Konneveden Kotiseutuyhdistys

Konneveden museon vuosi 2023

Keväästä kesään

Museon vuosi alkoi jo aikaisin keväällä. Pääsimme tutustumaan viereiseen Työväentaloon, jonka siirtymistä kunnan omistukseen kaavailtiin. Kotiseutuyhdistykseltä tiedusteltiin näkemyksiä mitä tämä voisi merkitä museon toiminnan kannalta. Museokokoelman tietojen täydentäminen jatkui pitkin kevättä ja tuhatkunta sivua aineistoa saatiin järjestykseen ja digitoitua. Yhteistyötä tehtiin myös muiden museoiden kanssa mm. tutustumalla miten harrastajavalokuvaajien apua voitaisiin hyödyntää tämän päivän elämän taltioinnissa.



Auringon noustua korkeammalle päästiin tekemään museoalueen kevätsiivousta. Sen yhteydessä alueelle saatiin uusia penkkejä, jotka syntyivät Veikko Poikolaisen ammattitaidolla. Koululaisten istuttamat tulppaanit loivat väriloiston vaikka kesäkuun alun räntäsade vielä yllätti. Näyttelyhallin valaistusta paranneltiin.

Korpilahtelaisten ja jyväskyläläisten ryhmävierailu aloitti varsinaisen kesäkauden. Heille järjestettiin museon ja sen alueen esittelykierros, jonka jälkeen jatkettiin risteilylle. Sen aikana seudun esittelyä jatkoi Seppo Puttonen. Säännöllisiä museoalueen vierailijoita olivat pitkin kesää lapsiperheet ja monien huomion kohteena olivat ihastuttavat museolampaat. Museolla vierailivat myös päiväkotilapset ja koulujen alkamisen jälkeen lukuisat oppilasryhmät opettajineen.

Kesän tapahtumatarjonta alkoi Lasten lauantailla kesäkuun puolivälissä. Sen erikoisuus oli kesän 2023 näyttely "Se on leikkiä - Tapani Kalarin leikkiveneet". Monivuotisen tapahtuman päämääränä on kasvattaa kulttuuriperintöämme arvostavia ja ymmärtäviä oman identiteettinsä tiedostavia lapsia ja nuoria. Kannustaa heitä vaalimaan omaa kulttuuriperintöämme vastuullisesti ja lisätä tietämystä vanhoista työtavoista ja elämästä sekä tarjota heille elämyksiä. Lasten lauantain innoittamana avattiin yhteistyö Pienmäen talomuseon (Keski-Suomen museo) ja Hankasalmen museokylän kanssa. Teema oli Kolmen museon kierros. Yhteismainonnalla ohjattiin lapsiperheitä museokierrokselle.



Nuoriso-opas-koulutus oli museon uusin hanke, jossa viisi alle 15-vuotiasta työskenteli museolla heinäkuun ajan päivän viikossa. He keskittyivät palvelemaan lapsivieraita. Nuoret antoivat mm. keppihevostunteja, leikkivät lasten kanssa “arkeologiaa” ja pitivät maalauspajoja. Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan yhteistyötä nuorten kanssa. Vähän vanhemmat nuoret Jaakko, Eetu ja Joel vastasivat museon aukipidosta ja kävijöiden opastamisesta. He osallistuivat myös erinäisiin tapahtumien valmisteluihin ja muihin museon töihin.

Laukaan seurakunta ja kotiseutuyhdistys järjestivät Konnevesipäivien päätteeksi sunnuntaina 9.7. savutuvan kupeella kansanlaulukirkon, jossa laulua johdatteli Reserviläiskuoro. Kolehti kerättiin kotiseutumuseon hyväksi. Konneveden Urheilijat järjesti kesän aikana kilpailuja museoalueella. Heinäkuun alussa juostiin Konnevesi Cross Run ja syyskuussa yösuunnistuksen Keski-Suomen mestaruuskisat ja harrastajien kuntorastitapahtuma Tiistairastit.

Naisten viikko, kesän kohokohta

Naisten viikon teema oli Saunalla, sisulla ja kolmella kalalla. Tapahtuma on kolmen toimintavuotensa aikana löytänyt paikkansa alueen kulttuuritarjonnassa. Se on houkutellut vieraita museolle muualtakin Suomesta. Aiempien vuosien painotus vain yhteen konserttiin muuttui, kun v. 2022 esiintyjä jazz-kitaristi Teemu Viinikainen totesi 1700-luvulla rakennetun savutuvan akustiikaltaan ainutlaatuiseksi. Vuoden 2023 otettiin mukaan usean musiikkigenren esiintyjiä. Kansanmusiikista americanaan ja barokkimusiikista vallankumouslauluihin. Viikon päivät oli
jaettu teemoihin. Aloitettiin metsälaitumelta ja päädyttiin sisun, voiman, taiteen ja saunan kautta koko perheen barokkipiknikille. Museon savutupa on Naisten viikon sydän. Se myös rajaa tapahtumaviikon pienimuotoiseksi, mutta luo ainutlaatuisen läheisyyden tunnelman esintyjien ja yleisön välille. Käytössä oli myös näkörajoitteinen pihakatsomon, johon esitykset välittyivät avoimien ikkunoiden ja äänentoiston kautta.



Musiikillista antia tarjosivat Vilma Jää ja Hanna Ryynänen, Tuomo ja Markus duo, Lumous-kuoro, Timo Korhonen ja Uli Kontu-Korhonen, Arja Saijonmaa ja Petri Somer sekä viikon päätteeksi esiintynyt Suomalainen Barokkiorkesteri FiBO. Konserttien lisäksi ohjelmaan kuuluivat tutkija Emilia Lahden luento "Sisäinen voima", Virpi Poikolaisen metsäjooga kalevalaisin sanoin, Sirpa Hasan "Pisankamunien maailmankaikkeus". Väliajoilla oli tarjolla paikallisia erikoisuuksia, joiden tekemisestä vastasivat lukuisat vapaaehtoiset. Extra nähtävyytenä olivat museoalueelle saadut Ari Heikkilän vanhat Ford-autot.



Tapahtuman suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat kotiseutuyhdistyksen tavattoman tarmokkaiden vapaaehtoisten lisäksi muutamat ammattilaiset muodostaen kokonaisuutena noin 40 hengen joukon. Tapahtuman päätuottajana toimi Kristiina Hurmerinta. Tapahtumaa tukivat lukuisat seutukunnan yritykset, Konneveden kunta, kulttuuriperintöä ja matkailua edistävät tahot ja Leader Maaseutukehitys / Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Erikoiskiitoksen ansaitsevat Konneveden yrittäjänaiset.



Musiikkitarjonta ei jäänyt vain Naisten viikon antiin, sillä Kansainvälisten huippumuusikoiden ryhmä RAF konsertoi savutuvassa 3.8.

Muu toiminta

Syksyllä 2022 alkoi kolmivuotisen puutarhahanke. Sen avulla luodaan raamit museoalueen ja siihen liittyvän perinnebiotoopin kehittämiselle ja hoidolle. Työtä johtaa maisema-arkkitehti, museopuutarhuri Anna Kamara. Tavoitteena on vihreän kulttuuriperinnön määrittely ja kasvien
luettelointi osaksi museon kokoelmia. Tarkoitus on liittyä ensi vuonna laajempaan Keski-Suomen museopuutarhayhteisöön, johon kuuluvat Jyväskylän yliopiston puutarhat ja Saarijärven museo. Hankkeeseen liittyen käytiin tutustumismatkalla Saarijärvellä sijaitseviin kohteisiin. Syksyllä 2023 museoalueella heiluivat lapiot ja olihan siellä kaivinkonekin auttamassa pihan uudistamisessa. Työ jatkuu keväällä 2024.

Uutena kohdealueena on selvitelty Neiturin alueen tilannetta. Alueelta puuttuu hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on edellytyksenä mahdollisille kohteen hoitotoimenpiteille. Yhdistys hakee avustusta eri osapuolten näkemykset huomioivan suunnitelman laatimiselle. Museon kokoelmanhallintatyö on jatkunut v. 2023 vapaaehtoisvoimin, sillä tälle vuodelle ei ollut käytettävissä apurahaa ammattihenkilön palkkaamiseksi. Etenemme hiljalleen kohti digitaalista saavutettavuutta valtakunnallisessa Finna-palvelussa.

Loppuvuonna tiivistyvää jokavuotista työtä on vuosijulkaisun Konneveden Joulu kokoaminen. Toimituskunnalla ja kirjoittajilla on riittänyt puuhaa satasivuisen korkeatasoisen julkaisun laatimisessa. Tulevalle vuodelle on suunnitteilla myös muuta julkaisutoimintaa. Julkaisut ovat yhdistyksen toiminnan rahoituksen kulmakivi. Tämän ja laajan vapaaehtoistyön ansiosta museo on voitu pitää vapaana pääsymaksuista.

Museo tarvitsee edelleen yhä uusia vapaaehtoisia ylläpitäjiä. Kaikenlaiselle osaamiselle on tarvetta unohtamatta aivan moderneinta digiosaamista. Museo on aktiivinen ja alati uusiutuva. Museo on taltioinut kulttuuriperintöä jo vuosikymmenien ajan, mutta se ei pysähdy vaan elää tässä päivässä. Sukupolvi toisensa jälkeen tekee osansa kokonaisuuden hyväksi. Tuleva vuosi on kotiseutuyhdistyksen merkkivuosi. Yhdistys täyttää 70 vuotta.

Tervetuloa mukaan

Museon vuosi 2022 oli vilkas

Vuoden 2022 toiminta museolla oli vilkasta. Kävijöiden määrä nousi kahden tuhannen luokkaan. Tapahtumat olivat mielenkiintoisia ja museokävijöitä oli muutenkin runsaasti. Lasten lauantai ja monipuolinen naisten viikko olivat kävijöille mieluisia. Museon aukipidosta vastasivat koululaiset museoaktiivien tuella. Nähtävää riitti myös lammasaitauksessa.

Alkuvuoden talkoissa tiloja ja aluetta siivottiin. Polkuja paranneltiin soralla tasaten. Lammasaitaus sai paremman aidan ja uusi lipputanko pystytettiin ja sai kunnan sadannen vuoden juhlalipun. Kävijöille monet puuhat olivat ehkä huomaamattomia, mutta talkoolaisille tavattoman mukavaa puuhaa.

Kotiseutuyhdistyksen julkaisutoiminnan vuoden 2022 saavutuksia olivat uusi kansanparannuksen historiaa käsittelevä kirja "Metelivettä ja leppätikkuja" ja Konneveden Joulu -lehden 45. vuosijulkaisu. Museon kokoelmien kirjaamista koko Keski-Suomen kattavaan kokoelmanhallintajärjestelmään jatkettiin. Samalla esineiden tietoja tarkistettiin ja niitä valokuvattiin. Tästä työstä vastasivat museoaktiivit ja Museoviraston avustuksella palkattu työntekijä. Ohjaajana toimi Keski-Suomen Museo.

Suuret kiitokset vuodesta kuuluvat kävijöille ja toimintaa tukeneille tahoille.

Naisten Viikko 2022 oli menestys

Juurevasti tieteestä ja taiteesta. Leipää ja tähtitaivaita -tapahtumassa sai kurkotella kuita tai lumoutua keskiaikaisen kirkon rikkaasta kuvakielestä. Viikon yllätys oli savutuvan paljastumisen mainioksi konserttisaliksi.

Konneveden kotiseutumuseolla järjestetyn naisten viikon luennot vetivät savutuvalle ennätysmäärän yleisöä. Museon pihamaalle pystytetyssä huvilateltassa nähtiin puolestaan paikallisen leipä osaamisen huippua ja rikasta perinnettä.

Leipää ja tähtitaivaita-tapahtuma kiinnosti myös satunnaisia museokävijöitä ja he hyppäsivät innolla yllättävän tarjonnan pyörteisiin. Heinäkuun aikana museon facebook-sivusto tavoitti yli 7.000 ihmistä!

 

Museolla tapahtuu

Kesän 2022 ohjelma on julkaistu. Aloitimme Lasten lauantailla 18.6.2022. Museon kasveihin tutustuttiin 10.7. Naisten viikko mielenkiintoisine ohjelmineen alkaa tiistaina 19.7. Vapaa pääsy. Tervetuloa !



Muistathan, että Lehmipolku AR on käytettävissä ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden. Vapaa pääsy.

Museon kevät 2022

Konneveden kotiseutuyhdistys valmistautuu tulevaan kesään. Korkeat nietokset sulavat ja museoalueella pääsee liikkumaan päivä päivältä paremmin. Vuonna 2021 toteutettua nykytekniikkaan pohjautuvaa Lehmipolku AR kierrosta on voinut käyttää läpi talven. Talven aikana alueen puustoa on jonkin verran harvennettu ja samalla polulta avautuva maisema on avartunut. Töiden yhteydessä on jätetty joitakin puita pökkelöitymään lintujen pesintää ajatellen. Muutama aiemmin kuorittu koivu on jätetty näyttämään miten entisaikaan saatiin rakennuksiin kattomateriaalia.
 
Museo on auki tänä vuonna 28.6. - 14.8., ti-su klo 10-16. Erityistä ohjelmaa on suunniteltu pitkin talvea ja tulossa ovatkin Lastenlauantai 18.6., opastettu tutustuminen museon kasveihin 10.7., Naisten viikko 19. - 24.7. ja Kansanlaulumessu 31.7. Tiedotamme näistä tarkemmin myöhemmin.
 
Museon kevään ohjelmaan kuuluvat myös jokavuotiseen tapaan alueen siivous- ja kunnostustalkoot, joiden erityispiirre on tänä vuonna hakkuiden jälkien siistintä. Käsipareja ja rukkasia tarvitaan. Aidat vaativat korjausta talven jäljiltä ja museorakennuksissa tarvitaan kunnon kevätsiivousta. Talkooviikonlopun ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
 
Museolla jatkuvat myös vähemmän näkyvät työt. Mittavien Konnevetisten kokoelmien tietojen täydentäminen kokoelmanhallintajärjestelmään jatkuu myös tänä vuonna Museoviraston sekä Konneveden kunnan avustuksien tukemana ja Keski-Suomen museon ohjaamana.
 
Ohjelmia, museon tulevaisuudennäkymiä ja erinäisiä parannuksia pohditaan kotiseutuyhdistyksen kevätkokouksessa 11.5.2022 klo 18, paikkana Hätävaran Lounas ja Juhla. Tervetuloa mukaan.
 
Kuvassa yhdistyksen hallituksen kokous 20.4.2022

Kunnan juhlavuosi alkaa : Konnevesi 100 vuotta



Vuoden vaihtuminen oli merkittävä hetki 100 vuotta sitten. Aikamme rautalampisina päättyi ja 4.300 asukasta aloitti konnevetisinä. Oman kunnan saamisesta oli puhuttu pitkään. Liikenneolosuhteet olivat huonot ja väkimäärä kasvoi vauhdilla. Seurakunta syntyi ensin ja siinä yhteydessä otettiin käyttöön upouusi paikannimi Konnevesi, joka saatiin järven nimestä. Vanhoista kartoista paikannimeä ei löydy. Seurakunnan aloittamisen jälkeen lehtien uutisiin ilmestyi jonkin uutisoinnin aiheen tapahtumapaikaksi "Konneveden seurakunta" Rautalammin pitäjässä. Tämä saattaa hämmästyttää vanhojen lehtien lukijaa.

Pian paikannimi vakiintui Konnevedeksi kunnan aloittaessa. Muitakin nimiä oli toki harkittu. Uusi kunnanvaltuusto piti ensimmäisen kokouksensa 4.1.1922 Lapunmäen kansakoululla.

Kunnan alkuvuosien vaiheista on kerrottu lisää Konneveden Joulu 2021 -lehdessä, jonka jutuista selviää mm. mihin tehtävään palkattiin kunnan ensimmäinen viranhaltija ja kuka hän oli. Konneveden Joulu -lehtiin on tallentunut vuosikymmenien varrella melkoinen määrä seudun, kylien, talojen, yritysten ja henkilöiden historiaa. Nyt voit tutustua aikaisempiin julkaisuihimme entistä helpommin. Näiltä verkkosivuiltamme löytyvät kaikkien joululehtien sisällysluettelot ja osa artikkeleista on myös luettavissa.

Uusin lehti on saatavilla liikkeiden myyntipisteistä Konnevedellä, Rautalammilla ja Sumiaisissa hintaan 8 €. Vanhoja lehtiä on saatavilla hintaan 5 € museolta sen auki ollessa tai tilaamalla sähköpostitse os. reijo.rantanen@pp3.inet.fi. tai puhelimitse 040 5039 125 (huom. 1990 ja 1991 painokset on myyty loppuun).

Kokousuutinen: Yhdistyksen syyskokous 2021

Konneveden Kotiseutuyhdistyksen syyskokous pidettiin 15.12.2021. Kunnantalon takkahuoneella oli koolla toistakymmentä kotiseututyön aktiivia ja siitä kiinnostunutta. Kokouksessa luotiin tyytyväisin mielin katsaus päättyvän vuoden tapahtumiin ja yhdistyksen muihin aktiviteetteihin. Näistä mainittakoon Myllyt pyörimään -hankkeen valmistuminen, Naistenviikko, Lehmipolku AR, yhdistyksen verkkosivujen uusiminen, mainio joululehti ja uusin kirjamme "Kottarverunnoilijan Riimittelyä" sekä voimakas satsaus kokoelmanhallintatyöhön. Kokous käsitteli tulevan vuoden budjetin ja toimintasuunnitelman, josta kerromme myöhemmin lisää. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan, 10 €/v ja 30 € pysyväisjäsenyys.
 
Kotiseutuneuvos Reijo Rantanen valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Kokous onnitteli pitkän uran yhdistyksessä tehnyttä Rantasta 80 v. merkkipäivän johdosta. Muita hallituksessa jatkavia ovat Elise Kalari, Jouko Leskinen, Urho Paasolainen ja Tanja Poikonen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Tuovi Liimatainen ja Paavo Minkkinen. Varajäsenet Heta Kekäläinen ja Matti Kauppinen jatkavat.
 
Pitkään hallituksessa ja useissa hankkeissa vetäjänä toiminut Jarkko Rossi perusteli pois jättäytymistään muilla kiireillä. Kotiseututoimintaa hän ei kuitenkaan sano jättävänsä, kuten ei toinenkaan luopuja Sanna Tiihonen. Molemmille lämpimät kiitokset työstä kotiseudun hyväksi. Toiminnantarkastajaksi valittiin Terhi Minkkinen ja varalle Matti Manninen. Muut valinnat tekee hallitus ensimmäisessä kokouksessaan.


Uutta : Konneveden joulu 2021 on ilmestynyt

Konneveden Joulu 2021 on saatavilla 44. kerran. Lehti luotailee sata vuotta täyttävän kunnan historiaa ja päättyvän vuoden tapahtumia sekä valottaa elämää ennen ja nyt. Satasivuisen julkaisun kirjoittajia ovat Reijo Rantanen, Mika Pasanen, Simo Lampela, Harri Romar, Janne Vilkuna, Virpi Poikolainen, Urho Paasolainen, J. A. Puttonen (1928), Kristiina Hurmerinta, Sanna Tiihonen, Mirja Tervo, Heikki Manninen, Tarmo Kallio (1980, 1992), Elise Kalari, Risto Kytöjoki ja Timo Laitinen. Arkistojen aarteita on koonnut Jouko Leskinen. Lehden kannet ja keskiaukeama ovat perinteiseen tapaan Konneveden koululaisten käsialaa. Lehden on taittanut Konnevedeltä kotoisin oleva taiteilija, kuvataiteen opettaja Minja Revonkorpi.

Värikäs ja elävästi taitettu kotiseutulehti ilmestyy perinteiseen tapaan adventiksi. Lehti on myynnissä Konneveden joulunavauksessa perjantaina 26.11. klo 13–17 kunnantalolla. Viikonloppuna lehteä myyvät koululaiset eri puolilla kuntaa. Maanantaista 30.11. alkaen lehti on saatavilla Konneveden liikkeistä, Laukaa-Konneveden konttorista ja Sumiaisten Vanhasta Rouvasta sekä Rautalammilla Arttelista.

Kotiseutuyhdistys toimittaa lehtiä myös postitse. Reijo Rantanen kertoi, että hän on vuosittain lähettänyt useita kymmeniä joululukemistoja eri puolille Suomea ja muutamia ulkomaillekin. Tilauksen voi tehdä

sähköpostilla reijo.rantanen@pp3.inet.fi tai puhelimella 040 5039 125.

Joululehden kanssa samassa kuoressa voidaan lähettää myös lokakuussa ilmestynyt Tarmo Kallion runokirja Kottarverunnoilijan riimittelyjä. Kirja maksaa 20 euroa. Lehden hinta on 8 euroa.



Ajankohtaista : Uusi teos on julkaistu

Kottarverunnoilijan riimittelyitä -kirja on julkaistu

Tarmo Kallion suonissa virtasi esi-isiltä perinnöksi saatua ehtaa runoilijaverta.

Loes tuo Luoja paremmi
nuo ilimat ihmisiksi,
poova vähä kosteemaks
ja satteet kuivemmiksi

Jos fileerausveitsi viuhui kalamiehen käsissä kuin luomisen työssä, niin kyllä syntyi myös runoa. Sitä oli kuten kalaakin jopa yli oman tarpeen. Tarmo jakoi auliisti säkeitään laajalle ja tiheään. Kuten elämän suhteen hän oli myös runoudessa runsaskätinen. Aamuvirkkuna ihmisenä hänellä oli tapana laittaa aamiainen vaimolleen. Usein kyytipoikana oli aamutuimaan syntynyt runo, ajatus, miete.

Nyt on Konneveden Kotiseutuyhdistys koonnut Tarmo Kallion runoista kirjan Kottarverunnoilijan riimittelyjä. Se on läpileikkaus vuosikymmeniä jatkuneesta harrastuksesta. Kirjan runot on rytmitetty vuodenaikoja seuraten.

Säkeisiini minä haluaisin piirtää jotakin:
Niissä oli oltava vettä, koivu
ja kumpare kotoista kamaraa...



Kirja on saatavilla Konneveden liikkeistä : Pappilan Hätävara, Mierontien Posti, Kukkakauppa Kimppu, Sale Konnevesi, K-Market Konnevesi.

Toimitamme myös postitse. Tilaukset sähköpostitse reijo.rantanen@pp3.inet.fi tai puhelimitse 040 5039 125. Kirjan hinta on 20 €.

Lehmipolku avattu 2021

Museon kesäkausi päättyi elokuun alussa tältä vuodelta, mutta meillä on ilo kutsua vierailijat tutustumaan museomme Lehmipolkuun. Lataa museon infopisteessä parkkipaikan lähellä älykännykkääsi ilmainen appi ja pääset digiseikkailulle maatiaislehmien maailmaan. Matkan kesto noin 20 minuuttia. Matkan pituus 22 maitomukia, joka metreissä on noin 400. Polun AR-taulut heräävät eloon, kun älylaite kohdistetaan niihin sovelluksen ja sisällön lataamisen jälkeen. Käyttöohjeet löytyvät alueelta.

Lehmipolku AR-kierros alkaa 1700-luvun pohjoissavolaisesta pihapiiristä ja jatkuu museon takana olevaan metsään. Siellä tapaat Gallen-Kallelan Kullervon kirouksen, Lascaux´n luolamaalauksen alkuhärän, kuulet karjankutsuhuutoja ja ripsumalauluja. Polulle on vapaa pääsy! Avoinna ympäri vuoden.

Lisätietoja kotisivujen kohdassa Lehmipolku. Tiivistetty videoesittely Youtubessa.






Naistenviikko 2021 oli menestys

Naistenviikko kesällä 2021 keräsi runsaasti osanottajia monipuolisiin päivittäisiin tapahtumiin, joista vastasivat paikalle kutsutut mielenkiintoiset esiintyjät. Kiinnostavat aiheet vaihtelivat värien maailmasta ja kansallispuvuista Harry Potterin maailman kautta elämään savutuvassa ja paikallishistoriaan.





Alla viikon ohjelma ja yllä esiintyjät yhteiskuvassa

Ajankohtaista: Savutuvan katon korjaus kesällä 2021

Tuomiston savutupa sai uuden pärekaton kesäkuussa 2021. Konneveden Eläkkeensaajat kipusivat katolle ja katto valmistui ennätysvauhtia. Neljän päivän urakka ajoittui kesän kuumimpiin päiviin.



Pärekatto

Rakennusten kattaminen päreillä pääsi vauhtiin 1830-luvulla. Tuohi kattomateriaalina sai väistyä. Pärekattojen myötä markkinoille tuli myös rautanauloja. Alkuaikoina käytettiin prässinauloja eli leikattuja nauloja. Nopeaa ja kätevää.

Ensimmäiset päreet maassamme valmistettiin käsityönä kiskomalla. Työ oli hidasta ja raskasta. Osassa maata ”kiskopäreet” tehtiin erityisellä päreveitsellä, jossa oli kahvat molemmissa päissä. Pärepölkky asetettiin kannon nokkaan tehdyn tuen varaan. Veitsellä painamalla saatiin pölkystä irtoamaan sen pituussuuntaisia liisteitä. Liisteiden paksuus oli 3–4 mm, leveys 65-100 mm ja pituus yhden kyynärän mitta eli 59 cm.

Valmistusta varten kehitettiin 1860-luvulla miesvoimin toimiva pärehöylä, jonka hitaasti liikkuva terä lohkoo lähes kiskotun kaltaisia päreitä. Myöhemmin voimalähteeksi valjastettiin vesi ja tuuli, sitten maatalousmoottorit ja 1950-luvulla yleistyneet traktorit.

Päre taipuu moneksi. Kattojen lisäksi päreet toimivat myös valon lähteinä pimeissä tuvissa. Päreistä tehtiin koreja. Moni vauva on vedellyt unia, missäs muualla kuin pärekopassa. Näissä tapauksissa päre on tietysti ohkaisempaa kuin rakennuksen katteena, mutta kuitenkin pärettä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä