Jännite

• Jännite johtuu siitä, että varaukset ovat jakautuneet epätasaisesti virtapiirissä. Mitä suuremmat ovat varauserot, sitä suurempi on jännite.
• Virta syntyy siitä, että varauserojen välinen jännite pyrkii tasoittumaan. (Siten, että johteen sisällä jänniteeksi tulee nolla.)

• Jännitelähde on sellainen komponentti, joka tuottaa jatkuvan jännitteen, eikä varauserot pääse tasoittumaan koskaan.
• Jännitteen symboli on U ja yksikkö V (Voltti).
• Mitattaessa virtapiirin jännite-eroja jännitetä kutsutaan jännitehäviöksi.

Erilaiset jännitelähteet

• Akku, paristo, aurinkokenno, vetykenno.
• Tasajännite vai vaihtojännite.
• Lähdejännite on akun napojen välinen jännite.
• Akkua kutsutaan kuormitetuksi, kun se on kytketty johonkin kuormaan, eli sählaitteeseen.
• Kuormitetun akun navoista mitattu jännite (napajännite) on pienempi kuin kuormittamattoman. Tämä johtuu siitä, että myös akun sisällä on virran kulkua vastustavia voimia, eli vastus.

Jännitteen mittaaminen

• Jännitemittari kytketään tutkittavan komponentin rinnalle.
• Mittarin plusnapa yhdistetään puolelle, jossa on pariston plusnapa.
• Mittari kertoo komponentin päiden välillä olevan jännite-eron. Tätä kutsutaan jännitehäviöksi (koska jännite pienenee sen verran komponentissa).
• Mittarin kautta kulkeva virta on mahdollisimman pieni, eli mittarin resistanssi on suuri.

Sähköinen pari

• Koostuu kahdesta eri aineesta, joiden kemiallinen ominaisuus, jota kutsutaan elektronegatiivisuudeksi poikkeaa toisistaan.
• Poikkeama synnyttää jänniteen ja saa aikaiseksi sähkövirran aineiden välillä.

Tehtäviä

• Jännitemittarin kytkeminen ja jännitteen mittaaminen.
• Jännitteen päätteleminen virtapiirissä.
• Sähköisen parin jännitteen laskeminen.

Linkit

• Jännite ja virta virtapiirissä punaisilla palloilla esitettynä.