Lue teksti.

Hyvinvointi ei jakaudu tasan
Maailma on nykyisin monin tavoin parempi paikka kuin aiemmin. Entistä harvempi ihminen elää äärimmäisessä köyhyydessä, lapsia kuolee aikaisempaa vähemmän ja yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Ihmiset elävät keskimäärin entistä pidempään, ja yhä useampiin vaikeisiin sairauksiin on kehitetty lääke tai rokote.
Toisaalta Suomessa ja muualla maailmassa on edelleen paljon köyhyyttä, kärsimystä ja epätasa-arvoa. Vaikka ihmiset syntyvät erilaisiin olosuhteisiin, kaikki tarvitsevat elääkseen ja selviytyäkseen samoja asioita: vettä, ruokaa, suojaa ja vaatteita. Näitä kutsutaan perustarpeiksi.
Miten maailmaa voisi muuttaa niin, että kaikkien perustarpeet toteutuisivat? Mitä muuta ihminen tarvitsee voidakseen hyvin ja ollakseen onnellinen?

Riittääkö ruoka kaikille?
Riittävä elintaso on ihmisoikeus. Tämä tarkoittaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus esimerkiksi ravintoon, terveydenhuoltoon, kotiin ja hyviin elinoloihin. On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden elämässä tämä oikeus ei toteudu. Osa ihmisistä elää valtavassa rikkaudessa, toiset äärimmäisessä köyhyydessä.
Taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy jatkuvasti. On arvioitu, että vuonna 2030 yksi prosentti maailman rikkaimmista ihmisistä omistaa kaksi kolmasosaa kaikesta varallisuudesta. Köyhyys koskee myös monia suomalaisia: vuonna 2017 useampi kuin joka kymmenes suomalainen eli suhteellisen köyhyysrajan alapuolella eli selvästi vähemmällä rahalla kuin keskivertosuomalainen.
Vaurauden lisäksi myös ruoka jakautuu maailmassa epätasaisesti. Näin ei tarvitsisi olla, sillä ruoka saataisiin tutkimusten mukaan riittämään kaikille. Suurimpia syitä ruokapulaan ovat ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit ja väestönkasvu. Paljon on myös kyse ihmiskunnan valinnoista: viljelläänkö pelloilla rehua lihakarjaa varten vai ihmisille kelpaavia ruokakasveja?

Tuoko raha onnea?
Maailman rikkaimmat ihmiset eivät ole välttämättä maailman onnellisimpia. Tutkimusten mukaan tietyn elintason saavuttamisen jälkeen raha ei nimittäin juuri lisää onnellisuutta. Esimerkiksi Kenian maasai-heimon jäsenillä ei ole suuria rikkauksia, mutta he ovat keskimäärin yhtä onnellisia kuin neljäkymmentä rikkainta amerikkalaista. Lopulta eniten onnellisuutta lisäävätkin usein läheiset ihmissuhteet ja tunne siitä, että elämällä on merkitystä.

Hyvinvointia voidaan jakaa
Köyhyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma, sillä se aiheuttaa paljon turvattomuutta, hätää ja syrjäytymistä. Moni köyhyydessä elävä kokee voimattomuutta ja itsekunnioituksen puutetta. Masentunut, toivoton tai nälkäinen ihminen ei kykene samanlaisiin ponnisteluihin kuin hyvinvoiva ja koulutettu.
Köyhyyden kierteen katkaiseminen on vaikea yhteiskunnallinen tehtävä, joka vaatii epäitsekkäitä toimia ja ratkaisuja. Päättäjien on tehtävä päätöksiä, joilla edistetään kaikkien mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen ja muuhun hyvinvointiin.