Muistiinpanot

Muistiinpanot kpl 11

Mielenterveyden häiriöt:
  • Raja mielenterveyden ja mielenterveyshäiriön välillä on häilyvä.
  • Noin kolmasosalla suomalaisista on jossakin vaiheessa mielenterveyshäiriöitä.
  • Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.
  • Aikuisten mielenterveyden häiriöt jaotellaan viiteen ryhmään: mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt, persoonallisuushäiriöt ja psykoosit. Lapsilla ja nuorilla luokittelu on hieman erilainen.

Masennus:
  • Surumielisyys on normaali reaktio vaikeaan elämäntilanteeseen.
  • Jos se ei mene ohi, siihen kannattaa hakea apua.
  • Masennus = depressio
  • Perimä ja varhaiset huonot kokemukset ovat altistavia tekijöitä.
  • Laukaisevana tekijänä voi toimia jokin vaikea elämäntilanne. On myös kaamosmasennusta ja synnytyksen jälkeistä masennusta.
  • Masennuksen oireet löytyvät s. 144 laatikosta. Masennusta voi olla vaikea tunnistaa ja myöntää itselleen.
  • Masennus jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan.
  • Masennusta voidaan pitää aivojen toiminnan häiriönä. Esimerkiksi serotoniinin eritys voi olla epätasapainossa. Serotoniini on välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan. Eniten käytetyt masennuslääkkeet ovat selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.
  • Masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossakin terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä. Harvemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta voi kuitenkaan näillä täysin hoitaa.
  • Hoitona käytetään keskustelua, terapiaa, mielialalääkitystä tai näiden yhdistelmää.
  • Depressio voi uusiutua.
  • Masennusta kannattaa hoitaa, koska siitä on mahdollista toipua lähes aina.
  • Lievän masennuksen omahoito-ohjeet löytyvät Mielenterveystalon nettisivuilta. Se ei saisi kuitenkaan viivästyttää ammattiavun hakemista tarvittaessa.
Ahdistuneisuushäiriöt:
  • Huonotuulisuus, pelko ja ahdistuneisuus ovat normaaleja tunteita. Häiriöstä puhutaan silloin, kun kyse on voimakkaasta ja pitkäaikaisesta tunteesta, joka rajoittaa toimintakykyä.
  • Oireluettelon löydät s. 146.
  • Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö, fobiat, sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko.
  • Altistavia tekijöitä ovat perimä, varhaislapsuuden kokemukset ja mallioppiminen vanhemmilta. Myös hermoston välittäjäaineilla on merkitystä.
  • Häiriö on psyykkisesti kuluttavaa ja voi kaventaa sosiaalista elinpiiriä. Alentaa hoitamattomana toimintakykyä ja voi aiheuttaa syrjäytymistä. Voi myös kehittyä toinen mielenterveyshäiriö.
  • Hoitona terapia ja joskus lääkitys.
Syömishäiriöt:
  • Ihminen tarkkailee pakonomaisesti ruokaa ja usein myös painoaan, niin että fyysinen ja psyykkinen terveys vaarantuu.
  • Nuorten naisten tavallisimpia mielenterveyshäriönä. Miesten syömishäiriöitä ei usein huomata.
  • Taustalla samoja altistavia tekijöitä kuin muissakin mielenterveyshäiriöissä. Lisäksi oireiluun voi vaikuttaa hoikkuusihanne ja media.
  • Syömishäiriötyyppejä ovat anoreksia eli laihuushäiriö ja bulimia eli ahmimishäiriö. Useimmiten on kyse kuitenkin epätyypillisestä syömishäiriöstä. Tunnettuja ovat esimerkiksi BED ja ortoreksia.
  • Syömishäiriöiden haittavaikutuksia löydät sivun 151 taulukosta.
  • Varhain hoitoon hakeutuneet toipuvat parhaiten, kuten muissakin mielenterveyden ongelmissa.
  • Syömishäiriössä parantumisessa tärkeää on oma motivaatio.

Itsetuhoisuus:
  • Suora itsetuhoisuus
  • Epäsuora itsetuhoisuus
  • Toistuvat itsemurha-ajatukset kannattaa ottaa vakavasti ja kertoa asiasta jollekulle. Jos ystävä kertoo itsemurha-ajatuksista, kannattaa yhdessä hakea apua esimerkiksi kertomalla jollekin aikuiselle.
  • Itsemurhayrityksen taustalla on usein vaikeuksien kerääntymistä tai äkillinen voimakas kuormitus. Monet mielenterveyden häiriöt lisäävät itsemurhariskiä.
  • Toipumiseen tarvitaan sosiaalista tukea.
  • Itsemurhalla on sosiaalisia vaikutuksia yhteisöön.
  • Itsemurhayrityksiä tekevät enemmän naiset ja tytöt.
  • Itsemurhakuolleisuus on pojilla ja miehillä huomattavasti suurempi.
  • 60-luvulta 90-luvulle itsemurhakuolleisuus kasvoi Suomessa, mutta sen jälkeen ne ovat vähentyneet huomattavasti. Laskuun on vaikuttanut laaja itsemurhien ehkäisyprojekti ja mielenterveysongelmien parempi tunnistaminen ja hoito.
Mielenterveyshäiriöiden ehkäisy:
  • Preventiossa on muistettava yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasot.
  • Kappaleessa 9 on yksilön keinoja vahvistaa mielenterveyttä, esimerkiksi terveelliset elämäntavat ja itsetunnon vahvistaminen.
  • Kappaleessa 11 on yhteiskunnan keinoja, katso s. 155 taulukko. Lisäksi yleinen sosiaalipolitiikka, jolla mahdollistetaan koulutus, toimeentulo, työllisyys ja osallisuus koko väestölle ja estetään syrjäytymistä.
  • Yksi tapa jaotella yhteiskunnan keinoja on TE1-kurssissa esitelty WHO:n terveyden edistämisen malli:
    1. Terveyttä tukeva yhteiskuntapolitiikka ja päätöksenteko
    2. Terveellisen ympäristön aikaansaaminen
    3. Yhteisöjen toiminnan kehittäminen
    4. Väestön terveysvalistus ja terveyskasvatus
    5. Terveyspalvelujen uudelleen suuntaaminen