Mallivastauksia

1)Maailman terveysjärjestön (WHO 2014) arvion mukaan vuonna 2012 ilmansaasteet aiheuttivat noin 7

miljoonan ihmisen menehtymisen. Ilmansaasteet ovatkin merkittävin terveyteen

liittyvistä ympäristötekijöistä. Kehittyneissä maissa keskeisiä ilmansaasteiden lähteitä ovat tieliikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi Euroopasta tuleva kaukokulkeuma.

Ilmansaasteilla tarkoitetaan hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, joilla on haitallisia vaikutuksia terveyteen tai elinympäristöön. Keskeisiä ilmansaasteita ovat pienhiukkaset, otsoni,typen oksidit, hiilivedyt ja hiilimonoksidi.

Pienhiukkaset (läpimitta alle 2,5 mikrometriä) pystyvät tunkeutumaan keuhkoputkiin, keuhkorakkuloihin ja vereen, jonka mukana ne kulkeutuvat edelleen sydämeen, aivoihin, munuaisiin ja maksaan. Ne voivat ai

heuttaa elimistöön kroonisen tulehdustilan, lisätä veren hyytymistaipumusta, vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan ja sydämen sykkeen säätelyyn, valtimoiden supistumisherkkyyteen ja kohottaa

verenpainetta. Pitkäaikainen altistuminen riittäville pienhiukkaspitoisuuksille voi siten aiheuttaa sydän-

ja verisuonitauteja (sydänkohtaukset, aivoverenkierron häiriöt tai aivohalvaukset) sekä hengityselinsairauksia (keuhkoahtaumatauti, keuhkosyöpä). Hiukkaset voivat heikentää munuaisten toimintaa, mikä osaltaan altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Pienhiukkaset on myös yhdistetty kasvaneeseen diabetesriskiin.

Otsonion haitallisin kaasumaisista aineista. Se hapettaa entsyymejä, proteiineja ja rasva-happoja

ja voi korkeina pitoisuuksina tai pitkäaikaisessa altistuksessa vaurioittaa hengitysteitä, aiheuttaa tulehdusta keuhkokudokseen ja nopeuttaa kudoksen ikääntymistä, vaikeuttaa

kaasujen vaihtoa verenkierrossa sekä mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Myös

typen oksiditovat hapettimia, ja ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin. Typen oksidit voivat

supistaa keuhkoputkia, heikentää hengityselimistön puolustus- ja puhdistusmekanismeja,

aiheuttaa hengitystieinfektioita sekä lisätä herkkyyttä muille ärsykkeille (mm. siitepölyt, kylmä ilma).

Hiilivedyt, kuten PAH-yhdisteet ja bentseeni, ovat karsinogeenisia ja voivat aiheuttaa syöpää. Lisäksi ne voivat heikentää keskushermoston toimintaa.

Hiilimonoksidi eli häkä sitoutuu vereen huomattavasti happea tehokkaammin. Siten se aiheuttaa elimistössä hapenpuutetta ja voi pahimmillaan johtaa akuuttiin myrkytykseen ja kuolemaan.

Ulkoilman saasteisiin liittyvätkrooniset ja akuutit sairaudet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia. Ilmansaasteet koettelevat erityisesti riskiryhmiä, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön tauteja tai hengityselinsairauksia sairastavia sekä lapsia, raskaana olevia ja vanhuksia. Suomessaaltistus

on keskimäärin vähäisempää (pienemmät pitoisuudet, altistuksen kesto, yhteisvaikutukset) kuin Kiinassa, minkä vuoksi väestön elinikä lyhenee meillä vähemmän.

3 pistettä

Vastauksessa on eritelty vähintään kaksi keskeistä ulkoilman saastetta (pienhiukkaset, ots

oni, typen oksidit, hiilivedyt, hiilimonoksidi) ja selitetty niiden seurauksia (krooniset ja akuutit

sairaudet, ennenaikaiset kuolemat). Lisäksi vastauksessa on huomioitu jokin yleinen tekijä,

jolla ulkoilman saasteet vaikuttavat elinikään (mm. altistuksen aika, aineiden pitoisuudet,

yhteisvaikutukset, riskiryhmät). Syy-seuraussuhteiden avaaminen jää paikoin niukaksi.

5 pistettä

Vastauksessa on eritelty vähintään kolme keskeistä ulkoilman saastetta ja selitetty näiden

osalta, miten ja millaisia muutoksia (esim. tulehdustila, keuhkoputkien supistuminen) saas-

teet aiheuttavat ihmisen elimistössä ja mitä niistä seuraa. Lisäksi vastauksessa on huomioitu

muutamia yleisiä tekijöitä, joilla ulkoilman saasteet vaikuttavat elinikään. Syy-seuraus-suhteiden tarkastelu on täsmällistä.

2)

a) Tavallisimpia radioaktiivista säteilyä aiheuttavat lähteet Suomessa ovat maaperästä lähtöisin oleva

radon, luonnon taustasäteily, jota tulee kehosta, maaperästä ja avaruudesta sekä lääketieteellisten

tutkimusten ja hoidon aiheuttama säteily. Nämä säteilylähteet tuottavat ionisoivaa säteilyä.

Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy maaperässä uraanin hajoamistuotteena. Radonia on

ma assamme joillakin alueilla enemmän kuin muualla.Radonin aiheuttama säteilyaltistus on noin

puolet koko radioaktiivisesta säteilystä.

Ns.luonnon taustasäteily koostuu avaruudesta tulevasta ns. kosmisesta säteilystä, kehossa olevien

aineiden säteilystä sekä maaperän ja rakennusaineiden radioaktiivisten aineiden säteilystä. Tämän

säteilyn osuus kokonaisuudesta on noin kolmannes.

Lääketieteellisten tutkimusten ja sädehoidon aikana ihminen altistuu myös ionisoivalle säteilylle,

jonka osuudeksi on arvioitu noin 15%. Tämäkään altistus ei jakaudu tasaisesti kaikille, vaan jotkut ihmiset saavat huomattavasti muita suurempia määriä säteilyä.

Ydinvoimalaonnettomuudet voivat lisätä luonnon taustasäteilyä pitkäksi aikaa, mutta niiden erillistä vaikutusta ei ole helppoa arvioida. Tshernobylin onnettomuus lisäsi lyhytaikaisesti säteilyaltistusta Suomessa noin 5%, mutta nyt vaikutus on häviävän pieni, eikä se erotu taustasäteilystä.

Ionisoimatonta säteilyä tuottavat erityisesti aurinko, mutta myös monet sähkölaitteet ja voimajoh-

dot, joiden ympärille syntyy sähkömagneettisia kenttiä. Keinotekoiset säteilylähteet, joiden avulla tuotetaan esim. UV-säteilyä (solariumit) ovat yksi säteilylähde.

Auringosta tulee näkyvän valon lisäksi voimakasta lämpösäteilyä ja terveyden kannalta myös hai-

tallista ultraviolettisäteilyä. UV-säteily jaetaan usein aallonpituuden mukaan UVA, -B ja –C –

säteilyyn. Viimeksi mainitusta vain niukasti pääseeilmakehän läpi maan pinnalle. Ilmakehän ns.

otsoniaukot läpäisevät UV-säteilyä enemmän kuin normaali ilmakehä. UV-altistus on siten kasva-

massa.

Monet sähkölaitteet aiheuttavat ympäristöön säteilyä. Näistä voimajohtojen vaikutuksia on tutkittu

ja pidetty säteilyn vaaraa mahdollisena, joten niiden läheisyyteen rakentamista on rajoitettu.

WHO:n asiantuntijapaneeli ja säteilyturvakeskus on myös varotoimenpiteenä antanut ohjeita mm.

matkapuhelimien käytöstä, vaikka näyttöä niiden säteilyn aiheuttamista vaikutuksista on edelleen

niukasti.

2 pistettä

Vastauksessa on esitelty vähintään kaksi lähdettä pintapuolisesti. Kolme pistettä edellyttää että

lähteitä on esitelty monipuolisesti.

7b)
Ionisoiva säteily voi vahingoittaa elävien solujen perimää ja tuottaa mutaatioita. Mutaatiot voivat

johtaa solun kuolemaan tai aiheuttaa mm. syöpäsairauksia. Pienet säteilyannokset lisäävät vaaraa

vain vähän, mutta vaikutukset voivat kertyä pitkän ajan kuluessa. Suuret säteilyannokset voivat olla

välittömästi kuolemankin aiheuttavia (pommit, onnettomuudet).

Radonin tärkein terveysvaikutus on keuhkosyövän vaaran lisääntyminen. Vaara on suurempi niillä

alueilla, joilla radonia on paljon ja tupakoivien riski on moninkertainen. Arvioidaan radonin aiheut-

tavan noin 200 keuhkosyöpää vuosittain Suomessa. Radonia vastaan voidaan suojautua rakennus-

tekniikan avulla.

Luonnon taustasäteilyn terveysvaikutuksia on vaikeaa arvioida vertailuryhmien puuttuessa. Mm.

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama lisä säteilyssä on ollut mahdollista arvioida,

mutta sen tuottama syöpävaaran lisäys on ollut vähäinen.

Terveydenhuollossa käytetyn säteilyn, esim. naisille tehtävän mammografiaseulonnan aiheuttaman

säteilyn on laskettu hieman lisäävän syöpävaaraa, mutta määrä on mitätön verrattuna tutkimuksista

saatavaan hyötyyn. Sädehoidon aikana osa elimistöstä altistetaan suhteellisen suurille säteilymääril-

le, joista aiheutuu haittaa usein myös ympäröiville kudoksille, mutta tässäkin hyödyt ovat haittoja

suuremmat.

Auringon ja solariumlaitteiden tuottama UV-säteily lisää ihosyövän vaaraa. Ihon polttaminen lapse-

na auringossa moninkertaistaa melanoomariskin keski-iässä. Joissakin maissa solariumit aiheuttavat

lähes 10% ihosyövistä. Voimakas UV-säteily voi aiheuttaa silmän sarveiskalvon tulehduksen (lumi-

sokeus) ja pitkäaikainen säteilyaltistus myös harmaakaihiin johtavia vaurioita. Pienellä määrällä

UV-säteilyä on myös myönteisiä vaikutuksia.

Sähkömagneettiset kentät aiheuttavat mm. kudosten lämpenemistä ja vaikuttavat hermoston toimin-

taan. Vaikka näyttö biologisista ja terveysvaikutuksista on toistaiseksi ristiriitaista, on Säteilyturva-

keskus Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen (IARC) suositusten perusteella määrittänyt varotoimia mm. voimajohtojen läheisyyteen rakentamisesta ja matkapuhelimen käytöstä.

2 pistettä

Kuvailtu ja perusteltu säteilyn terveysvaikutuksia kahdesta lähteestä. Kolme pistettäsaa esittele-

mällä ja perustelemalla asianmukaisesti kolmen lähteen terveysvaikutuksia.

Lisäansioita: Vastauksessa on osattu erottaa ja esitellä ionisoiva säteily ja ionisoimaton

3)

Täsmällinen arviointi ilmaston lämpenemisen mahdollisista terveysvaikutuksista on haasteellista.

Tutkijat ovat kuitenkin arvioineet lämpenemisen vaikuttavan esimerkiksi seuraavasti terveyteen:

∑ Helleaaltoihin liittyy lisääntynyt kuolleisuus ja sairastavuus. Ilmaston lämpenemisen myötä

helteitä voi esiintyä uusilla alueilla. Kuumuus aiheuttaa ääreisverisuoniston laajenemista kehon jäähdytyksen lisäämiseksi. Tämä lisää sydämen kuormitusta, ja etenkin vanhukset jasydän-

ja verisuonitaudeista kärsivät ovat riskiryhmässä. Tällöin myös kehon kyky sietää infektioita heikkenee, mikä voi lisätä sairastumista ja kuolleisuutta.

∑ Toisaalta kuolleisuus ja sairastavuus voi vähentyä kylmillä alueilla sään muuttuessa lauhkeammaksi.

Kylmä aiheuttaa ihon jäähtymistä, verenpaineen nousua ja alentaa ihon im-

muunijärjestelmän toimintaa. Kylmästä voi seurata muun muassa sydänvaivoja, hengitystietulehduksia ja infektioita.

∑ Tautien leviäminen
o malariaa kuljettavien sääskien arvioidaan leviävän huomattavaan osaan Yhdysvaltoja ja etelä-Eurooppaa. Sääskien toukat kehittyvät lätäköissä ja vesistöissä, ja niiden leviäminen on sidoksissa lämpötilaan ja kosteuteen.

o Toisaalta lämpötilan nousu kuivilla alueilla voi vähentää malariaa sääskien elinolosuhteiden huonontuessa.

o punkit leviävät laajemmalle, myös niiden populaatio voi kasvaa talvien leudontuessa. Punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

o Lämpöherkät tartuntataudit kuten elintarvikkeiden aiheuttamat infektiot (mm. salmonella) voivat levitä mikrobien elinolosuhteiden paranemisen myötä.

∑ Satoisuuden muutokset:

Toisilla alueilla satoisuus voi kasvaa, riittävä ravinnonsaanti on perusedellytys terveydelle.

∑ Toisilla alueilla sadot huononevat. Lämpenemisen myötä monilla jo nyt nälänhädästä kärsivillä alueilla tilanne saattaa huonontua. Kuivuus aiheuttaa satomenetyksiä, ja aliravitsemusaltistaa monille terveysongelmille.

∑ Nälänhätä voi aiheuttaa pakolaisuutta, slummiutumista (pakolaisleirit/slummit ovat usein

epähygieenisiä ja sairaudet leviävät helposti), psyykkisiä ongelmia ja eriasteisia konflikteja jotka voivat lisätä mm. kuolleisuutta, vammautumisia, psyykkisiä ongelmia

∑ Siirtolaisuus (mm. elintarvikkeiden ja veden saatavuus, merenpinnan kohoaminen): suurten

väestöjen muuttaminen uusille alueille voi kiihdyttää infektiotautien leviämistä, koska vastustuskyky mikrobeille on erilaista eri väestöissä. Väestöjen muuttoliike voi aiheuttaa terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvaa painetta jolloin esimerkiksi hoitoon pääseminen voi viivästyä.

∑ Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen: esimerkiksi kuivuus, myrskyt, pyörremyrskyt, hyökyaallot ja tulvat voivat aiheuttaa kuolemien, vammautumisten ja tautien lisääntymisen (epähygieeniset olot, fyysiset loukkaantumiset luonnonvoimien riepottelussa, psyykkiset ongelmat)

∑ Lämpimät ilmat vaikuttavat ulkona vietettyyn aikaan ja vaatevalintoihin, mikä voi lisätä UV-säteilylle altistumista ja kasvattaa ihosyöpien esiintyvyyttä.Toisaalta esim. Suomen kaltaisessa maassa lisääntynyt mahdollisuus ulkona olemiseen voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen fyysiseen terveyteen (mm. ihosairauksien hoito/UV-säteily), psyykkiseen terveyteen(esim. koettu vireys) ja sosiaaliseen terveyteen (mm. yhdessäolo)

∑ Juomaveteen liittyvät ongelmat:Rankkasateet ja tulvat lisääntyvät ja saastuttavat juomavettä

(viemärien tulviminen, putkirikot, kaivojen likaantuminen) ja kasvattaa koleran ja muiden ripulitautien riskiä. Makean veden puute (vuoristojäätiköiden sulaminen ja meren pinnan

nouseminen)

∑ Vesien lämpeneminen voi aiheuttaa haitallisten leväkukintojen lisääntymistä, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi ihottumaa, vatsavaivoja, kuumeilua

∑Kasvillisuusvyöhykkeiden leviäminen ja kasvukauden pidentyminen voi tehdä allergiakausista pidempiä ja uusia allergisoivia lajeja voi ilmaantua.

∑ Huolet ja pelot voivat lisääntyä sekä usko tulevaisuuteen heiketä, mikä voi aiheuttaa stressiä ja psyykkisiä ongelmia.

3pistettä

Vastauksessa on kuvattu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia ihmisten terveyteen 3-4 vaikutusme-

kanismin (pampulat) kautta. Vaikutusmekanismien kuvaaminen on pintapuolista.

5 pistettä

Vastauksessa esitellään vähintään 5 vaikutusmekanismia. Vaikutusmekanismeja on tarkasteltu vähintään kahden terveyden ulottuvuuden suhteen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen).

8 pistettä

Vastauksessa esitellään monipuolisesti (vähintään 6-7 pampulaa) ilmaston lämpenemisen vaikutus-mekanismeja huomioiden kaikki kolmeterveyden ulottuvuutta. Lisäksi vastauksessa esitellään sekä

myönteisiä että kielteisiä terveysvaikutuksia. Vaikutusmekanismit ovat kuvattu asianmukaisesti ja

oivaltavasti (suorat ja epäsuorat vaikutusmekanismit).

Lisäansioita:

Vastauksessa on kriittistä otetta, huomioidaan esim. ilmaston lämpenemisen terveysvaikutusten

täsmällisen arvioinnin vaike