2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta
2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä
Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa
yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja
itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja
itseään kehittäen.
Lukioaikana opiskelija kartuttaa ihmistä, kulttuureja, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa olennaista tietoa,
osaamista ja toimijuutta. Lukio-opetus valmistaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa
vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä.
Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksessa otetaan huomioon alle 18-vuotiaita
opiskelijoita koskien lapsen ensisijaisuus opetusta ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä
päätettäessä (lukiolaki 714/2018, 2§ 2 mom, muutettu lailla 165/2022). Lukiokoulutuksen aikana opiskelija
rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa
maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen.
Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia
elämänhallintaan ja työelämään.
Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset ja monipuoliset jatkoopintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen
koulutukseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella,
ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja muilla näytöillä.
Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan, maailmankansalaisuuteen
kasvamiseen ja jatkuvaan oppimiseen.
2.2 Arvoperusta
Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu demokratialle ja suomalaiselle sivistysihanteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsien. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.
Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista kannustamalla omien arvojen syvälliseen pohdintaan sekä käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä.
Lukio-opetus edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä demokratiaa ja hyvinvointia. Lukio-opetus on opiskelijaa uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa.
Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-opetus kannustaa vastuulliseen toimijuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n mukaisesti.
Kontiolahden lukio on yhteisö, jossa erilaisista taustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa ja pohtia yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä oppia yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista.
2.2.1 Kontiolahden lukion arvoperusta, tavoitteet ja strategiat
”Kontiolahden lukiossa edistämme ajattelun ja itsetuntemuksen kehittymistä, kriittistä tiedonkäsitystä sekä näistä nousevaa ihmisenä kasvamista. Toimimme lukiossamme siten, että arvostamme ja edistämme yhteisössämme hyviä tapoja, yhteisöllisyyttä ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Työskentelemme tavoitteellisesti ja vastuullisesti korostaen yhteistyötaitojen ja sisäisen yrittäjyyden kehittymistä.”
Lukiomme arvoperustaa, tavoitteita ja strategiaa kuvataan graafisesti alla esitetyssä kuviossa.
Kaavio 1: Kontiolahden lukion arvot, tavoitteet ja strategiat
Arvoperusta rakentuu kolmen keskeisen kokonaisuuden eli minän, monitaitoisuuden ja tiedonjanon sekä vuorovaikutuksen pohjalle. Arvoperusta on kiteytynyt opiskelijoiden, opettajien ja kodin yhteistyön tuloksena. Näillä käsitteillä tarkoitamme seuraavaa:
Minä
Lukio-opiskelun keskeinen tavoite on opiskelijan minän kasvu ja tämän kasvun tukeminen. Ymmärrämme opiskelijan oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Ohjaamme opiskelijaa asettamaan itselleen omien kykyjensä ja opiskeluympäristön resurssien perusteella sellaiset tieto-, taito- ja kehitystavoitteet, joihin hän haluaa pyrkiä.
Tavoitteellinen ja monipuolinen oppiminen ja työskentely sekä kannustava vuorovaikutus lisäävät nuoren itsetuntoa ja itseluottamusta. Yhdessä tekemällä kouluyhteisössä ja yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa koulunsa päättävä nuori löytää elämäänsä koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet. Nuori saa lukiossa riittävät tiedot ja taidot jatkaa opintojaan valitsemallaan alalla ja koulutusasteella. Näin nuori kasvaa aikuisen vastuuseen omista teoistaan ja valinnoistaan
Monitaitoisuus ja tiedonjano
Tiedonjano on luontainen halu ja tarve oppia ja omaksua uusia asioita ja taitoja. Lukiossa pyrimme kehittämään tätä kykyä siten, että opiskelija pystyy arviomaan eri lähteistä saamaansa informaatiota ja jalostamaan sen mielessään merkitykselliseksi tiedoksi. Tietoa haetaan ja sitä arvioidaan sekä tuotetaan yhä enemmän myös modernien sähköisten oppimisympäristöjen ja tietoverkkojen välityksellä. Tällainen teknologian ja eri tieteiden kautta saadun tiedon prosessointi auttaa tiedon laajempaa ymmärrystä ja helpottaa puolestaan uusien asioiden omaksumista. Oppimisprosessissa yhdistelemme aineiden välisiä kokonaisuuksia, ja pyrimme opiskelemaan sirpaletiedon sijasta isompia kokonaisuuksia.
Vuorovaikutus
Opettajina ja opiskelijoina ymmärrämme, että erilaisten yhteistyötaitojen oppiminen on välttämätöntä. Oman oppimisemme lisäksi kannustamme ja tuemme opiskelijatovereitamme oppimisesta. Olemme kiinnostuneita löytämään omat vahvuutemme ja turvaudumme toisiimme opiskelujen edetessä. Yhteistyön myötä näemme, että jokaisen työpanos on opintojen kannalta yhtä arvokas. Ongelmatapauksissa ratkaisuvaihtoehdot käsittelemme yhdessä.
Opiskelun lisäksi koulun toimintaan kuuluvat olennaisena osana mm. juhlat, teemapäivät, projektit ja vierailut. Näihin tapahtumiin osallistumme yhdessä, sekä tekijöinä että yleisönä, niin, että kaikki saavat olla mukana ja tuoda esille oman erityisosaamisensa. Arvostamme lukiomme yhteisöllisyyttä kaikessa toiminnassamme.
Koulu on moniammatillinen yhteisö, ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten on toimittava yhdessä ja oltava tietoisia toistensa tekemisistä, jotta saamme aikaan todellista yhteistyötä. Tiedotuksella on tässä ensiarvoisen tärkeä merkitys.
2.2.2 Kontiolahden lukion erityiset arvopainotukset
Kontiolahden lukion erityisinä arvopainotuksina pidämme seuraavia tavoitteita:
- OPISKELIJAN YKSILÖLLINEN TUKEMINEN
- YHTEISÖLLISYYS
- LUOVUUS
- VALMIUDET OPPIMISEEN MODERNEISSA OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ
- KANSAINVÄLISYYS
Lukion arvopainotukset muodostavat pohjan lukiotyöskentelyn tavoitteille. Nämä käsitteet kuvaavat lukiomme toiminnan tavoitteita, mutta muodostavat samalla myös tärkeän sisällön toimintakulttuurillemme. Siten tavoitteenamme on, ei vain opettaa, vaan myös herättää, vahvistaa ja tukea nuorten kulttuurisuutta, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Lukion tulee näin ollen myös omassa toiminnassaan olla kansainvälinen, kulttuurinen, luova ja yhteisöllinen. Siten edistämme yleisiä sivistysihanteita.
Sivistykseen liittyy olennaisesti kulttuurin käsite. Sivistys ja kulttuuri edellyttävät toinen toisensa olemassaoloa. Sivistys ja kulttuurisuus laajasti käsitettynä muodostavat pohjan myös käsityksellemme luovuudesta ja opiskelijan persoonan kasvun tukemisesta. Tämän linjauksen mukaisesti ajattelemme lukiomme arvoperustasta seuraavaa.
"Tiedon kasvava merkitys tuotannon tekijänä ja tietoyhteiskunnan rakentaminen synnyttävät painetta korostaa tietoa sivistyksen kustannuksella. On vaarana rajata sivistys vain tiedoksi tai tiedolliseksi valistukseksi. Tällöin nuoren persoonallisuuden kehittämiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.
Koulun kasvatustavoitteena on kasvattaa tasapainoisen ja ehyen persoonan omaavia nuoria, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huolehtivat kansallisen kulttuurin edistämisestä ja kansallisista sekä paikallisista arvoista. Näitä ovat mm. humanistinen ja kristillinen perinne, kodin arvostus, työn kunnioittaminen sekä suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys. Nämä arvolähtökohdat ovat kestäviä tietoyhteiskunta-ajassakin. Koulutuksen tärkeä tarkoitus on opettaa ihmistä olemaan hyvä lähimmäinen toinen toisilleen tämän perinnön pohjalta.
Kasvatuksen tulee perustua käsitykseen ihmisestä kokonaisuutena, jossa ihmisen eri puolet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tämä edellyttää, että koulussa eettisesti ja moraalisesti kestävät arvot ovat kunniassa ja yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen sivistys on tasapainoisessa suhteessa näihin arvoihin. Sivistyksen pohjana on käsitys ihmisestä, joka järkensä ja omatuntonsa perusteella tekee persoonallisia ratkaisuja ja valintoja. Hän on kriittinen, vahvan moraalisen identiteetin omaava kansalainen, jolla on järjen lisäksi myös tahto hyvään ja halu parantaa sekä itseään että yhteiskuntaa. Koulutuksen tehtävä on tukea nuoren itsetunnon kasvua niin, että hänellä on myös kyky asettaa itselleen rajoja. Tällöin nuori ei tavoittele ainoastaan tasapainoa vaan aikaansaamisen ja luomisen tuomaa jännitettä. Elämä pohjimmiltaan ei ole ennakoitavissa, eikä ihmisellä ole mahdollisuutta sitä kaikilta osin hallita. Tällaiseen elämään kasvatuksen on annettava valmiuksia."
Koulutus on yksi parhaiten syrjäytymistä ehkäisevä tekijä. Laaja-alainen ja tasokas lukiokoulutus antaa hyvän pohjan myös jatko-opintoihin sekä elinikäiseen oppimiseen. Lukiossa toimimme siten, että teemme opettajina ja koulutuksen järjestäjänä parhaamme mahdollistaaksemme jokaisen nuoren kohdalla onnistuneet lukio-opinnot. Tämä tarkoittaa mm. sellaisten rakenteellisten seikkojen huomioimista (sopivat opetusryhmäkoot, eriyttäminen, tuki- ja erityisopetus sekä henkilökohtainen ohjaus), joilla tuetaan erilaisilla perustiedoilla ja –taidoilla lukioon tulleita nuoria. Lukio-opiskelijan opintojen ja persoonan kasvun tukeminen tarkoittaa myös oppilashuollon tehokasta verkostoitumista sekä opettajien jatkuvaa kouluttautumista oppimisvaikeuksien tunnistamiseen.