3. Heinäkuu

1. Käytävien ja piha-alueiden hoito ja kunnostus

A Asfalttipinnat

- hiekoitushiekkojen harjaus keväällä (ulkopuolinen urakoitsija)

- lehtipuhaltimella siistiminen, esimerkiksi kappelien pihat viikoittain (harjaukseen ei yleensä aikaa)

- joskus perusteltua vesipesu, mutta harvoin

B Laatoitukset

- yleensä laatoitukset teettävät paljon työtä, mikäli ne halutaan pitää kunnossa ja rikkaruohottomina

- rikkakasvien liekitys (liekittimet)

- rikkakasvien torjunta-aineet:

huolehdittava työturvallisuudesta
mikäli torjunta-aineita joutuu käyttämään, kannattaa etsiä mahdollisimman ympäristöystävällinen, mutta tehokas aine
huomioitavaa aineen valinnassa on myös sen vaikutustapa, esimerkiksi tuhoaako aine myös juuret kulkeutumalla lehtien kautta juuriin vai ainoastaan sen osan kasvista johon se osuu ruiskutettaessa
käsittely uusittava yleensä ainakin pari kertaa, jotta saadaan riittävä vaikutus

- mikäli uusia laatoituksia tehdään, tulee pohja työt tehdä erityisen hyvin routimisen ehkäisemiseksi sekä estää juurilevinteisten rikkakasvien leviäminen heti uudelle laatoitukselle, myöhemmin vaatii kuitenkin niin siemenlevinteisten kuin juurilevinteisten rikkakasvien torjuntaa

C Hiekkapintaiset käytävät

- lanaus

- kanttaus

- kanttaukseen tarvii: linjalanka, kanttauslaite jos on, lapiot, harat, haravat

- kunnostus; kerrosta pois tarpeellinen määrä ja uutta tilalle, huomiotava kantavuus, routimattomuus sekä maa-aineksen tulee sisältää myös 0-ainesta sidosaineena, jotta myös rollaattorilla liikkuminen on mahdollista

D Käytävien nurmetus

- joskus perusteltua muuttaa hiekkakäytävät nurmikäytäviksi

- hiekkakäytävien hoito vaatii aikaa, työvoimaa ja maa-ainesta, onko tällaiseen varaa?

- esimerkiksi joillain hautaosastoilla niin kutsuttuja välikäytäviä voi hyvinkin muuttaa nurmikolle

- kun käytäviä nurmetetaan, tulee pinnan muotoilemisesta huolehtia, vesi ei saa jäädä seisomaan käytävälle, eikä käytävä saa myöskään olla hautariviä huomattavasti alempana. Nurmenleikkuu ajettavalla leikkurilla tulee onnista, jotta saavutetaan käytävän nurmetuksen tarkoitus

2. Erikoisalueiden hoito

Esimerkkejä erikoisalueista ja niiden hoidosta

- sankarihautausmaat

- vanhat hauta-alueet tai hautausmaat

- metsänpohja-alueet

A Sankarihautausmaat

- sankarihautausmaat kuuluvat yleensä viheralueiden hoitoluokituksessa luokkaan A1 (ks kesäkuu viheralueiden hoitoluokitus) eli niistä huolehditaan viikoittaisilla hoitotoimenpiteillä

- sankarihautausmaat vaativat myös sitä, että aika ajoin niihin tehdään kunnostuksia, esimerkiksi käytävien kunnostukset, muistomerkkien oikaisut, istutukset jne. nämä tulee ottaa huomioon talousarviolaskelmissa ja pitkän tähtäimen suunnitelmissa

- seppeleiden laskujen ja muiden tilaisuuksien tiedottaminen hautausmaan henkilökunnalle on erityisen tärkeää ja tulee olla poikkeuksetta käytäntö seurakunnassa, jotta alue siistitään ennen tilaisuutta, eikä juuri tilaisuuden aikana olla tekemässä nurmenleikkuuta, trimmeröintiä tai kukkien hoitoa alueella

B Vanhat hauta-alueet ja hautausmaat

- tässä tarkoitetaan alueita, jotka ovat yleensä vanhoja ns sukuhauta-alueita , useimmiten ne ovat reunakivellisiä ainaishautoja

- joillain hautausmailla voi olla alueita, joissa nurmikkoa on vain siellä täällä ja reunakivellisiä hautoja on enemmän kuin nurmialuetta

- joillain hautausmailla voi olla alueita, joilla ei ole käytäviä vaan haudat ovat epäjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä eli vanhat hautausmaakartat ovat kullan arvoisia

- edellä mainitun kaltaisilla hauta-alueilla on useimmiten hankaluuksia konekaivuussa, koska hauta-alueita käyttöön otettaessa on todennäköisesti käytössä lapiokaivuu, tällöin joudutaan kaivuiden tieltä siirtämään kiviä, suojaamaan muita hautoja ja ottamaan huomioon työvoimaa varattaessa, että todennäköisesti kunnostukset vievät enemmän aikaa kuin nykyaikaisilla rivissä olevilla hauta-alueilla

- kyseessä olevilla hauta-alueilla tai hautausmailla tulee ottaa huomioon myös kulttuurihistoria ja sen arvo, esimerkiksi ne voidaan jättää mahdollisuuksien mukaan ainaishautojen hoitamattomuuskuulutuksien ulkopuolelle tai ne voidaan säilyttää ns museoalueina jne.

- uudelleen hautauskäyttöön luovutettaville hautapaikoille/haudoille voi myös asettaa ehtoja esimerkiksi, että reunakivet ja vanhat muistomerkit tulee säilyttää ja haudat luovutetaan vain uurnahautauskäyttöön

- mikäli tällaisille hautausmaille suunnitellaan kunnostuksia ja korjauksia, tulee huomioida esimerkiksi lain säädäntö kulttuurihistorian säilyttämisestä, museovirastolta voidaan joutua hankkimaan lupia ja kirkkohallituksesta voidaan kysyä neuvoja ja apuja

- kunnostussuunnitelmissa tulee tietenkin huomioida nykyajan vaatimukset (valaistukset, turvallisuus jne.), mutta kuitenkaan tällaisilla alueilla ei pitäisi edes suunnitella kovin ”räikeitä” nykyaikastamisia (kuten asfaltointi)

C Metsänpohja-alueet

- joillain hautausmailla voi olla metsänpohjaisia hauta-alueita

- metsänpohjaisia hauta-alueita hoidetaan esimerkiksi poistamalla heinät ja siemenistä levinneet puuntaimet

- metsänpohjaisilla alueilla tulee estää kulkeminen, koska tallaaminen aiheuttaa polkuja, vähintään tulee asentaa kylttejä, esimerkiksi ”ethän tallaa varpuja ja jäkäliä”

- hauta-alueen käyttösuunnitelmassa otetaan edellä mainittu huomioon, esimerkiksi kukkapesät ja kynttilälyhdyt sijoitetaan käytävän reunaan (nurmialueella useimmiten kiven edessä), eikä hauta-alueelle voi hyväksyä muistomerkkejä, jossa on kynttiläholvi

- uusilla hauta-alueilla haudanpinnan lopullinen kunnostus tehdään vasta esimerkiksi sitten, kun koko rivin haudat on luovutettu

- talvella avattujen hautojen pinnat aiemmin jo käytössä olleilla hauta-alueilla kunnostetaan samassa tahdissa kuin muutkin haudat eli metsän pohjaa (kunttaa) siirretään paikoilleen heti tiivistyksien jälkeen

- kesällä avattavien hautojen metsänpohjan voi siirtää suoraa kunnostettavalle haudalle, hyvää kunttaa ei siis kannata hukata

- kunttaa hautarivien kunnostuksiin siirretään seuraavaksi käyttöön otettavilta alueilta, siirrettävät palaset tulee irrottaa niin, että varpujen juuret säilyvät ja palat eivät voi olla kovin pieniä, metri kertaa metri voi olla esimerkiksi hyvä koko

- kuntan asennuksessa alueella olevan ja siirretyn kuntan yhdistämisessä tulee huolehtia, että ne sopivat ”saumoistaan” toisiinsa, lisäksi käytävän reunat yms huolehditaan kuntoon

- joskus kunttaa on siirrettävä kauempaakin tai joskus sitä joudutaan jopa ostamaan, toimitus on yleensä rullatussa muodossa

- kunttaa tulee irrottaa vain tarvittava määrä, sen säilytys elinvoimaisena on haasteellista, mutta pieniä määriä voi säilyttää esimerkiksi muovin päällä ja huolehtia kastelusta

- asennuksen jälkeen tulee huolehtia kastelusta esimerkiksi sadettimilla, hyvin tärkeää on muistaa huolehtia yksittäisien hautojen siirretystä kuntasta, koska niitä ei voi merkitä samalla tavoin kuin nurmialueilla kunnostetut haudat kylteillä (ethän tallaa uutta nurmikkoa)

3. Aitojen huolto ja kunnostus

- hautausmailla on monenlaisia aitamateriaaleja: puuta, metallia, kiveä jne

- kaikki aitamateriaalit tarvitsevat vuosittain tarkastukset ja mahdollisia korjauksia

- Mikäli aidat ovat muutoin kunnossa, vuosittain tarvitsee huolehtia vain esimerkiksi kiviaidasta irronneiden kivien asentaminen paikalleen tai lauta-aidasta irronneiden lautojen naulaaminen takaisin tai roudan vääntämien aitatolppien suoristamisen

- määräajoin aidat tarvitsevat perusteellisempia kunnostuksia tai jopa kokonaan uusimisen. Tämä kannattaa olla huomioituna pitkän ajan suunnitelmissa

- aitoja uusittaessa tai rakennettaessa aloitetaan suunnittelu jo edellisvuonna talousarviota laadittaessa

- suunnittelussa huomioidaan mahdolliset lupien hakemiset, aikataulu, perustukset, materiaalien hankinta ja työvoima, joskus toteutus on järkevää hankkia ulkopuoliselta urakoitsijalta

esimerkki kiviaidan siirto Rovaniemen seurakunnassa IV hautausmaan huoltoalueella ympäröivän alueen liikennejärjestelyjen vuoksi

4. Nurmialueiden kunnostus

- joskus tiivistyneet nurmialueet voidaan korjata esimerkiksi ilmastoimalla nurmialuetta niin kutsutulla ilmastointilaitteella ja levittämällä hieman hiekkaa, niin että menevät ”ilmastointireikiin”

- joskus on uusittava kokonaisia nurmialueita, syynä voi olla talvivauriot, hautapaikkojen tiheä käyttöön otto (paljon hautoja avattuna vierekkäin), tiivistynyt maa, jolloin nurmi kasvaa heikosti yms.

- vanha tiivistynyt maa joudutaan joskus poistamaan kokonaan, joskus riittää jyrsintä, jolloin jyrsitystä maa-aineksesta poistetaan kaikki ylimääräinen (sammal, puunjuuret, kivet yms.) ja sekoitetaan uutta multa vanhaan maa-ainekseen

- multatilaa kunnostettavalle alueelle on jätettävä 20 cm

- multatila täytetään ja multaan sekoitetaan kalkki ja lannoitteet koko kasvualustaan, mikäli se on viljavuusanalyysin mukaan tarpeellista

- erityisen hyvää nurmen perustamiseen on oma kompostimulta, johon on viljavuusanalyysin mukaisten tulosten mukaan lisätty tarvittavaa ainesta (turve, hiekka yms.)

- alueen kunnostuksessa tulee huomioida, että se tehdään riittävältä alueelta niin, ettei selkeää rajaa kunnostetulle ja kunnostamattomalle nurmikolle jää

- multa tiivistetään kunnolla tehtävään sopivalla jyrällä ja polkemalla tms, pelkkä haravointi ei riitä

- tarvittaessa lisätään tai vähennetään multaa, alue ei saa jäädä kuopalle eikä kummulle vaan sen tulee olla tasainen tai viettää sopivaan suuntaan hulevesien takia. Huomioidaan kuitenkin, että multaa tiivistäessä pinta laskee.

- nurmensiemenet kylvetään ja sekoitetaan pintamultaan, kunnostettavan alueen reunat tulee kylvää tarkasti, ettei selkeää rajaa kunnostetulle ja kunnostamattomalle nurmikolle jää

- kunnostetun alueen haudat tulee tarkistaa, että ne jää siistiksi, muutenkin alue jätetään siistiksi

- kunnostettu alue kastellaan hyvin

- kunnostetulle alueelle laitetaan kyltti ”uusi nurmi kylvetty, ethän tallaa”

- kastelusta huolehditaan esimerkiksi sadettimilla, kunnes nurmi selviää luonnosta saamallaan kosteudella.

- kunnostetun alueen nurmi leikataan vasta kun aluevastaava antaa siihen luvan, ensimmäiset leikkuukerrat kannattaa leikata työnnettävällä leikkurilla, ei ajoleikkurilla

- ajoleikkurilla leikataan vasta kun kieltokyltti on poistettu aluevastaavan toimesta

5. Kasvinsuojelu

rikkakasvit, tuholaiset ja kasvitaudit

1 YLEISTÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TORJUNTA

- perustamisvaiheessa olosuhteiden huomioiminen: kasvupaikka (valo/varjo, tuulisuus), kasvualusta (kunnostus)

- terve kasvimateriaali

- oikea ravinnetaso

- kasvutiheys sopiva

- puhtaat työvälineet

- oikeat työmenetelmät eli hoitotoimenpiteet

- kasvien vahingoittumisen estäminen

- riittävä veden saanti

- tarkkailu viikoittaista

SAASTUNNAN TORJUNTA

- leviämisen ehkäisy (puhtaat työvälineet yms.)

- mekaaninen torjunta eli saastunnan poistaminen

- kemiallinen torjunta eli torjunta-ainekäsittely

- olosuhteiden parantaminen esim. ravinteiden puutoksen korjaaminen, kastelun lisääminen

2 RIKKAKASVIT JA NIIDEN TORJUNTA

Rikkakasveja ovat esimerkiksi vesiheinä, ratamo, pujo, horsma, juolavehnä, villiintyneet perennat mm. maahumala, pensaiden versot

2.1 MITÄ HAITTAA RIKKAKASVEISTA ON?

- käyttävät maasta ravinteet

- ruman näköisiä kukkapenkissä

- varjostaa

- tauti- ja tuholaispesäkkeitä

- kosteus säilyy, ei tuulenvirettä

- ehkäisee kasvua

2.2 RIKKAKASVIEN TORJUNTA

- kasvupaikan valinta

- kasvu-alustan koostumus (kukkapesiin ei kompostimultaa)

- kate

- istutustiheys

- kitkentä juurineen !!! hara, kuokka

- kemiallisia torjunta-aineita käytetään vain hätätapauksissa, työnjohdon harkinnan mukaan

3 TUHOLAISET JA NIIDEN TORJUNTA

ötökät, nisäkkäät

3.1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TUHOLAISTORJUNTA

- tuholaisvapaat kasvit ja kasvualusta

- suojaaminen

- ks. kappale 1 yleistä

3.2 SAASTUNNAN TORJUNTA

- kasvin tai tuholaisen poisto

- mäntysuopa/tolu- ruiskutus

- torjunta-aineet

- leviämisen ehkäisy (esim. kirvat, vihannespunkit)

3.3 YLEISIMÄT TUHOLAISIA

KIRVA

Tuntomerkit: Kirvojen väritys on vihreästä tumman ruskeaan, koko 2-3 mm, pehmeä iho, voivat olla joko siivellisiä tai siivettömiä. Esiintyvät kasvien latvaosissa ”kylki kyljessä”. Ilmenee ruusuilla, joskus myös verenpisaroilla ja pikkusydämellä. Aiheuttaa imentävioituksen ja tahrii eritteellä. Nämä aiheuttavat kasvun estymistä, lehdet ja versot käpristyvät, nuput eivät aukea ja kirvat voivat levitää kasvitauteja

Torjunta: Mekaaninen eli voidaan poistaa vaikka käsin (huomioitavaa, ettei levitetä kirvoja seuraaviin kasveihin), esimerkiksi Mäntysuopaliuos tai muulla markkinoilla olevalla tuotteella

VIHANNESPUNKKI

Tuntomerkit: Esiintyy esimerkiksi ruusuilla ja ovat n.0,5 mm mittaisia, vihreitä hämähäkinnäköisiä, joilla on kyljissä tummat täplät. Vihannespunkit elävät lehtien alapinnoilla ja tekevät imentä vioituksia. Ensin näkyy pistemäistä kellastumista ja hyvin saastuneen kasvin lehtien alapintoja peittää himmeä seitti ja lehdet kellertyvät. Kuiva ja lämmin kesä edesauttaa niiden leviämistä (kuivuudesta kärsivä kasvi!!).

Torjunta: Ensisijaisen tärkeää on tasainen kastelu. Juuri alkaneen saastunnan leviämisen voi ehkäistä kasvinosan poistolla. Seuraava keino on ruiskutus esimerkiksi Mäntysuopaliuoksella tai muulla markkinoilla olevalla tuotteella.

SYLKIKASKAS

Tuntomerkit: Aikuinen sylkikaskas on ”hyppivä”. Toukka on vaalean vihreä ja ”syljen” sisällä. Esiintyy nuorissa kasvinosissa ja tekee imentävioitusta, joka aiheuttaa lehtien käpertymistä.

Torjunta: Poista sylki ja toukka. Sylkikaskaita ei yleensä esiinny runsaasti.

Sylkikaskaan toukka

SEPÄN TOUKKA

Tuntomerkit: Toukat ovat kellertäviä tai ruskehtavia matoja. Ne syövät kasvien juuria ja varren tyviosia. Orvokit ja begoniat ovat toukille erityisen herkkiä.

Torjunta: Älä perusta kukkapenkkiä vanhalle nurmikolle tai uusi maa-aines täydellisesti koko kukkapenkin alueelta

ETANA

Tuntomerkit: Kasvien lehdistä löytyy limareunaisia rosopintaisia syömäjälkiä

Torjunta: Kerää etanat pois.

JÄNIS

Tuntomerkit: Jänis syö pensaiden ja puiden kuorta ja oksia. Hautausmailla tekevät myös tuhoja ”ruusujen leikkaajina”.

Torjunta: Pensaiden suojaus

4 KASVITAUDIT JA NIIDEN TORJUNTA

4.1 MIKÄ EDESAUTTAA KASVITAUTIEN LEVIÄMISTÄ?

samat kasvit samassa paikassa
runsas sade/kuivuus
tiheä istutus
epäpuhdas kasvimateriaali
liikaa ravinteita/ravinteiden puutos (myös ravinteiden saanti maan pH)
juuriston vioittuminen
kasvualustan rakenne tiivis/löyhä

4.2 SAASTUNNAN TORJUNTA

- mäntysuopa tai muu vastaava markkinoilla oleva tuote

- taudin vaivaaman kasvin poisto

- torjunta-aineet (katso aina kulloinkin voimassa olevat tuotteet)

- hoitohygienia, leviämisen ehkäisy

4.3 YLEISIMMÄT KASVITAUDIT

BEGONIAHÄRMÄ

Tuntomerkit: Aluksi ilmestyy vaaleita laikkuja kukkiin, jonka jälkeen näkyy myös lehdissä pöliseviä valkoisen harmaita nukkamaisia laikkuja. Itiöt kehittyvät kosteassa ja leviävät kuivalla ilmalla. Yleensä ilmenee heinäkuun puoli välissä. Huom! Siperian hernepensaiden härmä ei tartu begonioihin eikä ruusuihin (härmä on lajikohtainen).

Torjunta: Käytetään mahdollisuuksien mukaan härmän kestäviä lajikkeita. Lehdistön liikakosteutta vältetään (ei päältä kastelua). Vältetään liikatyppeä. Poistetaan koko kasvi leviämisen ehkäisemiseksi käyttäen eri hanskoja kuin hoitotoimenpiteitä tehdessä (kasvinosan poistaminen ei auta). Tehdään torjunta-aineruiskutus voimassa olevien torjunta-aineohjeistusten mukaan kaikkiin begonioihin heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Uusintaruiskutus tehdään noin viikon kuluttua.

RUUSUHÄRMÄ

Tuntomerkit: Valkoista jauhomaista peitettä ilmestyy nuoriin ruusun versoihin (nuput).

Torjunta: Vältetään liikatyppeä. Ruiskutetaan heti oireiden ilmaannuttua Tolu- tai Mäntysuopaliuoksella tai Euparen M –valmisteella.

BEGONIAN TYVIMÄTÄ

Tuntomerkit: Kasvin tyvi tummuu ja lopuksi kasvi näivettyy ja koko verso irtoaa.

Torjunta: Taudin vaivaama kasvi poistettava. Leviää kasvualustan kautta (vaikea), kasvualusta pitäisi vaihtaa.

HARMAAHOME

Tuntomerkit: Kasvin versossa, kukassa tai lehdessä ilmenee harmahtavaa nukkamaista hometta. Home lähtee liikkeelle vioittuneesta kasvinosasta. Lopuksi vioittunut kohta on vetinen klöntti. Nuput eivät aukea vaan mätänevät.

Torjunta: Poistetaan homeinen kasvinosa. Vältetään ylitiheää kasvustoa (ilmavuus). Vältetään liikatyppeä. Isot kukat keräävät vettä eli ei päältä kastelua, koska home viihtyy kosteissa oloissa. Poistettaessa lehtiä tai ylimenneitä kukkia, tärkeää poistaa myös lehden tai kukan varsi siististi.

5 TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ KASVINSUOJELUSSA JA TYÖTURVALLISUUS

Torjunta-aineita hankitaan vain yhdelle kasvukaudelle ja ne tulee säilyttää alkuperäispakkauksissa
Torjunta-aineet säilytetään asianmukaisessa lukitussa tilassa (ei oleskelutilassa).
Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää aina samassa tilassa torjunta-aineen kanssa.
Tutustu aina ennen torjunta-aineiden käsittelyä käyttöturvallisuustiedotteeseen. Noudata valmistajan ohjeita aineen sekoituksesta, käytöstä ja hävityksestä.
Käytä aina käsiteltäessä torjunta-ainetta asianmukaisia suojaimia ja työvälineitä. Rikkinäisillä tai puutteellisilla suojaimilla tai välineillä ei saa työskennellä, ilmoita puutteista heti työnjohdolle. Suojapuku, kumisaappaat, erityiset työhön soveltuvat käsineet, päähine (huppu), tarvittaessa hengitys-, silmä- ja/tai kasvosuojain.
Pisarakoko tulee olla pieni => sumu, teho on parempi, ei tule lehtivioituksia, ruiskutteen määrä alempi, ei myöskään valumia.
Optimi lämpötila 15 – 24 ^oC ja ilmankosteus yli 70 %. Ruiskutus suoritettava pilvisellä säällä (ei saa paistaa aurinko => lehtivioituksia), mutta ei sateella (sadetta ei saa myöskään olla luvassa => huuhtoutumista).
Kasvien kasvualustan tulee olla hyvin kasteltu, mutta lehdistön on oltava kuiva ruiskutettaessa.
Ota huomioon muiden työntekijöiden työskentely.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan.
Älä työskentele yksin.
Ruiskutus tehtävä huolella ja kunnolla, jotta siitä on hyötyä! (huomioi että ali- tai yliannostuksesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä).
Pese suojaimet ja työvälineet välittömästi käytön jälkeen.

- Kasvinsuojeluruisku puretaan osiin ja huuhdellaan vedellä. Huomioi erityisesti suutinosa.

- Suojavaatteet (esim. käsineet ja kumisaappaat) pestään vedellä.

- Puolinaamarin kaasusuodattimet irrotetaan. Naamari huuhdellaan vedellä. Naamari kootaan vasta kun se on täysin kuiva.

- Kädet ja kasvot pestään huolellisesti kasvinsuojelutoimien jälkeen (huomio ennen ruokailua ja WC:ssä käyntiä).

Aineen haitallisuudesta riippuen asetetaan tarvittaessa varoituskyltit hautausmaan porteille.
Kasvien hoitotoimenpiteissä on otettava huomioon varoaika eli ihokosketus on estettävä.

6. Heinäkuussa jatkuvat työt

hoitohautojen hoito

- hoitohautojen hoito jatkuu ks kesäkuu

kesäaikana avattujen hautojen kunnostus

- avattujen hautojen kunnostus jatkuu ks kesäkuu

muistomerkkien oikaisut ja muut lisäpalvelut

- muistomerkkien oikaisut ja muut lisäpalvelut jatkuu ks kesäkuu

nurmen leikkuu

- nurmen leikkuu jatkuu

- ks. kesäkuu

- nurmen leikkuu voi hieman vähentyä kun kiihkein kasvukausi on ohi, tällöin nurmenleikkuuta voi venyttää esimerkiksi viikon välistä puolen toista viikon väliin