• Lukijan on aina saatava selville, onko kyse pohjatekstistä vai kirjoittajan omista ajatuksista. 
• Mitkä ajatukset ovat pohjatekstistä? Mitkä ovat omia ajatuksiasi, omia mielipiteitäsi ja esimerkkejäsi?
• Jos käytät pohjatekstiä, se on merkittävä asianmukaisesti, muutoin on kyse plagioinnista.
• Anna aineistosta tarkat tiedot, kun käsittelet sitä tekstissäsi ensimmäisen kerran. Tiivistä ensimmäiseen viittaukseen myös tekstin pääsisältö. 
• Pohjatekstiin viitataan yleensä preesensissä. (Esim. Huttunen kertoo/ kiistää /kuvailee - -.)
• Jos pohjatekstistä viittauksessa esiin nostetussa kohdassa puhuu joku muu kuin kirjoittaja (esim. haastateltu), se on tehtävä viittauksessa selväksi. (Esim. Artikkelissa esitellyn tutkimuksen mukaan – – , Koposen haastattelemat aktivistit toivovat – – .)
• Viittaa tiiviisti niin, että oma tekstisi pysyy sujuvana. Suosi referointia, älä sitaatteja. 
• Selosta aineistojen ajatuksia riittävästi lukijallesi, niin että hänen on helppo seurata ajatuksiasi. 
• Viritä omaa ajatteluasi aineistojen avulla, älä tyydy vain toistamaan aineistojen ajatuksia. 

Kirjoitustaidon esseessä

• annettuun pohjatekstiin täytyy viitata tarkasti eli kertoa kaikki lähdetiedot. (Katso alla olevat kohdat 1. – 5.)
• oletuksena on, että esseesi lukija ei ole lukenut pohjatekstiä, joten pohjatekstiä täytyy selostaa jonkin verran.

Lukutaidon vastauksessa

•  ensimmäisessä viittauksessariittää ylimalkainen lähdetietojen esittely: Riitta Vainion kolumnissa on tehokaita retorisia keinoja.
• oletuksena on, että vastaustekstisi lukija on lukenut pohjatekstin, joten aineiston sisältöä ei tarvitse referoida siten kuin kirjoitustaidon esseessä.

ENSIMMÄINEN VIITTAUS POHJATEKSTIIN KIRJOITUSTAIDON ESSEESSÄ

=> kerrotaan kaikki lähdetiedot

1. kirjoittajan koko nimi ja arvo tai ammatti (esim. fysioterapeutti Juha Jakkara) => Arvo tai ammatti antaa tietoa siitä, voiko pohjatekstin kirjoittajaan luottaa.
2. tekstilaji (esim. uutinen, kolumni, runo, mainos, uutiskuva) => Tekstilaji kuvaa sitä, miten tekstiin tulisi suhtautua. Esim. satuun suhtaudutaan eri tavalla kuin uutiseen.
3. pohjatekstin otsikko tai lähdeteoksen nimi => Otsikko kertoo usein tekstin keskeisen sisällön.
4. julkaisupaikka (esim. Juoksija, Helsingin Sanomat, Nelliinan vaatehuone -blogi) => Julkaisupaikka voi antaa lisätietoa esimerkiksi siitä, mitä arvoja tekstin taustalla on. Esim. Suomen Luonto -lehdessä on tekstejä, joiden taustalla on luonnon arvostaminen.
5. julkaisuaika (esim. 7/2014 tai 12.4.2011) => Eri ikäisiin teksteihin suhtaudutaan eri tavoin. Esim. sota-ajan uutisvälitys ei ollut aivan puolueetonta.

Kaikkia ensimmäisen viittauksen tietoja ei tarvitse sulloa samaan virkkeeseen!

Esimerkkejä ensimmäisistä viittauksista pohjatekstiin:

Esim. 1

Fysioterapeutti Juha Jakkara kirjoittaa urheiluvammojen hyvästä hoidosta. Hänen artikkelinsa Kylmää vai kuumaa kipuun? on ilmestynyt Juoksija-lehdessä 2/2012.

• Koneella kirjoitettaessa otsikon tai teoksen nimen voi kursivoida.
• Käsin kirjoitettaessa tai Abitissa otsikon tai teoksen nimen voi erottaa muusta tekstistä lainausmerkeillä, jos selvyys sitä vaatii. Näin toimitaan nykyisin harvoin.

Esim. 2

Fysioterapeutti Juha Jakkara kirjoittaa urheiluvammojen hyvästä hoidosta. Hänen artikkelinsa Kylmää vai kuumaa kipuun? (Juoksija 2/2012) esittelee kaksi tapaa suhtautua urheiluvammoihin.

Esim. 3 (viitataan kokonaisteokseen!)

Tutkija Jesse Majava on seurannut vuosien ajan apinoiden elämää. Hyvin paljon mölyä tarhassa -väitöskirja (2012) esittelee apinoiden sosiaalisia suhteita eläintarhoissa.

• Kokonaisteokseen viitattaessa ei yleensä esitellä julkaisupaikkaa. Julkaisuaika eli julkaisuvuosi merkitään sulkuihin teoksen nimen perään.

NETTILÄHTEET:

• Nettilähteistä on tapana mainita koko www-osoite ja päivämäärä, jolloin teksti on luettu.

Artikkelissa "Peetu ja Mineakin joukkoon - nämä lasten nimet suosikkeja 2012" (<http://terve.fi/vauvaika/peetu-ja-mineakin-joukkoon-nama-lasten-nimet-suosikkeja-2012&gt;, luettu 24.3.2013) listataan Väestörekisterikeskuksen tutkimuksen perusteella Suomen suosituimmat nimet vuodelta 2012.

Huom! Eri lähteissä kuitenkin nettiviittauksista on erilaisia ohjeita, eikä kaikissa suosita koko osoiterivin merkitsemistä viittaukseen.

VIDEOON VIITTAAMINEN: 

- Määrittele videon laji (esim. mainos, videoblogipostaus, lyhytelokuva, puhe). Mieti, miten laji vaikuttaa katselutapaasi, analyysivälineisiin ja aineiston käyttöön esseessäsi.
- Nimeä video jollain tapaa.
- Referoinnissa puhekieli yleiskielistetään, sitaateissa käytetään puhekieltä.
- Muista, että virkkeitä voi lyhentää sitaateissa osoittamalla poisto kahdella ajatusviivalla ( - -).
- Kohtaa, josta lainaus on otettu, ei tarvitse merkitä minuuteilla. 

MYÖHEMMÄT VIITTAUKSET POHJATEKSTIIN SEKÄ LUKUTAIDON VASTAUKSESSA ETTÄ KIRJOITUSTAIDON ESSEESSÄ

• Kun viitataan uudelleen samaan pohjatekstiin, kaikkia viittaustietoja ei enää toisteta.
• Myöhemmissä viittauksissa on kaksi toimintatapaa:

1. Pohjatekstiä selostetaan omin sanoin.

• Tällöin kirjoittajan on pidettävä huolta siitä, että lukija ymmärtää, kenen tiedosta on kyse.

Esim. Jakkara muistuttaa, että saunaa palautumiskeinona on käytetty Suomessa aina.

• Myöhemmissä viittauksissa kirjoittajaan viitataan sukunimellä, ei koskaan etunimellä.
• Huom! Epäsuorassa selostamisessakin on useita eri tapoja sanoa sama asia:
• Möttönen arvelee, että nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.
• Möttösen mukaan nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.
• Möttönen on sitä mieltä, että nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.

Huom! Aineistoesseessä epäsuora selostaminen on tavallisempaa kuin suora lainaaminen.

1. Pohjatekstiä lainataan suoraan.

• Tällöin kyseessä on sitaattilaina.
• Sitaattilaina erotetaan aina muusta tekstistä lainausmerkeillä.
• Lainausmerkkien sisällä olevaa tekstiä ei saa muuttaa mitenkään, vaan sen on oltava samassa muodossa kuin pohjatekstissä.

1. a) Kokonaisen virkkeen lainaaminen

=> Myös virkkeen loppupiste lainataan (tulee lainausmerkkien sisään)

Esim. 1. Majava toteaa: ”Tarha-apinoiden käytöksessä on samoja piirteitä kuin luokassa oleilevien opiskelijoiden käytöksessä. ”

Esim. 2. ”Tarha-apinoiden käytöksessä on samoja piirteitä kuin luokkahuoneessa oleilevien opiskelijoiden käytöksessä” , toteaa Majava.

• Jos johtolause on lainauksen jälkeen, se erotetaan pilkulla, joten ei tarvitse miettiä, mihin piste tulee.

1. b) Vajaan virkkeen lainaaminen

=> Jos virkkeessä on kirjoittajan oma aloitus, loppuun tulee piste lainausmerkkien ulkopuolelle.

Esim. 1. Majavan mukaan opiskelijoita ei voisi erottaa apinoista, ”jos heidät [opiskelijat] teljettäisiin tarhaolosuhteisiin” .

• Huomaa pisteen sijainti lainausmerkkien ulkopuolella.
• Jos kirjoittajan on tarpeen laittaa jokin selittävä lisäys esim. lainauksen pronomini-ilmaukseen, se laitetaan hakasulkeiden sisään.

Huomaa! Ajatusviiva poiston merkkinä

Useiden sanojen pois jättäminen osoitetaan kahdella ajatusviivalla, joiden välissä on välilyönti. Loppupiste kirjoitetaan ajatusviivaan kiinni.

Esim. 1. “– – kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä – –.”

• Ajatusviivan voi tuottaa Mac-ohjelmissa näppäilemällä Alt ja yhdysmerkki, Windows-ohjelmissa näppäilemällä Alt ja numeronäppäimistöstä 0150. Eri tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelmissa on lisäksi omat keinonsa ajatusviivan tuottamiseen. Ellei ajatusviiva jostain syystä ole käytettävissä, sen voi esimerkiksi tekstiluonnoksissa korvata yhdysmerkillä, jonka molemmin puolin on välilyönti.
• Kahdella ajatusviivalla voi osoittaa, että on poistettu kokonainen virke tai useampia virkkeitä tai pitempikin jakso. Etenkin tällaisissa tapauksissa poistoa osoittavat ajatusviivat merkitään usein hakasulkeisiin.

Esim. 1. “Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kult- tuurin tuntemusta. – – Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.”

Esim. 2. “Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kult- tuurin tuntemusta. [– –] Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.”

MUUTA:

• kaunokirjallisuudessa voit tarvita vielä muitakin merkintätapoja. Esimerkiksi säeraja merkitään / ja säkeistöraja //.

RAUTALANKAOHJEET SITAATTIEN VÄLIMERKITYKSESTÄ:

Ole tarkkana välimerkityksessä:

Maija sanoi: ”Nyt siellä alkaa sataa.”

”Pian tulee sade”, Maija arveli.

”Tuleekohan pian sade?” Maija pähkäili.

”Huomenna taatusti sataa! ” Maija tokaisi.

”Huomenna varmaan sataa”, Maija arveli, ”sillä olen menossa Linnanmäelle.”

”Huomenna varmaan sataa”, Maija arveli ja jatkoi: ”Olen menossa Linnanmäelle.”

Älä sekoita sitaattia ja epäsuoraa selostamista:

Hän huusi, että: ”Tulkaa pian tänne!”

Möttösen mukaan: ”Kännykänkäyttö oppitunneilla on lisääntynyt.”

Älä jatka omaa lausetta sitaatin jälkeen, jos sitaattia edeltää kaksoispiste:
Maija sanoi: ”Nyt siellä alkaa sataa.” eikä hän lähtenytkään ulos vaan odotti poutaa.

Sivulause ei käy johtolauseeksi:

Kuten Möttönen arvelee: ”Kännykänkäyttö oppitunneilla on lisääntynyt.”