Taidekuva kommentoi maailman ilmiöitä

Tehtävä

5.3 Taidekuva kommentoi maailman ilmiöitä

Kuva kuvasta. Louvren taidemuseoon Pariisiin on sijoitettu maailman kuuluisimpia taideteoksia, muun muassa Mona Lisa, jonka hymy on kuvantulkinnan klassisia aiheita. Lähde: Pixabay (Foundry, CC0)

Tutki yllä olevaa kuvaa. Mitä ajatuksia se herättää kuvan merkityksestä?

Taidekuva puhuttelee katsojaa monella tasolla. Se voi herättää samaistumisen ja empatian tunteita, herkistää kauneudellaan, ravistella karuudellaan tai paljastaa maailmasta jotakin, mistä emme tienneet mitään.

Kuva on teksti, siinä missä uutinen tai novelli. Kuvallakin on oma kielensä, ja sitäkin täytyy osata lukea. Taidekuvan avaaminen vaatii siis kykyä katsoa: havaita yksityiskohtia, ymmärtää symboleita ja tulkita kuvan viestejä.

Kuvan tekstilajin määrittely voi joskus olla vaikeaa, sillä kuvataide hyödyntää usein monia tekniikoita ja leikittelee eri lajeilla. Lisäksi esimerkiksi vanhoilla mainos- ja propagandajulisteilla on nykynäkökulmasta taiteellistakin arvoa. Ajan saatossa taide muuttaa muotoaan, ja uusia lajeja kehittyy. Perinteisten kuvataidemuotojen rinnalle on tekniikan kehittymisen myötä syntynyt uusia muotoja, kuten media- ja videotaide, jotka kommentoivat yhteiskuntaa ajalle luonteenomaisella ilmaisutavalla.

Kuva on poliittinen

Muotokuva Pohjois-Korean entisestä hallitsijasta Kim Il-sungista. Lähde: Wikimedia commons (CC0)

Muotokuva Pohjois-Korean entisestä hallitsijasta Kim Jong-ilista. Lähde: Wikimedia commons (CC0)

Millaisen vaikutelman hallitsijasta muotokuvat luovat? Mistä seikoista vaikutelma syntyy?

Visuaalista taidetta on aina käytetty yhteiskunnallisiin tarkoituksiin, ja kuvan avulla on sekä ylistetty että kritisoitu vallitsevia olosuhteita. Yksi merkittävimmistä suomalaisista maalauksista on Edvard Iston Hyökkäys vuodelta 1899, jossa Venäjän kaksipäinen kotka riistää lakikirjaa Suomi-neidolta. Maalauksesta painettiin satoja kopioita, jotka levisivät ympäri Suomen. Kuvan aihe tuki kansallista identiteettiä, ja sillä oli merkittävä symbolinen rooli pyrkimyksissä kohti itsenäistä Suomea.

Edvard Iston Hyökkäys (1899) ja Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) ovat ikonisia suomalaisia maalauksia.

Kantaa ottavan kuvataiteen merkitys korostui 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin taiteissa suosittiin realistista kuvaustapaa. Monet keskeiset suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt, ammensivat aiheitaan tavallisen kansan parista. Vaikeissa oloissa elävien ihmisten kuvaaminen teki näkyväksi heidän heikon asemansa. Esittävän maalaustaiteen klassisia kuva-aiheita ovatkin olleet juuri muotokuvat. Perinteisesti ne kuvaavat hallitsijat ja valtaa pitävät suotuisassa valossa: sotasankareina, älykköinä tai leppoisina kansan miehinä. Kuva on siis myös tehokas propagandan levittämisen väline.

Kuten kaikki taiteet, myös kuvataide seuraa ajalle tyypillisiä ihanteita. Renessanssi uudisti maalaustaidetta pyrkimällä entistä realistisempaan ihmiskuvaukseen. Tyyli vakiintui, ja vielä 2000-luvun alussa kummasteltiin Rafael Wardin maalaamaa modernistista muotokuvaa presidentti Tarja Halosesta.

Lisätietoja presidentti Tarja Halosen virallisesta muotokuvasta saat Wikipedia-artikkelista.

Taidevalokuvakin voi ottaa kantaa. Mitä merkityksiä näet tässä kuvassa? Lähde: Pixabay (Enking_Akyurt, CC0)

Taidevalokuva kommentoi nykyajan ilmiöitä

Vasta 1970-luvun kuvataiteessa valokuvat nousivat maalaustaiteen rinnalle, ja nykyisin ne ovat kiinteä osa taidekenttää. Erityisesti dokumentaristinen valokuvataide kommentoi ajan ilmiöitä ja ikään kuin paljastaa jotakin kuvattavasta kohteesta. Silti siinä kuuluu vahvasti tekijänsä ääni.

Riiko Sakkisen Rajat kiinni -näyttely kertoo kuvataiteen keinoin, miten Eurooppa on sulkenut rajansa turvapaikkaa hakevilta pakolaisilta. Se syyttää Eurooppaa arvojensa unohtamisesta: YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklat yhdenvertaisuudesta, vapaudesta ja henkilökohtaisesta turvallisuudesta eivät taiteilijan mukaan toteudu nyky-Euroopassa.

Yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa taidekuvaa tulkittaessa keskeistä on huomata kuvan viesti:

Mediataide on mediakriittistä

Mediataide hyödyntää teknologiaa. Lähde: Wikimedia Commons (CC0)

Mediataide on laajentanut käsitystä kuvataiteesta, sillä laji hyödyntää uutta teknologiaa ja sähköisiä viestimiä ilmaisussaan. Se ammentaa aiheitaan yhtä laajalta kuin muutkin taidemuodot, mutta usein mediataide kommentoi omaa ilmaisumuotoaan: teknologian, median ja kaupallisuuden vaikutusta ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Taidegallerioissa mediataide näyttäytyy yleensä erilaisina videoinstallaatioina. Sillä on myös vahvoja yhtymäkohtia taide-elokuvaan, ja esimerkiksi musiikkivideotkin voidaan lukea mediataiteeksi.

Kuvaa tulkitsemaan

Ohjeita kuvan tulkintaan ja kuva-analyysin kirjoittamiseen

1. Käy läpi kuvan perustiedot.

Selvitä kuvan tekijä tai ottaja, kuvan nimi, kuvasarjan nimi, ilmestymisaika ja -paikka.
Mikä on kuvan valmistustekniikka? Onko se esimerkiksi valokuva, maalaus vai piirros?
Miten kuvan konteksti, esimerkiksi ilmestymisaika, vaikuttaa sen tulkintaan?
Löytyykö kuvasta intertekstuaalisuutta?

2. Tunnista kuvan tekstilaji.

Onko kyseessä esimerkiksi mainos-, taide- vai uutiskuva?
Huomaa, että kuvan tekstilajin määrittää ennen muuta käyttöyhteys: kun perhealbumin kuva on kahvimainoksessa, se on lajiltaan mainoskuva.

3. Erittele kuvan sisältöä.

Mitä kuvassa on?
Keitä kuvassa esiintyy? Mitä he tekevät? Ketkä kuvan henkilöistä ovat aktiivisia, ketkä passiivisia?
Mihin suuntaan kuvassa oleva liike suuntautuu, esimerkiksi katsojaa kohti vai poispäin? Mihin suuntaan kuvassa esiintyvät henkilöt katsovat, esimerkiksi katsojaa kohti vai katsojan ohi? Katsovatko he jotakin kuvan maailman kohdetta? Ottavatko kuvan henkilöt kontaktia katsojaan, esimerkiksi ojentavatko he kättä?
Millainen on kuvan miljöö? Mitä miljöö merkitsee?

4. Erittele kuvaajan tekemiä valintoja.

Mitä elementtejä kuvassa on? Mikä on kuvattujen elementtien koko, etäisyys ja tarkkuus? Miten elementit on sijoitettu kuvaan?
Usein tärkeä kohde on kuvassa keskellä tai etualalla. Se, minkä painoarvon eri elementit saavat, riippuu kuitenkin paljon siitä, mitä kaikkea kuvassa on ja kuinka paljon siinä on tyhjää.
Miten kuva on rajattu?
Mitä kuvakokoa, esimerkiksi yleiskuvaa vai lähikuvaa, on käytetty? Mitä siitä seuraa?
Mitä kuvakulmaa on käytetty?
- Suoraan edestä otettu kuva antaa mahdollisuuden tuoda kuvatut lähelle katsojaa. Mitä vinompi kuvakulma on, sitä etäämmälle katsoja jää kuvatusta.
- Kun kuva on otettu ylhäältä niin sanotusta lintuperspektiivistä, sen katsoja ikään kuin hallitsee kuvaa. Jos taas kuvattu nähdään alhaalta niin sanotusta sammakkoperspektiivistä, se tuntuu hallitsevan katsojaa. Silmien tasolta otetun kuvan suhde on tasa-arvoinen.
Millaisia värejä kuvassa on? Millainen on värien kontrasti ja kylläisyys?
- Värit vaikuttavat tunnekokemuksiin ja niitä tulkitaan eri kulttuureissa eri tavoin.
- Värikontrasti tarkoittaa sitä, kuinka hyvin eri väripinnat erottuvat toisistaan. Kontrasti on jyrkkä, kun vastakkaiset värit, esimerkiksi valkoinen ja musta, erottuvat selvästi.
Kuinka totuudellinen ja uskottava kuva on? Tarkastele esimerkiksi kuvan värejä, niiden kylläisyyttä, terävyyttä ja sävyjä. Onko kuvaa manipuloitu?

5. Tarkastele kuvaan mahdollisesti liittyvää tekstiä.

Mikä on sanojen ja kuvan suhde?
Ovatko ne sopusoinnussa keskenään vai onko sanojen ja kuvan välillä ristiriitaa?
Millä tavalla sanat vaikuttavat kuvan tulkintaan?

Tulkinta

Mieti, mitä kuva kertoo. Mitkä kuvan elementit ja kuvaajan valinnat synnyttävät tulkinnan? Kun erittelet kuvaa, mieti, mikä on juuri siinä keskeistä ja mihin analyysissä on syytä kiinnittää huomiota. Jos kuvia on useita, vertaile, mitä yhteistä ja mitä erilaista niissä on. Kun kokoat tulkintaasi, pane ennen muuta merkille asiat, jotka vahvistavat toisiaan.

Tee erittelystä ja tulkinnasta yhtenäinen esitys, jossa perustelet tulkintasi ja päätelmäsi.

Kuvan linjat

Kuvassa näkyvät suunnat ja linjat kantavat merkityksiä ja luovat mielikuvia.

Harmonia, tasapaino ja turvallisuus:	aaltoviiva, vaakalinja, katseen suunta vasemmalta oikealle, ympyrä ja neliö
Dynaamisuus ja dramaattisuus:	sahalaita, pystylinja, katseen suunta oikealta vasemmalle, diagonaali vasemmalta ylhäältä oikealle alas, kolmio
Lyyrinen ja toiveikas:	diagonaali vasemmalta alhaalta oikealle ylös, katseen suunta alhaalta ylös
Painava:	huomio kiinnittyy kuvan alareunaan
Kevyt:	huomio kiinnittyy kuvan yläreunaan
Esteettisesti miellyttävä:	kultainen leikkaus Lähde: Pixabay (CC0)

Miten arvioit alla olevien kuvien linjoja?

Lähde: Flickr (Steve Jurvetson, Kicking up dirt, CC BY 2.0)

Lähde: Flickr (Dilung Khirat, CC BY 2.0)

Kuvakulmat ja kuvakoot

Kuvakulma

Kuvakulma määräytyy sen mukaan, missä ja millä korkeudella kamera on kuvaushetkellä. Peruskuvakulmia on kolme:

sammakkoperspektiivi eli alaviistosta kuvattu
normaaliperspektiivi eli silmän korkeudelta kuvattu ja
lintuperspektiivi eli yläviistosta kuvattu.

Silmän korkeudelta kuvattu valokuva esittää kohteensa neutraalisti. Tämä kuvakulma on tavallinen esimerkiksi, kun kuvataan ihmisiä johonkin neutraaliin tarkoitukseen. Sammakkoperspektiivistä otettu kuva korostaa kohteen kokoa tai henkilön valtaa. Yläviisto kuvakulma pienentää kuvauksen kohdetta ja vähättelee sen valtaa. Sitä voidaan käyttää myös neutraalisti, esimerkiksi näyttämään jotakin tekemistä.

Silmän tasalta kuvattuna lato vaikuttaa aivan tavalliselta. Lähde: Pixabay (CC0)

Alaviistosta kuvattu kirkko tuntuu käyvän päälle. Lähde: Pixabay (CC0)

Yläviistosta kuvattuna isokin stadion näyttää pieneltä. Lähde: Pixabay (CC0)

Kuvakoko

Yleiskuva näyttää laajasti elementtejä. Se esittelee miljöön.
Kokokuva näyttää ihmisen tai ihmiset ja sen, mitä he tekevät niin, että myös taustalla on edelleen merkitystä.
Puolikuvassa ihminen ei näy enää kokonaan. Puolikuva näyttää jo kohteen kasvonilmeitä, mutta sen verran myös taustaa, että esimerkiksi haastatteluissa käytetään usein puolikuvaa.
Lähikuva rajaa ihmisen kasvoihin, jolloin taustaa ei enää paljon näy ja jolloin ilmeen merkitys vahvistuu.
Erikoislähikuvassa rajataan yksityiskohtiin ja näytetään esimerkiksi vain osa kasvoista tai kädet.