HI-virus (human immunodeficiency virus) käynnisti maailmanlaajuisen epidemian maapallon eri osissa 1980-luvulla. Virus tarttuu pääasiassa kolmella tavalla: 1) sukupuoliyhdynnässä tai muussa

sukupuolisessa kanssakäymisessä, 2) veren välityksellä (verensiirto, ruiskuhuumeet, avohaavat) ja

3) äidistä syntyvään lapseen synnytyksen tai imetyksen yhteydessä.

Tartuntoja voi esiintyäkaikkia seksuaalisen suuntautuneisuuden muotoja omaavilla ihmisillä.

Infektio on alkuvaiheessa yleensä oireeton, vajaa puolet saa muutama viikko tartunnan jälkeen oirei-

ta: kuume, imusolmukkeiden turpoaminen ja oireet menevät muutamassa viikossa ohi.
Infektio voi-daan todeta vasta-ainetestillä verestä noin 1-3 kuukauden tai vasta 4-6 kuukauden kuluttua tartunnanjälkeen. Muutamien oireettomien vuosien jälkeen tartunnan saamisesta ilmenee monesti ihon ja li-makalvojen tulehdussairauksia, jotka johtuvat elimistön puutteellisesta immunologisesta vasteesta

tulehduksissa.

HI-virus aiheuttaa vuosien kuluttua immunologisen puutostilan, jonka seurauksena sairastuneen eli-

mistö ei kykene puolustautumaan normaalisti erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Seurauksena on

AIDS (acquired immunodeficiency syndrome), jossa mm. sellaiset bakteerit, jotka yleensä eivät ole

ihmiselle vaarallisia, aiheuttavat vakavia tulehduksia. Myös eräät muuten harvinaiset syöpäsairaudet

yleistyvät (Kaposin sarkooma). AIDS johti aiemmin lähes poikkeuksetta kuolemaan, mutta nykyisin

lääkehoidolla voidaan hallita sairautta paremmin.

3 pistettä

Vastauksessa on mainittu kaksi HIV -infektion tartuntatapaa ja kuvattu lyhyesti ja melko pintapuoli-

sesti HIV-infektion taudinkuvaa ja oireita ja aids-vaihetta. Kaksi pistettä voi saada, jos toinen näis

tä(infektio-oireet, aids-vaihe) on kuvattu hyvin.

5 pistettä

Vastauksessa on mainittu kolme HIV infektion tartun tatapaa, kuvattu monipuolisesti HIV taudinku-

vaa ja oireita sekä esitelty asianmukaisesti aids -vaiheen taudinkuvaa. Käytetyt käsitteet ja termino-

logia ovat asianmukaisia.

b)Esittele ja arvioi primaariprevention keinoja HIV-tartuntojen vähentämiseksi Suomessa (4p)

HIV-tartunnan ehkäisyssä tärkeitä ovat
1) seksuaalikasvatus, koulujen seksuaaliopetus ja väes-

tön valistus,jonka perussanomana on suojaamattoman seksin välttäminen. Vain kondomia käyt-

tämällä voi suojautua HI-virustartunnalta. Valistusta tulee kohdentaa eri ikäryhmille, erityisessä

tartuntariskissä olevat esim. matkailijat. Myös tartunnan saaneita tulee neuvoa, jotta vältytään uusilta

tartunnoilta. Pyrkimyksenä on vähentää riskikäyttäytymistä terveyskasvatuksen, valistuksen ja kon-

domien saatavuuden parantamisen avulla. Tietoisuutta tartuntavaarasta ja siihen liittyvästä sairau-

desta on pidettävä jatkuvasti yllä.

Prostituutio on merkittävä riskitekijä myös HIV-tar

tunnoissa.
2) Prostituution vähentäminen jasen valvonta vähentävät tartuntojen riskiä.

3)Tietoisen tartuttamisen kriminalisoinnilla pyritäänvähentämään tartuntoja. Erityinen riskiryhmä ovat ruiskuhuumeiden käyttäjät, joiden käyttämien likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä on monissa maissa syntynyt erillisiä HIV-epidemioita.
4)Tärkeä ehkäisyn mahdollisuus on tarjota puhtaita ruiskuja ja neuloja käyttäjille maksutta (neulojen vaihtopisteet).

5) Terveyspalvelujen saatavuus ja helppo testimahdollisuus edistävät niihin hakeutumista.

Terveydenhuollossa on

6)henkilöstön koulutuksen merkitys suuri HI-viruksen saaneiden hoitamisen hallinnassa ja erityisesti mahdollisten pistoshaavojen ja veren käsittelyssä.

7) Verensiirtojen turvallisuutta valvotaan, jotta HI-virustartunnan saaneiden verta ei siirrettäisi

muille potilaille missään olosuhteissa. Suomessa, jossa verenluovutuksesta ei makseta luovuttajalle,

tämä on pienempi ongelma kuin monissa muissa maissa, joissa luovuttajalle maksetaan verestä.

8) HIV-positiivisen äidin neuvonta ja (profylaktinen) lääkehoito voi olla tarpeen erityisesti

HIV-positiivisen äidin synnyttäessä lapsen.

9) Yhteisölliset keinot esim. Maailman aids-päivä, tukikonsertit

10) Turvallinen ympäristö esim. käytettyjen neulojen keräysastiat, puistojen siivous

2 pistettä

Vastauksessa on esitelty vähintään kaksi primaariprevention keinoa. Keinojen tehokkuutta, toteutet-

tavuutta, kustannuksia/taloudellisuutta yms. arvioi

daan vastauksessa vain niukasti.

4 pistettä

Vastauksessa esitellään ainakin neljä primaariprevention keinoa. Vastauksessa on keinojen arvioin-

tia enemmän ja asianmukaisia perusteluja (esim. tehokkuus, toteutettavuus, kustannukset/taloudellisuus).

Lisäansioita

Vastauksessa on perustellen arvioitu primaariprevention näkökulmasta, miksi Suomessa HIV-tartunnat ja Aids ei ole lisääntynyt niin rajusti kuin joissain muissa maissa.

Tautien vertailua voidaan tehdä aiheuttajan (klamydiassa bakteeri, kondyloomassa papilloomavirus),

yleisyyden (klamydia noin 14 000 tapausta vuodessa, kondyloomaa ei tilastoida, arvioidaan, että

kolmannes nuorista aikuisista on saanut virustartunnan), itämisajan (klamydiassa 1–3 viikkoa, todettavissa laboratoriokokein, kondyloomassa kuukausista vuosiin, ei testejä), oireiden (klamydiassa tyyppioireina kirvely ja vuoto, kondyloomassa syylämäiset muutokset, molemmat voi olla myös oireettomia), hoitomuotojen ja hoidettavuuden (klamydiassa antibioottihoito, kondyloomassa paikallishoito, joka ei poista virusta ja tauti voi uusiutua) sekä seurausten osalta (klamydia voi aiheuttaa hedelmättömyyttä, kondylooma kohdunkaulan syöpää). Klamydia kuuluu tartuntatautilain mukaan ilmoitettaviin tauteihin, joten sen tutkimusja hoito ovat maksuttomia. Papilloomaviruksia vastaan on olemassa ehkäisevä rokote.

Pisteytyssuositus (LIITO)

3p Vastauksessa on vertailtu klamydian ja kondylooman eroja ja yhtäläisyyksiä yhteensä vähintään

kolmesta eri näkökulmasta. Vertailu on pintapuolista.

5p Eroja ja yhtäläisyyksiä on vertailtu vähintään viidestä eri näkökulmasta. Vertailu on yksityiskohtaisempaa.

nen suuntautuminen tarkoittaa yksilöllisen seksuaalisen kiinnostuksen kohdentumista. Hetero-, homo- ja biseksuaalisuudessa on kyse siitä,keneen ihastumisen ja rakastumisen tunteet suuntautuvatja millaisista asioista saa seksuaalista mielihyvää. (Osalla aikuisväestöstä on hyvin vähän tai ei lainkaan

seksuaalista kiinnostusta kumpaankaan sukupuoleen, aseksuaalisuus). Seksuaalisuus on muuntuva ja

joustava ominaisuus, se kehittyy ja muovautuu ihmisen elämänvaiheiden mukana.

Sukupuoli-identiteettikuvaa yksilön kokemuksen omasta sukupuolestaan. Se on yksi tärkeimmistä

yksilöllisistä ominaisuuksista. Oman sukupuolen kokeminen ei liity seksuaaliseen suuntautumiseen.

Sukupuolirooleja lapsi työstää jo parivuotiaasta, mikä on oleellinen osa minäkuvan rakentamista. Yksi-

lölliset erot samaa sukupuolta olevien yksilöiden välillä ovat suuret.

Intersukupuolisuuson ilmiö, jos-sa yksilöllä on piirteitä kummastakin sukupuolesta (esim. perintötekijöiltään poika, mutta jopa täysin tytön näköinen tai päinvastoin). Joskus vastasyntynyt leikataan muistuttamaan toista sukupuolta, murrosiässä hoitoa tehostetaan hormoneilla. Toiset pitävät hyvänä, että henkilö voi itse myöhemmin päättäämahdollisista hoidoista.

Transsukupuolisuus tarkoittaa, että ihminen kokee olevansa sukupuoleltaan muuta kuin miltä näyttää ulkoisesti. Kokemus on usein vahva lapsesta lähtien, oma keho voi tuntua vie-raalta ja epämiellyttävältä. Osa transsukupuolisista ihmisistä haluaa sukupuolenkorjausleikkauksen.

Seksuaalinen kehitys on aina herkkä vaihe ihmisen elämässä. Tähän vaiheeseen kuuluu epä

varmuus ja itsensä etsiminen. Kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat kunnioitusta, hyväksyntää, tukea ja malleja seksuaalisessa kasvuprosessissaan myönteisen minäkuvan ja itsetunnon rakentumiseksi. Tieto seksuaalisesta kehityksestä ja monimuotoisesta seksuaalisuudesta tukee omaa kehitystä, omien tunteiden ymmärtämistä ja vähentää kehitykseen liittyvää epävarmuutta ja pelkoja. Psyykkistä hyvinvointia suojaa seksuaalisten oikeuksien toteutuminen (oikeus elämään, oikeus nauttia seksuaalisuudesta, oikeus tietoon, oikeus suojella itseään, oikeus seksuaaliterveydenhuoltoon, oikeus osallistua).

Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti vaikuttavat yksilön psyykkiseen terveyteen

sosiaalisen ympäristön reaktioiden kautta läpi elämänkulun. Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta

ihmisen identiteetin ja itsetunnon rakentuminen ovat tärkeitä. Itsetunto ja minäkuva rakentuvat ympäristön arvostavasta ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Parhaimmillaan identiteetti, kuka ja mikä minä olen, kantaa myönteisiä samaistumisia muihin ryhmiin. Lisäksi se kertoo omasta ainutlaatuisuudesta ja halusta tulla nähdyksi yksilönä. Sosiaalinen ympäristön voi aiheuttaa osalle nuorista omaan seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyviä kokemuksia erilaisuudesta sekä yksinäisyyttä. Tämä voi jopa edistää omaa kehitystä, mutta kokemus voi myös aiheuttaa pahanolontunnetta, stressiä ja häpeää ja johtaa päihteiden käyttöön. Osa rakentaa itselleen suojakuoren ja käyttäytyy ympäristön odotusten mukaisesti pitäen omat sisimmät tunteensamuilta salassa.
Turvallisen sosiaalisen verkoston, erityisesti oman perheen, tuen puute heijastuu kielteisesti psyykkiseen hyvinvointiin.
Asuinympäristöstä, opiskelu- ja työympäristöstä riippuen hyväksyntää,

tukea ja rakkautta voi olla vaikea saada.
Nettiyhteisöt voivat toimia psyykkisen terveyden tukena.
Medialla voi olla myönteinen tai kielteinen rooli seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli

-identiteetin työstämisessä ja ympäristön asenteiden muokkaamisessa.

Mies- ja naissukupuolen sekä heteroseksuaalisuuden pitäminen itsestäänselvyytenä sekä kielteiset asen-

teet tai teot niitä ihmisiä kohtaan, jotka edustavat muita sukupuolia tai seksuaal

isia suuntautumisia, voivat molemmat lisätä näihin ryhmiin kuuluvien kielteisiä kokemuksia.

Hylätyksi tuleminen, huonoitsetunto ja kielteiset tunnekokemukset voivat heijastua mielialaongelmina, ahdistuksena, vaikeutena suhtautua arvostavasti omaan seksuaalisuuteen tai sukupuoleen ja omaan paris

uhteeseen.

Syrjintä, itsesyrjintä, näkymättömyys, kaksoiselämä ja ristiriidat suhteessa lapsuuden perheeseen

tai uskontoonvoivat haavoittaa psyykkistä kehitystä.
Kehoon ja itsetuntoon kohdistuva

uhka, satuttaminen tai hyväksikäyttö johtavat itsensä kokemiseen arvottomaksi.
Seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja kehoon kohdistuvaan kiusaamiseen liittyvä nöyryytys voi synnyttää pitkäaikaisen itsetuntovaurion.

Lisäksi sukupuoleen ja kehoon kohdistuvat arvostelu ja itsensä kokeminen huonoksi voivat laukaista

jopasyömishäiriön.
Häpeä omista ominaisuuksista aiheuttaa tuskaa, yksinjäämistä ja epätoivoa.
Myöskysymykset ja käytännön ongelmat perheen perustamisessa ja lasten saamisessa ovat psyykkisesti

kuormittavia.

3pistettä

Vastauksesta ilmenee mitä käsitteillä seksuaalinen suuntautuneisuus ja sukupuoli-identiteetti tarkoite-

taan (tai toinen on kuvattu perusteellisesti). Siinä on pohdittu molempien merkitystä

psyykkiselle hyvinvoinnille muutamasta eri näkökulmasta.

5pistettä

Vastauksessa on tarkasteltu seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin merkitystä psyykki-

selle hyvinvoinnille monipuolisemmin ja perustellen. Vastaus sisältää oivaltavia esimerkkejä.

Lisäansioita:

Vastauksessa on pohdittu ilmiöiden historia- ja kulttuurisidonnaisuutta. Suhtautumista näihin ilmiöihin

ovat keskeisesti normittaneet esim. kirkko, oikeuslaitos (homoseksuaaliset teot aikuisten välillä dekri-

minalisoitiin 1971 syrjintäsuoja 1995, parisuhteiden rekisteröinti samaa sukupuolta olevi

en välillä2002), lääketiede (homoseksuaalisuus sairausluokituksessa vuoteen 1981) ja viime vuosina eri

tyisestitiedotusvälineet ja kansalaisjärjestöt.

Suomalaisen perhepolitiikan tavoitteena on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja tur-vata vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet perheen perustamiseen ja lasten kasvattamiseen.

Perhepolitiikan painopisteenä on viime vuosina ollut erityisesti työn ja perheen yhteensovittaminen, isyyden vahvistaminen ja lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen.
Monilla muillakin yhteiskunnallisilla päätöksillä on suoraa vaikutusta lasten elämään.

Esimerkiksi liikenneratkaisuilla tai alkoholipolitiikalla voidaan tukea tai toisaalta heikentää

lasten mahdollisuuksia hyvään elämään.

Raskauden aikana äitiysneuvolassa seurataan raskautta ja äidin hyvinvointia, järjestetään synnytys

- ja perhevalmennusta ja tuetaan perhettä vanhemmuuteen valmistautumisessa.

Lastenneuvolassasekä myöhemmin kouluterveydenhuollossa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä sekä tuetaan ja ohjataan perhettä kasvatuskysymyksissä.

Erityispalvelujentuen pariin ohjataan tarvittaessa.
Kasvatus- ja perheneuvolat tukevat perheen hyvinvointia.
Lastensuojelulain ja -toimien tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasa-

painoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseensuojeluun.

Kotipalvelutukee perheen selviytymistä arjessa ja vahvistaa sen voimavaroja.

Vammaisille lapsille ja heidän perheilleen on omat erityispalvelunsa (esim. avustaja-, kuljetus- ja kuntoutuspalvelut).

Varhaiskasvatus, esiopetus, koulu sekä aamu- ja iltapäivätoiminta tukevat vanhempien kasvatustyötä.

Yhteiskunta tukee vanhemmuutta myös taloudellisesti. Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lapsilisä sekä kotihoidontuki mahdollistavat sen, että vanhemmat voivat halutessaan olla kotona, sekä turvaavat perheiden toimeentuloa. Äitiysavustus on mahdollista ottaa joko äitiyspakkauksena tai rahana.

Vanhemmuutta tuetaan myös toimilla, jotka yhteensovittavat työtä ja perhe-elämää. Äitiys- ja isyysloma sekä perhe- ja hoitovapaa mahdollistavat vanhemman läsnäolon kotona. Yhteiskunnantuki kolmannen sektorin toimijoidentyölle (esim. MLL, Väestöliitto, Ensi-ja turva-kotien liitto, Lastensuojelun keskusliitto) täydentää ja vahvistaa julkisen sektorin toimintaa.

3 pistettä

Vastauksessa on esitelty kolmea yhteiskunnan keinoa tukea vanhemmuutta (yleinen perhepoliittinen päätöksenteko, neuvolatoiminta, erityispalvelut, kotipalvelu, varhaiskasvatus sekä koulu, taloudellinentuki, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, kolmannen sektorintuki). Vastaus on paikoin pintapuolinen.

5 pistettä

Vastauksessa on esitelty asianmukaisesti viittä yhteiskunnan keinoa tukea vanhemmuutta.