Perinteinen on tunnettuin hiihtotyyli. Sitä on käytetty jo kauan aikaa sitten liikkumistyylinä kauppaan, kouluun jne.
Perinteisessä edetään sukset suoraan eteenpäin, usein valmiilla latu-uralla. On erilaisia vaihtoehtoja edetä eri tyyleillä, kun hiihdetään perinteistä:

Vuorohiihdossa vastakkainen käsi ja jalka ovat yhtä aikaa edessä tai takana. Suksi liukuu latu-uralla, ja vuoron perään potkaistaan suksella vauhtia suksen pohjassa olevan pitovoiteen lumen kanssa aiheuttaman kitkan turvin. Vuorohiihtoa käytetään hiihtokilpailuissa pääasiassa ylämäkitekniikkana, mutta kuntohiihtäjälle se käy myös tasamaatekniikaksi varsinkin silloin, jos luisto on huono.

Tasatyönnössä sukset pysyvät latu-uralla miltei vierekkäin tekemättä liikettä. Toisin kuin vuorohiihdossa, jossa sauvoilla työnnetään vuoron perään, tasatyönnössä sauvoilla työnnetään yhtä aikaa vauhtia koko ylävartalon liikkeellä. Tasatyöntö on yleistynyt jopa liika hiihtokilpailuissa hiihtäjien voiman ja laadukkaampien hiihtovälineiden takia. Siksi sitä joudutaan tarkkailemaan ja jopa kieltämään tietynlaisissa maastonkohdissa hiihtokilpailuissa.

Yksipotkuisessa tasatyönnössä jokaisen tasatyönnön jälkeen potkaistaan suksen pohjan pitoa käyttäen lisää vauhtia vuoron perään kummallakin jalalla. Jalan liike taakse lähtee sillä hetkellä kun kädet eteen heilahtaessaan ohittavat vartalolinjan. Tätää tekniikkaa käytetään yleensä liiviin ylämäkiin.

Haarakäynnissä kävellään tai juostaan sukset V-asennossa. Sitä käytetään jyrkissä ylämäissä, jos hiihtäjän kunto tai suksien pito loppuu ja ei pääse enää latu-uralla eteenpäin.