Kirkkovuosi
Kirkkovuosi
Pyhä pyhältä kirkkovuoden mittaan seurataan Jeesuksen elämänvaiheita ja kuullaan hänen opetuksiaan. Kirkkovuoden pyhien sanomassa Jumalan teot tulevat todeksi seurakunnan ja sen jäsenten elämässä.
Kirkkovuosikalenteri vaikuttaa myös kalenterivuoteen ja vuosittaisten työpäivien määrään. Kirkkovuoden määrittämiä vapaapäiviä nykyisessä kalenterissamme ovat muun muassa joulu, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai ja helatorstai.
Kirkkovuosi nyt
Joulujakso
ADVENTTI
- 1. adventti aloittaa uuden kirkkovuoden.
- Adventtiajan neljä sunnuntaita valmistavat jouluun.
- Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista alkaa jouluaattoon asti ulottuva adventtipaasto (pieni paasto).
- Adventtiajan tekstit puhuvat eri tavoin Kristuksen tulemisesta.
- 1. adventtisunnuntai (6 kynttilää, valkoinen väri) on yksi suosituimmista juhlapyhistä kirkossamme; evankeliumina on palmusunnuntain aihepiiriin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna-hymniä.
- Liturginen väri vaihtuu heti ensimmäistä adventtisunnuntaita seuraavana maanantaina violetiksi tai tumman siniseksi (katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri) ja paastonajan tapaan käytössä on kaksi alttarikynttilää.
JOULU
- Jouluaaton aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. Siksi jouluprofetiat kuuluvat jouluaaton jumalanpalveluksiin silloinkin, kun niissä luetaan muita joulun tekstejä.
- Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: "Tänään on teille syntynyt Vapahtaja." Jouluyön messu (enkelten messu) on suuressa osassa kristikuntaa joulunvieton päätapahtuma.
- Jouluaamun jumalanpalveluksessa (paimenten messu) kuljetaan paimenten kanssa Betlehemiin.
- Joulupäivän jumalanpalveluksessa (kansan messu) kiitetään Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia.
- 2. joulupäivä eli Tapaninpäivä (punainen, neljä kynttilää)
- 3. joulupäivä eli Apostoli Johanneksen päivä (valkoinen, neljä kynttilää)
- 4. joulupäivä eli Viattomien lasten päivä (valkoinen tai punainen, neljä kynttilää)
LOPPIAINEN
- Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, vanhempi kuin joulu.
- Vanhalta ajalta periytyvät loppiaisen aiheet: Jeesuksen syntymä, Jeesuksen kasteen juhla ja Kaanan häät, joissa Jeesus aloitti julkisen toimintansa.
- Varhaisella keskiajalla loppiaisen aiheeksi tuli kertomus idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Näin loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä
- Loppiaisen alkuperäiset aiheet siirrettiin kahteen loppiaista seuraavaan sunnuntaihin.
- Loppiaisena käytössä on valkoinen väri ja kuusi kynttilää.
LOPPIAISEN JÄLKEISET SUNNUNTAIT (1-6)
- Loppiaisajan kesto vaihtelee eri vuosina pääsiäisen ajankohdan mukaan, värinä on valkoinen tai vihreä .
JOULUUN LIITTYVÄT ERITYISPYHÄT
- Kynttilänpäivä 40 päivää joulusta
- Marian ilmestyspäivä 9. kuukautta ennen joulua
- Juhannus 6 kuukautta ennen joulua
- 1. adventti aloittaa uuden kirkkovuoden.
- Adventtiajan neljä sunnuntaita valmistavat jouluun.
- Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista alkaa jouluaattoon asti ulottuva adventtipaasto (pieni paasto).
- Adventtiajan tekstit puhuvat eri tavoin Kristuksen tulemisesta.
- 1. adventtisunnuntai (6 kynttilää, valkoinen väri) on yksi suosituimmista juhlapyhistä kirkossamme; evankeliumina on palmusunnuntain aihepiiriin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna-hymniä.
- Liturginen väri vaihtuu heti ensimmäistä adventtisunnuntaita seuraavana maanantaina violetiksi tai tumman siniseksi (katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri) ja paastonajan tapaan käytössä on kaksi alttarikynttilää.
JOULU
- Jouluaaton aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. Siksi jouluprofetiat kuuluvat jouluaaton jumalanpalveluksiin silloinkin, kun niissä luetaan muita joulun tekstejä.
- Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: "Tänään on teille syntynyt Vapahtaja." Jouluyön messu (enkelten messu) on suuressa osassa kristikuntaa joulunvieton päätapahtuma.
- Jouluaamun jumalanpalveluksessa (paimenten messu) kuljetaan paimenten kanssa Betlehemiin.
- Joulupäivän jumalanpalveluksessa (kansan messu) kiitetään Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia.
- 2. joulupäivä eli Tapaninpäivä (punainen, neljä kynttilää)
- 3. joulupäivä eli Apostoli Johanneksen päivä (valkoinen, neljä kynttilää)
- 4. joulupäivä eli Viattomien lasten päivä (valkoinen tai punainen, neljä kynttilää)
LOPPIAINEN
- Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, vanhempi kuin joulu.
- Vanhalta ajalta periytyvät loppiaisen aiheet: Jeesuksen syntymä, Jeesuksen kasteen juhla ja Kaanan häät, joissa Jeesus aloitti julkisen toimintansa.
- Varhaisella keskiajalla loppiaisen aiheeksi tuli kertomus idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Näin loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä
- Loppiaisen alkuperäiset aiheet siirrettiin kahteen loppiaista seuraavaan sunnuntaihin.
- Loppiaisena käytössä on valkoinen väri ja kuusi kynttilää.
LOPPIAISEN JÄLKEISET SUNNUNTAIT (1-6)
- Loppiaisajan kesto vaihtelee eri vuosina pääsiäisen ajankohdan mukaan, värinä on valkoinen tai vihreä .
JOULUUN LIITTYVÄT ERITYISPYHÄT
- Kynttilänpäivä 40 päivää joulusta
- Marian ilmestyspäivä 9. kuukautta ennen joulua
- Juhannus 6 kuukautta ennen joulua
Pääsiäisaika
- Pääisäisaikaan kuuluvat valmistautuminen, pääsiäispyhät sekä helluntaihin kestävä juhla-aika.
- Pääsiäissunnuntai on aina kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun jälkeinen sunnuntai.
VALMISTAUTUMINEN
- Paastonaikaa edeltävät sunnuntait opettavat paaston sisältöä ja merkitystä, vihreä väri
- Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikosta ja kestää 40 arkipäivää; paastopäiviksi ei lasketa sunnuntaipäiviä. Paastonaikana tutkistellaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Paastonaikaan liittyy katumus; ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan. Paastonaika kutsuu ihmistä etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi. Paastonajan värinä on violetti tai sininen ja käytössä 2 kynttilää. Halleluja ja Kunnia ja kiitosvirsi jäävät pois.
-Hiljainen viikko alkaa Palmusunnuntaista. Palmusunnuntain raamatunteksteissä Jeesus ratsastaa Jerusalemiin juhlittuna kuninkaana ja auttajana. Hiljaisen viikon teksteissä seurataan Jeesuksen kärsimystietä (ahtisaarnat, pääsiäisen pysäkit/ vaellukset).
PÄÄSIÄISJUHLA
- Kiirastorstaina muistetaan ehtoollisen asettamista. Kiirastorstai-iltana alkaa pääsiäispäivän iltaan ulottuva kolmen päivän juhla-aika (ns. triduum sacrum), ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen. Kiirastorstai-illan messun päättyessä alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja pukea mustaan. Urut ja kellot vaikenevat.
Alttarin riisuminen Saarijärven kirkossa 2014
- Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa Golgatalla. Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Messun sijasta vietetään sanajumalanpalvelusta. Sitä leimaa ristin äärellä viipyminen. Pitkäperjantaina liturginen väri on musta. Kirkonkellot ja tavallisesti myös urut vaikenevat. Alttari on riisuttu. Kynttilöitä ei käytetä lukuun ottamatta jumalanpalveluksen symboliikkaan liittyvää Kristus-kynttilää. Pitkäperjantaita seuraava hiljainen lauantai on Jeesuksen haudassa olemisen päivä. Myös lauantain liturginen väri on musta.
- Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemisen juhla. Pääsiäisyön tai -aamun messussa muistetaan myös kastetta. Pääsiäisyön messussa kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut kuoleman portin; kasteessa jokainen kristitty haudataan ja nousee kuolleista. Pääsiäispäivänä liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseksi: ilon, puhtauden ja riemun väriin. Alttarilla on 6 kynttilää. Paastonajan jumalanpalveluksissa vaiennut ylistys soi jälleen. Pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa alttarilla on muun muassa valkoisia kukkia puhtauden ja viattomuuden vertauskuvina. Väri muistuttaa, että synnitön Kristus on kärsinyt niiden puolesta, jotka tarvitsevat anteeksiantoa.
- Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta keskellä maailman elämää.
- Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisviikon viettäminen on ikivanha kristillinen perinne.
- Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin. Pääsiäisajan lopussa ovat Helatorstai ja Pyhän Hengen odotuksen sunnuntai.
- Pääsiäissunnuntai on aina kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun jälkeinen sunnuntai.
VALMISTAUTUMINEN
- Paastonaikaa edeltävät sunnuntait opettavat paaston sisältöä ja merkitystä, vihreä väri
- Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikosta ja kestää 40 arkipäivää; paastopäiviksi ei lasketa sunnuntaipäiviä. Paastonaikana tutkistellaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Paastonaikaan liittyy katumus; ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan. Paastonaika kutsuu ihmistä etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi. Paastonajan värinä on violetti tai sininen ja käytössä 2 kynttilää. Halleluja ja Kunnia ja kiitosvirsi jäävät pois.
-Hiljainen viikko alkaa Palmusunnuntaista. Palmusunnuntain raamatunteksteissä Jeesus ratsastaa Jerusalemiin juhlittuna kuninkaana ja auttajana. Hiljaisen viikon teksteissä seurataan Jeesuksen kärsimystietä (ahtisaarnat, pääsiäisen pysäkit/ vaellukset).
PÄÄSIÄISJUHLA
- Kiirastorstaina muistetaan ehtoollisen asettamista. Kiirastorstai-iltana alkaa pääsiäispäivän iltaan ulottuva kolmen päivän juhla-aika (ns. triduum sacrum), ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen. Kiirastorstai-illan messun päättyessä alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja pukea mustaan. Urut ja kellot vaikenevat.
Alttarin riisuminen Saarijärven kirkossa 2014
- Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa Golgatalla. Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Messun sijasta vietetään sanajumalanpalvelusta. Sitä leimaa ristin äärellä viipyminen. Pitkäperjantaina liturginen väri on musta. Kirkonkellot ja tavallisesti myös urut vaikenevat. Alttari on riisuttu. Kynttilöitä ei käytetä lukuun ottamatta jumalanpalveluksen symboliikkaan liittyvää Kristus-kynttilää. Pitkäperjantaita seuraava hiljainen lauantai on Jeesuksen haudassa olemisen päivä. Myös lauantain liturginen väri on musta.
- Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemisen juhla. Pääsiäisyön tai -aamun messussa muistetaan myös kastetta. Pääsiäisyön messussa kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut kuoleman portin; kasteessa jokainen kristitty haudataan ja nousee kuolleista. Pääsiäispäivänä liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseksi: ilon, puhtauden ja riemun väriin. Alttarilla on 6 kynttilää. Paastonajan jumalanpalveluksissa vaiennut ylistys soi jälleen. Pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa alttarilla on muun muassa valkoisia kukkia puhtauden ja viattomuuden vertauskuvina. Väri muistuttaa, että synnitön Kristus on kärsinyt niiden puolesta, jotka tarvitsevat anteeksiantoa.
- Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta keskellä maailman elämää.
- Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisviikon viettäminen on ikivanha kristillinen perinne.
- Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin. Pääsiäisajan lopussa ovat Helatorstai ja Pyhän Hengen odotuksen sunnuntai.
Pääsiäisajan kuvia
Helluntaijakso
- Helluntai on pääsiäisajan viimeinen juhla, jota vietetään 50. päivänä pääsiäisestä. Juhla kertoo Pyhästä Hengestä ja on kirkon syntymäpäivä.
- Helluntaiaaton, helluntain ja helluntain jälkeisen viikon liturginen väri on punainen.
- Kirkkovuoden loppujakson sunnuntait nimetään helluntain mukaan (esim. 5. sunnuntai helluntaista)
- Aika ensimmäisestä helluntaista viimeiseen tuomioon on Pyhän Hengen aikaa. Keskeisiä aiheita ovat Jeesuksen opetukset, elämä kristittynä ja kirkon todistus uskosta.
- Tavallisin liturginen väri on vihreä, arjen ja kasvun väri.
- Ns. arkipyhien lisäksi ajanjaksossa on
- Helluntaiaaton, helluntain ja helluntain jälkeisen viikon liturginen väri on punainen.
- Kirkkovuoden loppujakson sunnuntait nimetään helluntain mukaan (esim. 5. sunnuntai helluntaista)
- Aika ensimmäisestä helluntaista viimeiseen tuomioon on Pyhän Hengen aikaa. Keskeisiä aiheita ovat Jeesuksen opetukset, elämä kristittynä ja kirkon todistus uskosta.
- Tavallisin liturginen väri on vihreä, arjen ja kasvun väri.
- Ns. arkipyhien lisäksi ajanjaksossa on
- Pyhän Kolminaisuuden päivä (valkoinen, 6)
- Apostolien päivä (punainen,4)
- Kirkastussunnuntai (valkoinen, 4)
Muita erityispyhiä
Mikkelinpäivä (enkelien sunnuntai; valkoinen, 4)
Pyhäinpäivä (punainen, 4)
Luomakunnan sunnuntai (srk:n päätettävissä,vihreä, 2)
Perheen sunnuntai (srk:n päätettävissä,vihreä, 2)
Itsenäisyyspäivä (valkoinen/ violetti)
Pyhäinpäivä (punainen, 4)
Luomakunnan sunnuntai (srk:n päätettävissä,vihreä, 2)
Perheen sunnuntai (srk:n päätettävissä,vihreä, 2)
Itsenäisyyspäivä (valkoinen/ violetti)