Miten mainos vaikuttaa?

Mainos on vaikuttamaan pyrkivää viestintää, jonka tavoittena on edistää palvelujen tai tuotteiden myyntiä. Mainoksen tehtävänä on herättää kuulijan, lukijan tai katsojan mielenkiinto, minkä voi tehdä kuvan, äänen tai kielen avulla. Mainokset lupaavat kuluttajalle jotain joko suoraan tai epäsuorasti. Usein mainostettava tuote liitetään osaksi tietynlaista elämäntapaa tai kertomusta. Näin mainokseen tulee erilaisia piilomerkityksiä, jotka huomaa vain aktiivisesti tarkkailemalla niitä.

Keskeistä mainoksessa on tuotteen tai yrityksen logo eli tuotemerkki, joka omalta osaltaan voi herättää ajatuksen tuotteen kalleudesta ja arvosta. Jos tuote on tunnettu, logo voi olla pienemmällä. Sen sijaan uutta tuotetta markkinoidessa esitetään logo isompana, jotta se jäisi kuluttajien mieliin.

Mainoskieli pyrkii tehokkuuteen ja iskevyyteen. Sille on tyypillistä slogan eli iskulause, joka tiivistää tuotteen tai palvelun tärkeimmän lupauksen. Hyvä slogan jää mieleen ja muuttuu kaikkien tuntemaksi hokemaksi. Tällainen voisi olla esimerkiksi urheiluvaatteita ja -tarvikkeita myyvän Niken Just do it tai suomalaisen puhelinoperaattorin Elämä on.

Mainos argumentoi kielellisesti muun muassa näillä keinoin:

  • huumori
  • sanaleikit, kielikuvat ja vertaukset
  • tutut sanonnat uusissa merkityksissä
  • toisto
  • positiivisia mielikuvia herättävät adjektiivit
  • tunneperäiset ja murteelliset sanat
  • asiantuntijoiden lausunnot ja käyttäjien kokemukset


Mainoskuva

Kuvalla on keskeinen rooli mainonnassa. Kuva havainnollistaa tekstin väittämää. Mainoskuvat luovat mielikuvia ja ovat usein tarkoituksellisesti monitulkintaisia. Ne sisältävät monesti symboliikkaa, joka tarkoittaa sitä, että varsinaisen aiheen lisäksi kuvalla on toinen, symbolinen merkitys. Esimerkiksi tie voi merkitä vapautta ja eteenpäin menoa. Mainoskuvan kohdalla on hyvä kysyä, miten ja millaisena tuote tai palvelu kuvassa esitetään.

 

Mainoksissa käytetään usein stereotypioita eli yleistyksiä. Stereotyyppisissä vastakohtapareissa toisesta kerrotaan positiiviseen, toisesta negativiiseen sävyyn. Usein käytettyjä vastakohtapareja ovat esimerkiksi nykyaikainen - vanhanaikainen, nuori - vanha ja suomalainen - ulkomaalainen. Stereotypioita käytetään myös eri ikäryhmien ja ammattien esittämisessä: isoäidit ovat pullantuoksuisia, nuoret kapinoivia ja sairaanhoitajat ystävällisiä ja huolehtivaisia naisia.

Mainoskuvissa henkilöhahmot ovat tärkeitä. Ne toimivat tuotteen suosittelijoina ja käyttäjinä. Mainoskuvia katsoessa pitää pohtia, mitä mielikuvia ne pyrkivät liittämään tuotteeseen tai palveluun.


Lisätietoa saadaksesi voit katsoa
YLE:n Mediakompassin videon mediasta ja mainnonnasta:
https://areena.yle.fi/1-1680245

Voit katsoa myös Prezi-esityksen mainoksista. Lopussa on tietoa myös vastamainoksista:
https://prezi.com/mhduicf0umbs/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share