Kolmiportainen tuki
Yleinen tuki
Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Yleinen tuki muodostuu yksittäisistä tuen muodoista, esimerkiksi yksittäisistä pedagogisista ratkaisuista sekä tukitoimista, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen tuki on lyhytkestoista ja/tai intensiteetiltään matalampaa verrattuna tehostettuun ja erityiseen tukeen. Lapsen yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastataan käyttämällä esimerkiksi soveltuvia materiaaleja, välineitä, opetusohjelmia tai osa-aikaista erityisopettajan antamaa tukea.
Yleinen tuki ei edellytä hallintopäätöksen antamista, vaan tukea annetaan aina tuen tarpeen ilmetessä. Yleinen tuki järjestetään varhaiskasvatuksen opettajan ja muun henkilöstön yhteistyössä. Mahdollisista tukipalveluista, kuten tulkitsemis- ja avustamispalveluista ja apuvälineistä, tehdään hallinnollinen päätös124.
KANNONKOSKELLA
Yleinen tuki on pedagogista, kasvatuksellista ja hoidollista tukea, joka kuuluu kaikille lapsille. Jokaisella lapsella on oikeus saada tukea oppimiseensa ja kasvuunsa. Lapsi voi tarvita tukea kehityksen eri osa-alueilla eripituisia jaksoja. Yleisen tuen antaminen on kaikkien kasvatusvastuussa olevien henkilöiden tehtävä ja se kuuluu kaikkeen varhaiskasvatuksen toimintaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kohtaa lapsen hyväksyen ja ymmärtäen. Lapsen kehitykseen kuuluu haastavia vaiheita, tästä syystä lapsen normaalin kehityksen ja siihen liittyvien riskien tunnistaminen on välttämätöntä. Tämä edellyttää henkilöstön perusosaamisen ylläpitoa ja vahvistamista sekä myönteistä suhtautumista kasvun ja kehityksen mahdollisuuksiin.
Yleinen tuki perustuu varhaiskasvatuksessa lapsen toiminnan havainnointiin erilaisissa arjen tilanteissa sekä oppimisympäristön arviointiin ja suunnitteluun. Vanhempien ja henkilöstön havainnoista keskustellaan yhdessä ja sovitaan, kuinka lapsen vahvuudet huomioidaan lapsiryhmän toiminnassa ja mitä tukitoimia otetaan käyttöön. Henkilöstön tukena toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tarvittaessa työskennellään monialaisesti lasta hoitavien tai tutkivien tahojen kanssa. Yhdessä sovitut, lapsen hyvinvointia edistävät kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin kirjattujen tarpeiden ja ammatillisen tiedon pohjalta henkilöstö suunnittelee ja sopii toimintatavoista sekä lapsiryhmän päivittäiseen toimintaan liittyvistä ratkaisuista.
Pedagoginen tuki pitää sisällään jokapäiväisten, usein toistuvien tilanteiden (esimerkiksi ruokailu, ulkoilu, siirtymät, leikki) hyödyntämisen lapsiryhmän arjessa. Arjen tilanteet tarjoavat oivallisia mahdollisuuksia motoristen, sosio-emotionaalisten, kognitiivisten ja kielellisten taitojen harjoittamiseen. Erityisen merkityksellistä on vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja henkilöstön herkkyys kuulla lasta. Kuulluksi tuleminen lisää lapsen turvallisuuden tunnetta ja sitoutumista yhteiseen ryhmään. Tällä tavoin voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi kiusaamisen syntymistä.
Hoidollinen tuki keskittyy lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseen päivittäistoiminnoissa, esimerkiksi kuivaksi oppimisessa tai terveellisen ravinnon turvaamisessa lapselle. Lisäksi pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen ja epilepsian hoito kuuluvat hoidolliseen tukeen. Vahva yleinen tuki on perusta tehostetun ja erityisen tuen suunnittelulle ja toteuttamiselle.
124 Varhaiskasvatuslaki 15 c §
Tehostettu tuki
Lapsen tukea tehostetaan tuen suunnittelulla ja toteuttamistapojen lisäämisellä tai niitä vahvistamalla. Tuki muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista useista tuen muodoista. Oikea-aikaisesti annettu tehostettu tuki ennaltaehkäisee lapsen myöhempää tuen tarpeiden moninaistumista.
Lapsen mahdollista myöhempää diagnoosia tai kuntoutuksen aloittamista ei voida käyttää tuen saamisen ehtona125. Tehostetun tuen antamisesta tehdään hallintopäätös126.
KANNONKOSKELLA
Tehostettua tukea on oikeutettu saamaan esimerkiksi lapsi, jolla on todettu kielenkehityksen pulmia tai joka tarvitsee itsesäätelyynsä jatkuvaa aikuisen tukea. Tehostettu tuki sisältää yleisen tuen muodot, mutta niitä tehostetaan, tarkennetaan, yksilöllistetään ja toteutetaan vahvempana ja säännöllisesti pidemmän aikaa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka laatimisesta vastaa ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Pedagoginen arvio tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja mahdollisten lasta kuntouttavien tai hoitavien tahojen kanssa. Pedagoginen arvio sisältää selvityksen sitä, millaisia yleisen tuen muotoja lapsi on saanut, mitä yksilöllisiä tarpeita hänellä on ja millaisin keinoin tarpeisiin mahdollisesti voidaan vastata. Pedagoginen arvio kirjataan Wilmaan. Sen perusteella varhaiskasvatusjohtaja tekee hallintopäätöksen tehostetusta tuesta.
Tehostettu pedagoginen tuki tarkoittaa lapselle sopivien opetusmenetelmien ja toimintatapojen valitsemista kommunikaation, arjessa selviämisen, uuden oppimisen ja ryhmän jäsenenä toimimisen tueksi. Lapsen kiinnostuksen kohteiden huomioiminen toiminnan sisällöissä tukee lapsen motivaatiota ja osallisuutta omien taitojen mukaisesti. Jokapäiväisiä, usein toistuvia tilanteita käytetään tehokkaasti hyväksi vuorovaikutuksen ja uusien taitojen opettelussa. Lapsella voi lisäksi olla käytössä esimerkiksi kommunikaatiokansio tai tukiviittomat tai jokin muu kommunikaation kehittymistä tukeva menetelmä.
Tehostettu hoidollinen tuki tarkoittaa yksilölliseen hoidon tarpeeseen vastaamista, esimerkiksi joidenkin pitkäaikaissairauksien rutiinihoitoa (diabetes, epilepsia) tai perushoidollista tukea ruokailuun, hygieniaan, ulkoiluun tai lepoon liittyen.
Rakenteellinen tehostettu tuki tarkoittaa tukea, jonka järjestäminen edellyttää lisää henkilöstöresurssia tai muuta taloudellista panostusta. Rakenteellisen tuen suunnittelusta vastaa varhaiskasvatusjohtaja.
125 HE 148/2021 vp, s. 32
126 Varhaiskasvatuslaki 15 e §
Erityinen tuki
Lapsella on oikeus saada erityistä tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Erityinen tuki muodostuu useista tuen muodoista ja tukipalveluista, ja on jatkuvaa ja kokoaikaista. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös127.
KANNONKOSKELLA
Erityisen tuen tehtävänä on antaa lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänen oppimisedellytyksiään. Erityisen tuen aloittaminen vaatii pedagogisen selvityksen, jossa kuvataan kattavasti lapselle annettu tehostettu tuki ja arvioidaan sen perusteella erityisen tuen tarvetta. Mikäli lapsella on esimerkiksi lääketieteellinen diagnoosi tai muu lausunto, pedagogista selvitystä ei tarvita. Pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja se kirjataan Wilmaan. Varhaiskasvatusjohtaja tekee pedagogisen selvityksen tai lääketieteellisen lausunnon perusteella hallintopäätöksen erityisestä tuesta.
Tehostetun tuen tavoin myös erityinen tuki perustuu henkilöstön hyvälle perusosaamiselle, jota tarpeen mukaan jatkuvasti vahvistetaan. Pedagoginen, kasvatuksellinen ja hoidollinen tuki vahvistuu ja monipuolistuu entisestään. Erityisessä tuessa rakenteellisen tuen osuus korostuu. Henkilökohtaisen avun tarve on lähes kokoaikaista. Henkilöstöresurssia lisätään tarpeen mukaan joko niin, että ryhmään sijoitetaan erityisavustaja ja/tai ryhmässä hoidettavien lasten määrää vähennetään. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen mahdollisuus osallistua ryhmän toimintaan sen tasavertaisena jäsenenä vaatii koko ryhmän henkilöstöltä tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista tukitoimien toteuttamiseen.
127 Varhaiskasvatuslaki 15 e §