Henkilö ja perhe
TEHTÄVÄ Lapsen asema perheessä
Mikko ja Tuuli ovat aviopari. Heidän kanssaan asuu neljä lasta: Liisa, Tapio, Lasse ja Jere. Liisa on Mikon ja Tuulin lapsi, Tapio adoptoitu ja Lasse sijoitettu lapsi. Jere on Mikon lapsi hänen edellisestä avioliitostaan. Miten lasten oikeudellinen asema perheen jäsenenä eroaa toisistaan?
a) Liisa on biologinen lapsi, eli hänellä on perimysoikeus Mikkoon & Tuuliin. Näkyy siten, että rintaperillisenä Liisalla oikeus lakiosaan.
b) Tapio on adoptoitu lapsi --> hänellä on samat oikeudet kuin biologisella lapsella. Kuuluu ottovanhempiensa sukuun, saa elatuksen & on oikeutettu perimään heidät. Biologisiin sukulaisiin ei siteitä juridistisessa mielessä.
c) Lasse on sijoitettu lapsi eli hänelle tulee antaa jokapäiväinen elatus ja turva, mutta juridistinen suhde biologisiin vanhempiin säilyy eli hän perii biologiset vanhempansa. On mahdollista että sijoitus ei ole pysyvä vaan lapsi palautetaan mahdollisuuden tullessa biologisille vanhemmille.
d) Jere on Mikon lapsi ja hänen biologinen äitinsä ei ole Tuuli, jolloin Jerellä ei ole juridistista suhdetta Tuuliin ja hän ei peri Tuulia. Jeren huoltajana toimii Mikko ja mahdollisesti myös Jeren biologinen äiti, jos avioerossa on sovittu yhteishuoltajuudesta.
a) Liisa on biologinen lapsi, eli hänellä on perimysoikeus Mikkoon & Tuuliin. Näkyy siten, että rintaperillisenä Liisalla oikeus lakiosaan.
b) Tapio on adoptoitu lapsi --> hänellä on samat oikeudet kuin biologisella lapsella. Kuuluu ottovanhempiensa sukuun, saa elatuksen & on oikeutettu perimään heidät. Biologisiin sukulaisiin ei siteitä juridistisessa mielessä.
c) Lasse on sijoitettu lapsi eli hänelle tulee antaa jokapäiväinen elatus ja turva, mutta juridistinen suhde biologisiin vanhempiin säilyy eli hän perii biologiset vanhempansa. On mahdollista että sijoitus ei ole pysyvä vaan lapsi palautetaan mahdollisuuden tullessa biologisille vanhemmille.
d) Jere on Mikon lapsi ja hänen biologinen äitinsä ei ole Tuuli, jolloin Jerellä ei ole juridistista suhdetta Tuuliin ja hän ei peri Tuulia. Jeren huoltajana toimii Mikko ja mahdollisesti myös Jeren biologinen äiti, jos avioerossa on sovittu yhteishuoltajuudesta.
TEHTÄVÄT 23,25,29,31
23.
Solminta:
> Avioliitto solmitaan siviili- tai kirkollisella vihkimisellä. Molempien osapuolten tulee olla yhtäaikaa läsnä ja vastata myönteisesti vihkijän kysymykseen halusta mennä toistensa kanssa avioliittoon. Vähintään 2 todistajaa läsnä.
> Avoliiton solmintaa ei ole määritelty laissa mitenkään, katsotaan alkavan, kun parisuhteen osapuolet muuttavat asumaan yhteistalouteen solmimatta avioliittoa tai rekisteröimättä parisuhdetta.
> Rekisteröity parisuhde solmitaan siten, että parisuhdetta koskea asiakirja allekirjoitetaan maistraatissa tai käräjäoikeudessa ja viranomainen vahvistaa sen.
Purkaminen:
> Avioliitto puretaan tuomioistuimen päätöksellä puolisoiden yhteisen tai toisen yksin tekemän avioerohakemuksen johdosta.
> Avoliiton purkamisesta ei laissa säännelty, voidaan katsoa sen purkautuvan, kun parisuhteen osapuolet muuttavat yhteistaloudesta erilleen.
> Rekisteröity parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä.
Kaikki myös purkautuvat kuolemantapauksen johdosta.
Oikeusvaikutukset:
> Avioliitossa mm. elatusvastuu, puolisoiden yhteistä omaisuutta suojeltu (toinen ei voi myydä ilman yhteistä suostumusta), avio-oikeus ja perintäoikeus.
> Rekisteröidyllä parisuhteella melko lailla samat oikeusvaikutukset, poikkeuksia mm. Ei voi ottaa yhteistä ottolasta, eikä osapuoli saa käyttää toisen sukunimeä.
> Avoliitossa ei oikeastaan oikeusvaikutuksia.
25.
b) Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei osituksen sovittelulle avioehtosopimusta sovittelemalla ollut edellytyksiä.
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Ositus palautetaan pesänjakajalle, jonka tulee oikaista sitä ottamalla huomioon A:n ja B:n 14.5.1997 allekirjoittama avioehtosopimus.
29.
a) Lapsen adoptiosta säädetään adoptiolaissa. Adoptiosuhdetta ei voi purkaa.
b) Adoptiolapsi perii vain adoptiovanhempansa (jos adoptiosuhde perustettu 1.1.1980 jälkeen). Perintöoikeudellisesti hän on siten täysin oman lapsen asemassa ja kaikki juridistiset siteet biologisiin vanhempiin katkeavat
c) Kasvattilapsella ei ole oikeudellisia siteitä kasvattivanhempiinsa, vaan ne rakentuvat biologisten vanhempien varaan. Ei esim. perintöoikeutta kasvattivanhempiinsa.
31.
Villen vastuu Vienon tekemästä velasta, on maksaa oma osuutensa kuukausittain pankkitilille, josta maksetaan yhteiset talousmenot. Villen pois muuttaminen ei vaikuta asiaan, jos omaisuutta ei vielä ole jaettu. Jos omaisuus on jaettu, ei Ville ole vastuussa veloista.
Solminta:
> Avioliitto solmitaan siviili- tai kirkollisella vihkimisellä. Molempien osapuolten tulee olla yhtäaikaa läsnä ja vastata myönteisesti vihkijän kysymykseen halusta mennä toistensa kanssa avioliittoon. Vähintään 2 todistajaa läsnä.
> Avoliiton solmintaa ei ole määritelty laissa mitenkään, katsotaan alkavan, kun parisuhteen osapuolet muuttavat asumaan yhteistalouteen solmimatta avioliittoa tai rekisteröimättä parisuhdetta.
> Rekisteröity parisuhde solmitaan siten, että parisuhdetta koskea asiakirja allekirjoitetaan maistraatissa tai käräjäoikeudessa ja viranomainen vahvistaa sen.
Purkaminen:
> Avioliitto puretaan tuomioistuimen päätöksellä puolisoiden yhteisen tai toisen yksin tekemän avioerohakemuksen johdosta.
> Avoliiton purkamisesta ei laissa säännelty, voidaan katsoa sen purkautuvan, kun parisuhteen osapuolet muuttavat yhteistaloudesta erilleen.
> Rekisteröity parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä.
Kaikki myös purkautuvat kuolemantapauksen johdosta.
Oikeusvaikutukset:
> Avioliitossa mm. elatusvastuu, puolisoiden yhteistä omaisuutta suojeltu (toinen ei voi myydä ilman yhteistä suostumusta), avio-oikeus ja perintäoikeus.
> Rekisteröidyllä parisuhteella melko lailla samat oikeusvaikutukset, poikkeuksia mm. Ei voi ottaa yhteistä ottolasta, eikä osapuoli saa käyttää toisen sukunimeä.
> Avoliitossa ei oikeastaan oikeusvaikutuksia.
25.
b) Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei osituksen sovittelulle avioehtosopimusta sovittelemalla ollut edellytyksiä.
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Ositus palautetaan pesänjakajalle, jonka tulee oikaista sitä ottamalla huomioon A:n ja B:n 14.5.1997 allekirjoittama avioehtosopimus.
29.
a) Lapsen adoptiosta säädetään adoptiolaissa. Adoptiosuhdetta ei voi purkaa.
b) Adoptiolapsi perii vain adoptiovanhempansa (jos adoptiosuhde perustettu 1.1.1980 jälkeen). Perintöoikeudellisesti hän on siten täysin oman lapsen asemassa ja kaikki juridistiset siteet biologisiin vanhempiin katkeavat
c) Kasvattilapsella ei ole oikeudellisia siteitä kasvattivanhempiinsa, vaan ne rakentuvat biologisten vanhempien varaan. Ei esim. perintöoikeutta kasvattivanhempiinsa.
31.
Villen vastuu Vienon tekemästä velasta, on maksaa oma osuutensa kuukausittain pankkitilille, josta maksetaan yhteiset talousmenot. Villen pois muuttaminen ei vaikuta asiaan, jos omaisuutta ei vielä ole jaettu. Jos omaisuus on jaettu, ei Ville ole vastuussa veloista.
s. 65 Ositus TEHTÄVÄ
TEHTÄVÄT 7,9,11,13,20
7.
Avio-oikeus on oikeus toisen omaisuuteen. Toinen aviopuoliso ei yksipuolisella tahdonilmaisulla voi poistaa avio-oikeutta, vaan tähän tarvitaan puolisoiden yhteinen ymmärrys. Näin suojellaan heikompaa osapuolta.
Avio-oikeus on mahdollista poistaa avioehtosopimuksella joko kokonaan (kummallakaan ei oikeutta puolisonsa omaisuuteen) tai osittain (tietty omaisuus jätetään pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta). Lisäksi avio-oikeudesta on vapaata omaisuus, jonka toinen on saanut lahjaksi tai testamentilla & jonka luovuttaja on määrännyt avio-oikeudesta vapaaksi.
9.
a) nimiperiaatteen mukaan omaisuuden omistaa henkilö, jonka nimissä se on --> Omaisuuden omistaa perheen isä
b) Omaisuuden siirto puolisolle on mahdollinen joko kaupan tai lahjan avulla, eli vaimon nimiin voi siirtää osan omaisuudesta, jos Nieminen "myy" omaisuutta vaimolleen (silloin tarvitaan vastike eli kauppahinnan maksu) tai hän voi antaa omaisuutta lahjana (lahjasta kirjallinen ilmoitus maistraattiin)
c) Lehtori Nieminen ei kärsi avierossa siitä, että omaisuus on puolison nimissä, jos avioehtoa ei ole. Jos mitään poikkeavaa ei vaikuta ositukseen, lehtori saa avioerossa puolet perheensä yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.
11.
a) Kuvassa 9 oleva avioehtosopimus poistaa avio-oikeuden sopimuksen tehneiltä avipuolisoilta (molempien hyväksymä)
b) Puolisot luultavimmin pyrkineet siihen, että mahdollisessa avioerotilanteessa kumpikin osapuoli säilyttää oman omaisuutensa, ositusta heidän välillään ei suoriteta ollenkaan.
c) Avioehtosopimus vaikuttaa puolisoiden velkojien asemaan liiton purkautuessa. Lisäksi sopimus vaikuttaa perillisten asemaan, sillä pesänselvityksessäkin ositus jää pois. Kuolleen omaisuus jaetaan hänen perillistensä kesken ja eloonjäänyt puoliso ei saa omaisuutta avio-oikeuden perusteella (kuten normaalisti menisi). (Puolison perintöoikeus on eri asia ja sen perusteella puoliso voi kuitenkin saada omaisuutta)
d) Että tiedetään omaisuus
e) Eivät voisi, koska avoliitossa olevien välillä ei ole avio-oikeutta, jolloin ero tilanteessa molemmat automaattisesti säilyttävät oman omaisuutensa.
13.
a) Ei voi, koska Maijalla on elatusvelvollisuus lapsiaan, sekä puolisoaan kohtaan.
b) Ei tarvitse osallistua, elatusvelvollisuus velvoittaa vain perustarpeiden hankintaan osallistumiseen, mm. ruoka
c) Matti voi rekisteröidän auton omiin nimiinsä, esimerkiksi ostamalla Maijan velkakirjan.
d) Voi jos Maija myy tai lahjoittaa osan osakkeista Matille.
e) Voi, sillä Maijalla on elatusvelvollisuus ja lämmitysöljy lasketaan perustarpeisiin
f) Kamera ei ole Maijan vastuulla, sillä se ei ole tarpeellinen
g) Matin ei tarvitse osallistua, sillä Maija on itse vastuussa omista veloistaan
h) kyllä, perheen ruoka kuuluu perustarpeisiin
20.
Lesken ei tarvitse murehtia, sillä mies ei voi myydä puolisoiden yhteistä omaisuutta ilman vaimon etukäteistä suostumusta (avioliittolaki - "puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina"). Vaikka mies saisi myytyä perheen yhteisenä kotina käytetyn asunnon, kauppa voitaisiin vaimon kanteesta julistaa pätemättömäksi (3kk sisällä vaimon kaupan tiedon saannista)
Ero tilanteessa oikeus jäädä asumaan osakehuoneistoon riippuu osituksen tuloksesta. Miehen kesämökki luetaan osituksessa pesän omaisuuteen, ellei sitä esim. avioehtosopimuksella rajattu osituksen ulkopuolelle. Samoin kuin asunnon, myös mökin kohtalo riippuu osituksen tuloksesta.
Aviopuolisot voivat tarvittaessa joko sopia elatuksesta keskenään tai tuomioistuin voi hakemuksesta vahvistaa elatuksen määrän. Tuomioistuin voi myös velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua avioeron jälkeen sen mukaan, kuin hänen kykynsä nähden harkitaan kohtuulliseksi. Määrään vaikuttavat asiat: elatuksen tarve ja elatukseen velvollisen puolison maksukyky.
Elatusmaksua maksetaan, kunnes lapset täyttävät 18 vuotta & sen määrä ja suoritustapa määritetään joko sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Lähtökohtainen elatusavun määrä non noin 10-20% elatusvelvollisen puolison bruttokuukausituloista kutakin elätettävää kohden. Jos puutteellinen elatuskyky, voidaan maksaa elatustukea valtion varoista Kansaneläkelaitoksen päätöksellä.
Jos osituksessa kesämökki jäänyt miehelle, mies voi myydä mökin vapaasti. Vastaavasti miehellä ei ole mitään oikeutta asuntoon, jonka vaimo mahdollisesti hankkii avioeron jälkeen.
Osituksessa pyritään siihen, että velka ja sen panttina olevat asunto-osakkeet siirtyvät samalle osapuolelle, jolloin kysyttyä ongelma ei synny. Puolisoiden tulisi siis pyrkiä sopimaan luoton maksamisesta. Pankkisalaisuussäännösten mukaisesti vaimo ei voi saada tietoja miehen mahdollisista tileistä osuuspankissa, ellei hänellä niihin ole käyttöoikeutta. Mahdollisessa osituksessa mies on kuitenkin velvoitettu ilmoittamaat nämäkin varat.
Avio-oikeus on oikeus toisen omaisuuteen. Toinen aviopuoliso ei yksipuolisella tahdonilmaisulla voi poistaa avio-oikeutta, vaan tähän tarvitaan puolisoiden yhteinen ymmärrys. Näin suojellaan heikompaa osapuolta.
Avio-oikeus on mahdollista poistaa avioehtosopimuksella joko kokonaan (kummallakaan ei oikeutta puolisonsa omaisuuteen) tai osittain (tietty omaisuus jätetään pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta). Lisäksi avio-oikeudesta on vapaata omaisuus, jonka toinen on saanut lahjaksi tai testamentilla & jonka luovuttaja on määrännyt avio-oikeudesta vapaaksi.
9.
a) nimiperiaatteen mukaan omaisuuden omistaa henkilö, jonka nimissä se on --> Omaisuuden omistaa perheen isä
b) Omaisuuden siirto puolisolle on mahdollinen joko kaupan tai lahjan avulla, eli vaimon nimiin voi siirtää osan omaisuudesta, jos Nieminen "myy" omaisuutta vaimolleen (silloin tarvitaan vastike eli kauppahinnan maksu) tai hän voi antaa omaisuutta lahjana (lahjasta kirjallinen ilmoitus maistraattiin)
c) Lehtori Nieminen ei kärsi avierossa siitä, että omaisuus on puolison nimissä, jos avioehtoa ei ole. Jos mitään poikkeavaa ei vaikuta ositukseen, lehtori saa avioerossa puolet perheensä yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.
11.
a) Kuvassa 9 oleva avioehtosopimus poistaa avio-oikeuden sopimuksen tehneiltä avipuolisoilta (molempien hyväksymä)
b) Puolisot luultavimmin pyrkineet siihen, että mahdollisessa avioerotilanteessa kumpikin osapuoli säilyttää oman omaisuutensa, ositusta heidän välillään ei suoriteta ollenkaan.
c) Avioehtosopimus vaikuttaa puolisoiden velkojien asemaan liiton purkautuessa. Lisäksi sopimus vaikuttaa perillisten asemaan, sillä pesänselvityksessäkin ositus jää pois. Kuolleen omaisuus jaetaan hänen perillistensä kesken ja eloonjäänyt puoliso ei saa omaisuutta avio-oikeuden perusteella (kuten normaalisti menisi). (Puolison perintöoikeus on eri asia ja sen perusteella puoliso voi kuitenkin saada omaisuutta)
d) Että tiedetään omaisuus
e) Eivät voisi, koska avoliitossa olevien välillä ei ole avio-oikeutta, jolloin ero tilanteessa molemmat automaattisesti säilyttävät oman omaisuutensa.
13.
a) Ei voi, koska Maijalla on elatusvelvollisuus lapsiaan, sekä puolisoaan kohtaan.
b) Ei tarvitse osallistua, elatusvelvollisuus velvoittaa vain perustarpeiden hankintaan osallistumiseen, mm. ruoka
c) Matti voi rekisteröidän auton omiin nimiinsä, esimerkiksi ostamalla Maijan velkakirjan.
d) Voi jos Maija myy tai lahjoittaa osan osakkeista Matille.
e) Voi, sillä Maijalla on elatusvelvollisuus ja lämmitysöljy lasketaan perustarpeisiin
f) Kamera ei ole Maijan vastuulla, sillä se ei ole tarpeellinen
g) Matin ei tarvitse osallistua, sillä Maija on itse vastuussa omista veloistaan
h) kyllä, perheen ruoka kuuluu perustarpeisiin
20.
Lesken ei tarvitse murehtia, sillä mies ei voi myydä puolisoiden yhteistä omaisuutta ilman vaimon etukäteistä suostumusta (avioliittolaki - "puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina"). Vaikka mies saisi myytyä perheen yhteisenä kotina käytetyn asunnon, kauppa voitaisiin vaimon kanteesta julistaa pätemättömäksi (3kk sisällä vaimon kaupan tiedon saannista)
Ero tilanteessa oikeus jäädä asumaan osakehuoneistoon riippuu osituksen tuloksesta. Miehen kesämökki luetaan osituksessa pesän omaisuuteen, ellei sitä esim. avioehtosopimuksella rajattu osituksen ulkopuolelle. Samoin kuin asunnon, myös mökin kohtalo riippuu osituksen tuloksesta.
Aviopuolisot voivat tarvittaessa joko sopia elatuksesta keskenään tai tuomioistuin voi hakemuksesta vahvistaa elatuksen määrän. Tuomioistuin voi myös velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua avioeron jälkeen sen mukaan, kuin hänen kykynsä nähden harkitaan kohtuulliseksi. Määrään vaikuttavat asiat: elatuksen tarve ja elatukseen velvollisen puolison maksukyky.
Elatusmaksua maksetaan, kunnes lapset täyttävät 18 vuotta & sen määrä ja suoritustapa määritetään joko sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Lähtökohtainen elatusavun määrä non noin 10-20% elatusvelvollisen puolison bruttokuukausituloista kutakin elätettävää kohden. Jos puutteellinen elatuskyky, voidaan maksaa elatustukea valtion varoista Kansaneläkelaitoksen päätöksellä.
Jos osituksessa kesämökki jäänyt miehelle, mies voi myydä mökin vapaasti. Vastaavasti miehellä ei ole mitään oikeutta asuntoon, jonka vaimo mahdollisesti hankkii avioeron jälkeen.
Osituksessa pyritään siihen, että velka ja sen panttina olevat asunto-osakkeet siirtyvät samalle osapuolelle, jolloin kysyttyä ongelma ei synny. Puolisoiden tulisi siis pyrkiä sopimaan luoton maksamisesta. Pankkisalaisuussäännösten mukaisesti vaimo ei voi saada tietoja miehen mahdollisista tileistä osuuspankissa, ellei hänellä niihin ole käyttöoikeutta. Mahdollisessa osituksessa mies on kuitenkin velvoitettu ilmoittamaat nämäkin varat.