1. 
Ensin ositus, jossa puolisoiden avio-osaksi tulee 21 250€ (50 000€-15 000€/2). Hilkka saa tasinkona 6 250€, joka lisätään hänen 15 000€:n omaisuuteen, niin avio-osaksi tulee 21 250€
Erkin avio-osa jaetaan perinnönjaossa siten, että Erkin avio-osasta 21 250€ saa rintaperillinen Kirsti puolet eli 10 625€ ja rintaperillisen sijaisperijänä puolet saa Saila, Lasse-vainajan tytär. Molemmat siis saavat 10 625€
Liisa "ei kuulu sukuun" eikä saa pesästä mitään. 

3.
Leski saa koko perintön omistusoikeuden, eli hän voi vapaasti määrätä tilasta, esim. hän voi jopa myydä kotitilan kuulematta miehen sukulaisia. Veljen leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta testamentata mieheltään perimäänsä omaisuutta. 
Lesken kuoleman jälkeen pesästä tulee erotella veljeltä peritty osuus, joka jaetaan veljen suvun perillisille. Lesken oma osuus jaetaan hänen sukunsa perillisille. 

4.
Puolisolla on oikeus testamentata avio-oikeusosuutensa eli se osa omaisuudesta, mikä kuoleman jälkeen tehtävässä osituksessa tulee hänen osuudekseen. Tästä vähennetään kuitenkin lakiosana rintaperillisille kuuluva lakiosa, edellyttäen, että rintaperilliset vaativat lakiosaansa. Toisen puolison suostumusta ei testamenttaamiseen vaadita. 
Jos saman henkilön allekirjoittamia testamentteja on useita, viimeksi laadittu pätee. 

6. 
A:n perittävä omaisuus muodostui seuraavasti: 620 000€ : 2 = 310 000€ = A:n perintö
A:n isän kirjoittama paperi ei täytä laissa testamentille eikä hätätilatestamentille asetettuja vaatimuksia, minkä vuoksi kyseisellä tahdonilmaisulla ei mitään oikeudellista vaikutusta. Perinnönjaossa siis noudatetaan lakimääräistä perinnönjakautumista.

11.
a) kuolinpesän osakkaat, pesänselvittäjä, testamentin toimeenpanijatai henkilö, jonka hallussa pesä on, ovat velvollisia järjestämään perunkirjoituksen
b) perunkirjoitus tulee pitää kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta
c) perunkirjoitukseen on kutsuttava pesän osakkaat sekä eloonjäänyt puoliso, vaikka hän ei olisikaan pesän osakas
d) Kuoleman jälkeen siirtyvät vainajan oikeudet ja velvollisuudet perillisille sekä mahdollisille testamentinsaajille. Tapahtuu ns. yleisseuraanto, jonka mahdollistamiseksi tulee vainajan oikeusasema selvittää perunkirjoituksessa.
e) Perunkirja annettava kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta Veronhallinnolle. Käytännössä vainajan kotikunnan verotoimistolle. Lisäksi perunkirjaan voidaan saada maistraatissa vahvistus sille, että kaikki pesäosakkaat on merkitty perukirjaan. Perunkirjaan liittyvä aineisto esitetään maistraatissa vahvistamista varten. Tähän kuuluu mm. sukuselvitykset, aikaisemmat perukirjat ja testamentti. 

17.
a) Jos aviopuolisoilla ei ole lapsia, Liisaa verotetaan lain II veroluokan mukaisesti avopuolisona. Perintö ja lahjaverolain mukaisesti hän on tällöin velvollinen maksamaan veroa 100 000€ perinnöstä 20 500€

Laskukaava: 8 900€ + 11 600€ (100 000€ - 60 000€ x 29%) = 20 500€

Jos aviopuolisoilla olisi lapsia verotettaisiin Liisaa I veroluokan mukaisesti. Tällöin Liisa saisi tehdä puolisovähennyksen 90 000€. Koska veroa maksetaan vasta 20 000€ perinnöstä, veroa ei menisi lainkaan. 

b) Oletetaan, että osituksessa ei ole muuta omaisuutta kuin asunto. Silloin Liisa saa puolet asunnon arvosta avio-osana ja toisen puolen hän perii. Tällöin 90 000€ suuruisen puolisovähennyksen jälkeen ei Liisalle jää perintöverotuksessa verotettavaa tuloa.