettu ennen nykyistä Sote-mallia)

Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyivät kunnilta 22 hyvinvointialueelle. Poikkeuksia Helsinki ja Ahvenanmaan maakunta, jotka jatkavat edellämainittujen palveluiden tuottajina.

Hyvinvointialueiden rajat noudattavat maakuntien rajoja, poikkeuksena on Uusimaa, joka on jaetta neljään hyvinvointalueeseen

Hyvinvointialueiden asioista päättää vuoden 2022 aluevaaleissa valitut aluevaltuustot, seuraavan kerran aluevaalit järjestetään samaan aikaan vuoden 2025 kuntavaalien yhteydessä. Aluvaltuuston jäseniä kutsutaan aluevaltuutetuiksi.

Hyvinvointalueilla ei ole verotusoikeutta, vaan niiden rahoitus tulee valtiolta ja asiakasmaksuista

Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kuntien tehtäviksi jäi mm. esi- perus- ja toisen asteen koulutus, päivähoito, kirjastot ja muu kulttuuri, kaavoitus ja kunnallisesta infrastuktuurista (esim. tiet, jätepuhdistus, vesihuolto) järjestäminen > Tehtävien vähenemisen seurauksena keskimääräinen kuntavero tippui noin 20 prosentista noin seitsemään prosenttiin. Verotus ei kuitenkaan kokonaisuutena keventynyt, koska vero siirtyi kannettavaksi valtion tuloverona.

Ahvenanmaan itsehallinto 

Tausta: Suomen itsenäistymisen jälkeen ahvenanmaalaiset olivat halunneet liittyä Ruotsiin > Kansainliiton päätöksellä jäi Suomelle, mutta sai itsehallinnon eli autonomian

Ahvenanmaalaiset valitsevat vaaleilla maakuntavaltuuston, joka päättä saariryhmän budjetista ja säätää joitain paikallisia asioita (esim. poliisi, liikenne, koulutus jne.)

Ahvenanmaalla syntyneet ja pitkään asuneet saavat ns. kotiseutuoikeuden, joka antaa etuoikeuksia esim. yritystoimintaan

Omat Suomesta erilliset puolueet

Yksi paikka Suomen eduskunnassa (yleensä kuuluu RKP:n eduskuntaryhmään)

Virallinen kieli ruotsi

Saaret demilitarisoituja = Ei Suomen armeijan joukkoja, ahvenanmaalaisilla vapautus asevelvollisuudesta (Asiasta käydään keskustelua muuttuneen kansainvälisen tilanteen johdosta) 

Demilitarisoitu asema ollut keskustelun kohteena kiristyneen kansainvälisen tilanteen seurauksena. Muutoksia ei kuitenkaan ole suunnitteilla. 

Oikeuslaitos (kpl 16)

• Suomessa on kolmiportainen yleinen tuomioistuinlaitos:
• Käräjäoikeudet (20 kpl) (esim. Satakunnan käräjäoikeus) > Alin oikeusaste, joka käsittelee rikos- ja riita- ja hakemusasioita
• Hovioikeudet (5 kpl) – Käräjäoikeuden ratkaisuista voidaan valittaa hovioikeuteen (valitusoikeus tuomitulla, syyttäjällä ja uhrilla eli asianomistajalla)
• Korkein oikeus – Hovioikeuden päätöksistä voidaan hakea valituslupa Korkeimpaan oikeuteen, jonka päätökset ovat alempien tuomioistuinten päätöksiä ohjaavia ns. ennakkotapauksia

• Syyttäjälaitos vastaa rikossyyteiden nostamisesta ja on hallinnollisesti tuomioistuimista erillään. Se tekee päätökset syytteiden nostosta tai syyttämättä jättämisestä poliisin tekemän esitutkinnan perusteella

Yleisten tuomio-istuiten lisäksi:

• Kuusi hallinto-oikeutta ja korkein hallinto-oikeus, jotka käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia
• Erillistuomioistuimet: vakuutusoikeus, työtuomioistuimet ja markkinatuomioistuimet
• Valtakunnanoikeus tutkii eduskunnan päätöksellä ministereiden virkarikoksia (ei pysyvä tuomioistuin

Käräjäoikeuden istunnon osapuolet lautamieskokoonpanossa

Tuomari - Johtaa oikeudenkäyntiä ja päättää tuomiosta yhdessä lautamiesten kanssa

Kaksi lautamiestä (Kunnanvaltuuston valitsemia kansalaisia, puoluetausta)

Syyttäjä – Esittää syytteen poliisin tekemän esitutkintamateriaalin pohjalta

Vastaaja - Rikoksesta syytetty

Puolustusasianajaja (Pienituloinen saa hänet valtion palkkaamana)

Asianomistaja eli uhri (hänellä mahdollisesti oma oikeusavustaja)

 

- Lievissä rikostapauksissa lautamiehiä ei käytetä eli päätöksen tekee ammattituomari yksin, paitsi jos kyse tuomioistuin harjoittelijasta

- Poikkeustapauksissa oikeudenkäynnissä kolme ammattituomari, ei lautamiehiä (Esim. pitkät oikeudenkäynnit, tai erityistä ammattitaitoa vaativat tapaukset, useimmat henkirikokset)

Laamanni = käräjäoikeuden johtaja