FYS 3 - Sähkö
1 Tasavirta
Virtapiiri
[[$$ I = \frac{\Delta Q}{\Delta t} $$]]
Sähkövirran mittamiinen
[[$$ I_1+I_2=I_3+I_4+I_5 $$]]
Tehtäviä

- Sähkölaitteitteet perustuvat virtapiireihin.
- Virtapiiri tarvitsee toimiakseen jännitelähteen (esim. paristo), joka saa aikaiseksi sähkövirran.
- Virtapiirejä havainnollistetaan kytkentäkaavioilla.
- Virtapiirin yksinkertaisimmat komponentit ovat: tasajännitelähde, lamppu, vastus, virtamittari, jännitemittari ja kytkin.
- Virtapiiri on avoin, jos sähkö ei pääse kulkemaan siitä. Suljetussa piirissä kulkee virta.
- Sähkövirta kulkee plus navasti miinus napaan. Elektronit kulkevat vastakkaiseen suuntaan.
- Tasavirta ja vaihtovirta. Symbolit.
- Sähkövirta on varattujen hiukkasten (yleensä elektronien) liikettä.
- Sähkövirta on mahdollista vain johtavassa aineessa (eli johteissa), kuten useimmissa metalleissa.
- Johteissa on vapaita varauksenkuljettajia (elektroneja).
- Vapaat elektronit ovat jatkuvasti sattumanvaraisessa liikkeessä (lämpöliike) johteen sisällä. Jos johteeseen on kytketty jännite, elektronit kulkevat keskimäärin vähän enemmän plus napaa kuin miinus napaa kohti. Tätä kutsutaan sähkövirraksi.
- Elektronit törmäilevät jatkuvasti johteen atomeihin ja luovuttavat liike-energiaansa. Tälllä tavoin esim. pariston sähköenergia muuttuu johteen lämpöenergiaksi.
- Sähkövirta I, [I] = A (ampeeri)
[[$$ I = \frac{\Delta Q}{\Delta t} $$]]
Sähkövirran mittamiinen
- Ampeerimittari (A), kytketään sarjaan komponentin kanssa.
- Virta kulkee mittarin plusnavasta miinusnapaan.
- Mittarin resistanssi on hyvin pieni.
- Liikkeessä olevat varaukset lähettävät ympärilleen aina sähkömagneettista säteilyä.
- Kaikki aine koostuu varatuista hiukkasista, jotka ovat lämpöliikkeessä.
- Tästä seuraa, että kaikki aine säteilee aina sähkömagneettista säteilyä, jota kutsutaan lämpösäteilyksi.
- Jos aineessa lisäksi kulkee sähkövirtoja, säteilee aine enemmän ja saattaa lähettää muutakin kuin lämpösäteilyä.
- Säteilyvaikutus, esim. lämpö ja valo.
- Kemialliset vaikutukset, kuten akun lataaminen, galvanointi ja kemialliset reaktiot.
- Magneettiset vaikutukset, esim. sähkömagneetti.
- IDEA: Sähkövirta ei häviä mihinkään virtapiirissä: jokaiseen risteyskohtaan saapuvan ja lähtevän virran määrä on sama.
- Kuva
[[$$ I_1+I_2=I_3+I_4+I_5 $$]]
Tehtäviä
- Virtapiirin piirtäminen nspiren widgetillä (jos käytössä abitissa). linkki blogiin
- Piirtäminen muilla välineillä.
- Virtapiirin rakentaminen komponenteista ja virran mittaaminen virtamittarilla.
- Virtalaskut K1-lailla.
- Virtojen suuruuden arviointi eri haaroissa.
- Palaako lamppu vai ei eri haaroissa, kytkimien kera.
- Varauksen muutoksen delta Q mittaaminen t,I-koordinaatistosta graafisella integraalilla.
2 Tasajännite
Jännite

Tehtäviä
- Jännite johtuu siitä, että varaukset ovat jakautuneet epätasaisesti virtapiirissä. Mitä suuremmat ovat varauserot, sitä suurempi on jännite.
- Virta syntyy siitä, että varauserojen välinen jännite pyrkii tasoittumaan. (Siten, että johteen sisällä jänniteeksi tulee nolla.)
- Jännitelähde on sellainen komponentti, joka tuottaa jatkuvan jännitteen, eikä varauserot pääse tasoittumaan koskaan.
- Jännitteen symboli on U ja yksikkö V (Voltti).
- Mitattaessa virtapiirin jännite-eroja jännitetä kutsutaan jännitehäviöksi.
- Akku, paristo, aurinkokenno, vetykenno.
- Tasajännite vai vaihtojännite.
- Lähdejännite on akun napojen välinen jännite.
- Akkua kutsutaan kuormitetuksi, kun se on kytketty johonkin kuormaan, eli sählaitteeseen.
- Kuormitetun akun navoista mitattu jännite (napajännite) on pienempi kuin kuormittamattoman. Tämä johtuu siitä, että myös akun sisällä on virran kulkua vastustavia voimia, eli vastus.
- Jännitemittari kytketään tutkittavan komponentin rinnalle.
- Mittarin plusnapa yhdistetään puolelle, jossa on pariston plusnapa.
- Mittari kertoo komponentin päiden välillä olevan jännite-eron. Tätä kutsutaan jännitehäviöksi (koska jännite pienenee sen verran komponentissa).
- Mittarin kautta kulkeva virta on mahdollisimman pieni, eli mittarin resistanssi on suuri.
- Koostuu kahdesta eri aineesta, joiden kemiallinen ominaisuus, jota kutsutaan elektronegatiivisuudeksi poikkeaa toisistaan.
- Poikkeama synnyttää jänniteen ja saa aikaiseksi sähkövirran aineiden välillä.
Tehtäviä
- Jännitemittarin kytkeminen ja jännitteen mittaaminen.
- Jännitteen päätteleminen virtapiirissä.
- Sähköisen parin jännitteen laskeminen.
3 Ohmin laki ja resistanssi
Resistanssi
Ohmin laki
Hehkulampun U(I) kuvaaja
- Resistanssi kuvaa kappalleen tai virtapiirin komponentin kykyä vastustaa virran kulkua.
- Mitä suurempi resistanssi, sitä pienempi sähkövirta.
- Resistanssin symboli on R ja yksikkö [[$ \Omega $]] (Ohm).
- Sähköinen energia muuttuu vastuksessa lämpöenergiaksi. Eli elektronien virtaus muuttuu vastuksen molekyylien lämpöliikkeeksi.
Ohmin laki
- Ohmin laki kuvaa virran ja jännitteen välistä riippuvuutta yksinkertaisessa virtapiirissä.
- Riippuvuus on lineaarinen, eli jännitteen kasvaessa virta kasvaa samassa suhteessa.
- Ohmin laki:
Hehkulampun U(I) kuvaaja
- Huom! Ohmin laki pätee vain, jos virtapiirin lämpötila pysyy vakiona!
- Jos vastuksen lämpötila pääsee nousemaan, myös vastuksen resistanssi yleensä kasvaa.
- Tämä johtuu vastuksen molekyylien suuremmasta lämpöliikkeestä, mikä yleensä haittaa elektronien virtausta.
- Hehkulampun U(I)-kuvaaja ei ole lineaarinen, virta kasvu hidastuu jännitteen kasvaessa.
- Säätövastus, säädettävä jännitelähde
- Komponentin resistanssin mittaaminen säädettävän jännitelähteen/säätövastuksen, virtamittarin ja jännitemittarin avulla.
- Lineaarinen malli ja lineaarisen mallin sovittaminen datapisteikköön.
- Virtapiirin laskeminen Ohmin lain avulla.
- Hehkulangan U(I)-kuvaajan piirtäminen.
4 Resistanssiin vaikuttavat tekijät
Resistanssiin vaikuttavat tekijät
[[$$ R = \frac {\rho l}{A} $$]]
- Resistiivisyys [[$ \rho $]] kuvaa aineen ominaisuutta vastustaa sähkövirran kulkua. Yksikkö on [[$ \Omega m $]].
- Sähköjohdon resistanssi voidaan laskea alla olevalla kaavalla, jossa l on johtimen pituus ja A on johtimen poikkipinta-ala.
[[$$ R = \frac {\rho l}{A} $$]]
- Lämpötila noustessa resistanssi yleensä kasvaa (PTC-vastukset).
- Poikkeuksena ovat NTP-vastukset joiden resistanssi laskee lämpötilan noustessa.
- Pystytään valmistamaan myös vastuksia, joiden resistanssi riippuu siihen kohdistuvan sähkömagneettisen säteilyn, kuten valon määrästä.
- Suprajohtavuus
- Resistanssin laskeminen ja sähköjohdon resistanssin kaavan käyttäminen.
- Tutustu erilaisiin vastustyyppeihin
5 Potentiaali virtapiirissä
Potentiaali

Kirchhoffin toinen laki

- Potentiaali ilmaisee tarkasteltavan pisteen jännitettä suhteessa valittuun nollapisteeseen.
- Potentiaali auttaa jännitteiden laskemisessa.
- Sähköistä potentiaalia voidaan verrata mekaaniseen potentiaalienergiaan.
- Potentiaalin symboli on V ja yksikkö V (Voltti).
- Valitaan joku piste virtapiiristä nollapotentiaaliksi.
- Pistettä kutsutaan maadoituspisteeksi ja sen potentiaali on nolla.
- Muiden pisteiden potentiaalit saadaan mittaamalla jännite suhteessa nollapotentiaaliin.
- Pisteiden B ja A välinen jännite saadaan niiden potentiaalieron avulla.
- Potentiaali ja jännite ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Ainoa ero on, että potentiaalisissa jännite-eroa mitataan aina suhteessa nollapisteeseen, eli maahan.
- Potentiaalikäyrä on graafinen apuväline, jonka tarkoitus on havainnollistaa virtasilmukan toimintaa.
- Potentiaali kasvaa kuljettaessa jännitelähteen yli ja vähenee vastuksen tai lampun kohdalla jännitehäviön verran.
- Huom! Jos jännitelähde on kytketty virran kulkusuuntaa vastaan, jännite laskee sen kohdalla.

Kirchhoffin toinen laki
- Suljetun virtasilmukan potentiaalimuutosten summa on nolla. [[$ \Sigma \Delta V = 0 $]]
- Kaavaa on helppo havainnollistaa potentiaalikäyrän avulla.
- Käytetään virtapiirien matemaattisessa ratkaisemisessa.
- Potentiaalikäyrän piirtäminen (tiNspire) ja tulkitseminen.
- Virtapiirin potentiaalien, jänniteiden ja virtojen laskeminen.
- Maadoituksen vaikuttaminen virtapiirin käyttäytymiseen.
6 Vastusten sarja- ja rinnakkaiskytkentä
Vastusten kytkennät
Resistanssin laskeminen
[[$$ \frac {1}{R} = \frac {1}{R_1} + \frac {1}{R_2} + \frac {1}{R_3} $$]]
- Vastusten tehtävä virtapiirissä on säädellä virran kulkua. Sopivalla vastuksella tai vastusten yhdistelmällä saadaan piiriin juuri sopivanlainen virta aikaiseksi.
- Säätövastus on komponentti, jonka vastus voidaan säätää sopivaksi. (Esim. ruuvia ruuvaamalla vastuksen kannessa).
- Vastuksia voidaan yhdistellä kahdella eri tavalla sopivan kokonaisvastuksen saamiseksi. Niitä voidaan kytkeä sarjaan tai rinnan.
- Sarjaan kytkennässä sama virta kulkee kaikkien vastusten läpi.
- Rinnakkainkytkennässä virta jakautuu siten, että pienimmän vastuksen läpi kulkee eniten ja suurimman vähiten virtaa.
- Kun vastukset ovat kytketty sarjaan, kokonaisvastus saadaan laskemalla resistanssit yhteen:
- Kun vastukset on kytketty rinnan pienenee (koska virralla on enemmän reittejä) ja resistanssi saadaan kaavasta
[[$$ \frac {1}{R} = \frac {1}{R_1} + \frac {1}{R_2} + \frac {1}{R_3} $$]]
- Kokonaisvastusta kutsutaan toisinaan ekvivalenttivastukseksi.
- Kokonaisvastuksen laskeminen sarjakytkennässä ja rinnakkaiskytkennässä.
- Kokonaisvastuksen laskeminen tilanteessa, jossa on sekä sarjaan että rinnan kytkettyjä vastuksia.
- Virran suuruuden arviointi ja laskeminen rinnakkaiskytkennän eri haaroissa.
7 Sähkölaitteen teho ja energian kulutus
Sähköteho
Sähkölaitteen muuntama energia
- Yleisesti teholla tarkoitetaan energian muuttumista muodosta toiseen tai siirtymistä kohteesta toiseen.
- Esimerkiksi polttomoottorissa polttoaineen kemiallinen energia muuttuu auton liike-energiaksi.
- Huom! Energia menee aina myös hukkaan (esim. polttomoottorissa lämpöenergiaksi), pitää olla siis tarkka puhutaanko hyötytehosta vai kokonaistehosta.
- Sähköteho tarkoittaa laitteen kykyä muuttaa sähköenergia toiseen muotoon, esim. lämpöenergiaksi tai liike-energiaksi. Yleensä tällöin tarkoitetaan kokonaistehoa.
- Teho saadaan Joulen lain avulla:
tai toisessa muodossa:
[[$$ P = RI^2 $$]]Sähkölaitteen muuntama energia
- Sähkölaiteen tuottama energia saadaan kertomalla teho ajalla:
- Joulen (J) lisäksi yleinen sähköenergian yksikkö on kilowattitunti (kWh).
- Esimerkiksi sähkölaitokset laskuttavat energiaa käytettyen kilowattituntien mukaan (johon lisätään vielä sähkön siirtomaksu).
- Tehon laskeminen Joulen lain avulla.
- Energian laskeminen.
- Energian yksikön muuntaminen jouleista kilowattitunneiksi.
- Energian graafinen integrointi t,P-koorditaatistossa.
- Sähkön kulutuksen arviointi ja kustannusten arviointi.
- Sähkölaitteiden merkintöjen ymmärtäminen.
8 Paristojen kuormituskäyrä ja paristojen kytkennät
Pariston sisäinen vastus
Kuormituskäyrä
- Paristojen sisäinen rakenne rajoittaa virran kulkua. Tätä ominaisuutta kutsutaan sisäiseksi vastukseksi ja merkitään Rs.
- Sisäinen vastus riippuu pariston tyypistä ja pariston iästä. Pitkäänkäytetyn pariston sisäinen vastus on suuri.
- Kuormittamattoman pariston jännitetettä kutsutaan lähdejännitteeksi (E).
- Kun paristo syöttää virtaa virtapiiriin osa jännitteestä häviää sisäiseen vastukseen. Virtapiirille käyttöön jäävää jännitettä kutsutaan napajännitteeksi (U) ja se on aina pienempi kuin lähdejännite.
Kuormituskäyrä
- Pariston sisäinen vastus pystytään laskemaan yksinkertaisen mittausasetelman avulla. Paristo kytketään säätövastukseen, jolla säädellään sen kautta kulkevaa virtaa.
- Kun napajännitteitä mitataan eri virran arvoilla, mittaustuloksista syntyy kuvaaja, jota kutsutaan kuormituskäyräksi (vaikka sen onkin suora).
- Kuormituskäyrä noudattaa ylläolevaa kaavaa ja sisäinen vastus saadaan suoran kulmakertoimesta.
- Kuva mittausasetelmasta:
- Kuormituskäyrä:
- Kuvaajasta nähdään, että napajännite pienenee, kun piirissä kulkeva virta kasvaa. Eli mitä suurempaa tehoa paristosta yritetään ottaa, sitä enemmän tehosta kuluu pariston itsensä lämpenemiseen (tai muihin sisäisiin muutoksiin).
- Kuvaajasta voidaan selvittää myös paristosta saatava maksimaalinen virta I0. Tämä saadaan silloin kun paristo on oikosulussa ja virtaa kutsutaan oikosulkuvirraksi.
- Sarjaankytkenässä paristojen jännite on niiden yhteenlaskettu jännite. Esim. neljästä sarjaankytketystä sormiparistosta saadaan noin 6 voltin lähdejännite.
- Haittapuolena sarjaankytkennässä on se, että myös sisäinen jännite summaantuu.
- Rinnankytkettyjen paristojen lähdejännite on sama kuin yksittäisen pariston lähdejännite, eli jännitettä ei saada nostettua.
- Hyvä puoli on se, että rinnankytkennässä sisäisen vastuksen merkitys pienenee ja paristojen energia saadaan paremmin hyödynnettyä. Paristot myös kestävät kauemmin.
- Huom! Rinnankytkennässä paristojen lähdejännite on oltava sama! Muuten paristojen välille syntyy sähkövirta ja paristot kuluvat vaikkei sähkölaitetta olisi kytketty päälle.
- Selvitä lähdejännitteen ja napajännitteen ero.
- Napajännitteen laskeminen suljetussa virtapiirissä.
- Piirrä kytkentäkaavio, jonka avulla voit mitata pariston sisäisen vastuksen.
- Kuormituskäyrän piirtäminen data-aineiston avulla.
- Sisäisen vastuksen laskeminen kuormituskäyrältä.
- Oikosulkuvirran selvittäminen kuormituskäyrältä.
- Piirrä paristojen rinnankytkentä ja sarjaankytkentä.
- Laske rinnankytketyn paristokokonaisuuden sisäinen vastus.